New Yorkin -pääkonsulaatin historia
Pääkonsulit (1919- ), Suomen New Yorkin -pääkonsulaatti
| Alex Solitander | 1919-1922 | Pääkonsuli |
| Kaarlo Fredrik (K.F.) Altio | 1922-1926 (va.) | Pääkonsuli |
| Kaarlo Fredrik (K.F.) Altio | 1926-1939 | Pääkonsuli |
| Torsten Vahervuori | 1939-1942 | Pääkonsuli |
| Ville Niskanen | 1946-1947 | Pääkonsuli |
| Richard Seppälä | 1948-1953 | Pääkonsuli |
| Artturi Lehtinen | 1953-1959 | Pääkonsuli |
| Heikki Hannikainen | 1959-1963 | Pääkonsuli |
| Paul Gustafsson | 1963-1967 | Pääkonsuli |
| Toivo Kala | 1967-1974 | Pääkonsuli |
| Eero Yrjölä | 1974-1980 | Pääkonsuli |
| Erik Heinrichs | 1980-1985 | Pääkonsuli |
| Antti Lassila | 1985-1989 | Pääkonsuli |
| Garth Castrén | 1989-1992 | Pääkonsuli |
| Pertti Ripatti | 1992-1995 | Pääkonsuli |
| Maija Lähteenmäki | 1995-2000 | Pääkonsuli |
| Jukka Leino | 2000-2004 | Pääkonsuli |
| Osmo Lipponen | 2004-2008 | Pääkonsuli |
| Ritva Jolkkonen | 2008-2012 | Pääkonsuli |
| Jukka Pietikäinen | 2012-2016 | Pääkonsuli |
| Manu Virtamo | 2016-2019 | Pääkonsuli |
| Mika Koskinen | 2019-2022 | Pääkonsuli |
| Jarmo Sareva | 2022- | Pääkonsuli |
Pääkonsulaatin historia
Suomen autonomian aikana Venäjän New Yorkin pääkonsulaattiin perustettiin suomalaisen siirtolaistulkin virka. Virka perustettiin vuonna 1882. Siirtolaistulkin tarkoituksena oli huolehtia siirtolaisasioiden lisäksi Suomen tärkeimpien viejien eli tervan- ja vointuottajien eduista. Vaikka virka oli osa Venäjän ulkoasiainhallintoa, palkka maksettiin Suomesta. Vastaavanlaisia tehtäviä oli New Yorkin lisäksi ainoastaan Venäjän Lontoon suurlähetystössä.
Yhdysvallat tunnusti Suomen diplomaattisesti 7.5.1919, minkä jälkeen Armas Herman Saastamoinen lähetettiin Suomen ensimmäiseksi edustajaksi Yhdysvaltoihin. Itsenäisyyden ajan ensimmäiset pääkonsulit nimettiin Lontooseen ja New Yorkiin kesällä 1921. New Yorkin lisäksi perustettiin konsulaatit myöhemmin myös Duluthiin ja Seattleen avustamaan pääkonsulaattia siirtolaisista aiheutuneessa työruuhkassa. Vuosien 1900-1929 aikana noin 290 000 suomalaista muutti Yhdysvaltoihin.
1930-luvulla pääkonsulaattiin rekrytoitiin kaupallinen avustaja. Perusteena rekrytoinnille käytettiin New Yorkin asemaa yhtenä maailmankaupan keskuksena.
Talvisodan aikana pääkonsulaatti pyrki avustamaan Suomea sotaponnisteluissa muun muassa laina- ja sotatarvikeasioissa. Pääkonsulaatin toiminta keskeytettiin vuonna 1943 isäntämaan pyynnöstä. Syynä oli Suomen asema Saksan kanssasotijana. Kaksi New Yorkissa työskennellyttä virkamiestä siirrettiin avustamaan Suomen Washingtonin suurlähetystöön. Suomen ja Yhdysvaltojen diplomaattisuhteet katkesivat kokonaan vuonna 1944, jolloin myös suurlähetystön työ lopetettiin. Yhdysvallat ei kuitenkaan koskaan julistanut sotaa Suomelle. Suomen etujen valvonta jäi Ruotsille.
New Yorkin pääkonsulaatti avasi ovensa uudelleen sodan jälkeen toukokuussa 1946. Ennen Pariisin rauhansopimuksen hyväksymistä Yhdysvaltain ulkoministeriön eli State Deparmentin toiveena oli, ettei konsulaatti harjoittaisi "propagandaa".
Pääkonsulaatti sai vastuulleen vasta perustetun maailmanjärjestön YK:n tarkkailutehtävät kevääseen 1956 asti, jolloin Suomi liittyi YK:hon ja Suomen Pysyvä YK-edustusto perustettiin. Tarkkailutehtävät käsittivät istuntojen seuraamista sekä neuvotteluja pääsihteerin kanssa. Konsulaatti pyrki selvittämään, miten pysyvän edustuston toiminta tulisi järjestää. Konsulaatin kautta hoidettiin myös hakemus YK:n jäseneksi.
Sodan jälkeen jäämistöasioiden määrä kasvoi huomattavasti, kun aiempina vuosikymmeninä muuttaneet siirtolaispolvet alkoivat ikääntyä. Perintöjen välittäminen Suomeen lisääntyi aina 1970-luvulle saakka.
Vuonna 1948 perustettiin silloisen pääkonsulin ehdotuksesta kauppakamarin edeltäjä ”liikemiesten lounaskerho”, jonka toimintaa pääkonsulaatti tuki ja avusti myös taloudellisesti. Vuonna 1953 nimi vaihdettiin Finnish American Trade Associationiksi ja edelleen nykyiseen muotoon suomalais-amerikkalaiseksi kauppakamariksi (Finnish American Chamber of Commerce FACC) vuonna 1958.
Suomen suurin ponnistus sodanjälkeisten vuosien vienninedistämisessä oli olympiavuonna 1952 toteutettu siirrettävä teollisuusnäyttely, jonka avulla pyrittiin esittelemään suomalaisia tuotteita Yhdysvalloissa.
1950-luvun lopulla Suomi alkoi panostaa järjestelmällisemmin myös Suomen tunnetuksi tekemiseen kulttuurin avulla. Sibeliuksen juhlavuosi 1966 oli konsulaatille tärkeä: Leonard Bernstein johti New Yorkissa Sibeliuksen juhlakonsertin, minkä lisäksi lukuisia suomalaisia taiteilijoita esiintyi eri puolilla Yhdysvaltoja.
Myös pääkonsulaatin kaupallinen toiminta lisääntyi. Suomalaisten liikemiesten toimintaedellytyksiä pyrittiin parantamaan ja heitä autettiin myös markkinatutkimusten teossa. 1960-1970-luvuilla Yhdysvaltain markkinoille pyrkivät muun muassa Marimekko, Vuokko ja Aarikka.
Vuosi 1976 oli toinen konsulaatin merkkipaaluvuosi. Yhdysvaltojen kaksisataavuotisjuhlien myötä Suomi pyrki esittelemään laajasti suomalaista kulttuuria. Konsulaatti oli osajärjestäjänä erilaisissa tapahtumissa sekä avusti näyttelyiden rakentamista aina korunäyttelyistä ikonitaidetapahtumiin.
1990-luvulla kaupallisen toiminnan painopiste siirtyi ulkomaankauppaliitolle, kun kaupalliset sihteerit siirtyivät ulkoministeriöstä liiton palvelukseen. Myöhemmin liitto muuttui Finproksi (nykyinen Business Finland). Pääkonsulaatti osallistui kuitenkin edelleen vienninedistämiseen resurssiensa mukaan ja yhteistyössä Finpron kanssa. Investointeja Suomeen houkuteltiin yhteistyössä Invest in Finland Bureaun kanssa (Invest in Finland on nykyisin osa Business Finlandia).
2000-luvulla New Yorkin pääkonsulaatti on panostanut vahvasti suomalaisyritysten neuvontaan ja auttanut suomalaisyrityksiä Yhdysvaltojen markkinoille. New Yorkissa on muutamia kymmeniä suomalaisyrityksiä ja kiinnostus kaupunkia kohtaan on kasvussa. Erityisesti New York houkuttelee tech-yrityksiä ja eri alojen start up –yrityksiä. Suomalaista kulttuuritarjontaa on paljon esillä New Yorkissa ja kiinnostus Suomea kohtaan on kasvussa. Suomen maine Yhdysvalloissa on hyvä, joskin tunnettuutta tarvitaan vielä lisää.
Pääkonsulaatin toiminta keskittyy tänä päivänä Suomen kaupallistaloudellisten etujen edistämiseen, suomalaisten kulttuuritoimijoiden toimintaedellytysten vahvistamiseen sekä Suomen maakuvan luomiseen. Pääkonsulaatti vastaa myös konsuli- ja maahantulopalveluista New Yorkissa ja muualla toimialueellaan.
Vuonna 2019 Suomi ja Yhdysvallat juhlivat 100-vuotisia diplomaattisuhteita.