Yhdysvallat: Kongressi hyväksyi Obaman elvytyspaketin
Kongressi sai perjantaina 13. helmikuuta päätökseen suuren elvytyspaketin käsittelyn. Presidentti Obaman odotetaan allekirjoittavan lain tiistaina 17. helmikuuta. Kahden vuoden aikana toteutettava paketti on suuruudeltaan 789 miljardia dollaria.
Elvytyslain nopeaa hyväksymistä pidetään voittona Obamalle, joka jo vaalikampanjansa aikana piti laajaa elvytyspakettia talouskriisin kannalta välttämättömänä. Republikaanipuolueen tuen puute saattaa kuitenkin pidemmällä tähtäimellä osoittautua sisäpoliittisesti hyvin merkittäväksi tekijäksi.
Yhdysvaltain kongressi sai perjantaina 13. helmikuuta päätökseen suuren elvytyspaketin käsittelyn. Lopullinen versio hyväksyttiin edustajainhuoneen äänestyksessä äänin 246–183, äänten jakautuessa voimakkaasti puoluerajojen mukaan.
Kaikki puoltavat äänet tulivat demokraateilta ja ainoastaan seitsemän puolueen jäsentä äänesti lakiesi-tystä vastaan. Senaatin äänestys noudatteli samaa linjaa (tulos 60-38), joskin siellä lain puolesta sentään äänesti kolme republikaania. Presidentti Obaman odotetaan allekirjoittavan lain tiistaina 17. helmikuuta
Elvytyslain nopeaa hyväksymistä pidetään merkittävänä voittona Obamalle, joka jo vaalikampanjansa aikana piti laajaa elvytyspakettia talouskriisin kannalta välttämättömänä. Samalla lain hyväksymisprosessi toi kuitenkin esiin, miten vaikeiden sisäpoliittisten haasteiden kanssa Obama joutuu tulevan vuoden aikana painimaan.
Obaman toiveista ja puoluerajat ylittävää yhteistyötä koskevista vetoomuksista huolimatta lakiesityksen taakse ei lopultakaan saatu houkuteltua kuin muutama republikaani. Tässä mielessä Obama epäonnistui pyrkimyksissään yhdistää poliittiset päätöksentekijät yhteisen, koko kansaa yhdistävän hankkeen taakse, jolla haetaan rat-kaisua sodanjälkeisen ajan vaikeimpaan talouskriisiin.
Tämä puute saattaa pidemmällä tähtäimellä osoittautua sisäpoliittisesti hyvin merkittäväksi. Seuraavat kongressivaalit pidetään puolentoista vuoden kuluttua, syksyllä 2010. Republikaanit ovat nyt selkein numeroin lyöneet vetoa sen puolesta, ettei elvytyspaketin voida osoittaa kääntävän taloutta nousuun.
Obaman hallinto ja demokraatit taas ovat joutuneet lyömään vetoa vastakkaisen tuloksen puolesta, ja tulevat käyttämään kaikki keinot osoittaakseen että elvytyksellä saadaan tuloksia aikaan. Varsinkin alussa tulosten osoittaminen voi kuitenkin olla hankalaa, koska merkittävän osan elvytysrahoituksesta odotetaan vaikuttavan reaalitalouteen vasta vuoden 2010 puolella.
Voimakas puoluerajoja noudatteleva jako on Obamalle ongelma myös, kun kongressilta haetaan tukea pankkisektorin uusiin tukijärjestelyihin. Valtiovarainministeri Geithner esitteli viime viikolla suunnitelman, jolla pyritään ohjaamaan jopa huikeat 2500 miljardia dollaria keskuspankin ja yksityisten sijoittajien varoja finanssisektorin vahvistamiseen. Washingtonissa pidetään todennäköisenä, että tämänkin operaation yhteydessä Obaman hal-linto joutuu kääntymään kongressin puoleen pyytääkseen lisää rahaa.
Elvytyspaketin sisällöstä
Kahden vuoden aikana toteutettava paketti – nimeltään ”American Recovery and Reinvestment Bill of 2009” – on suuruudeltaan 789 miljardia dollaria. Summasta karkeasti ottaen kolmannes koostuu veronkevennyksistä ja kaksi kolmannesta julkisista investoinneista erilaisiin kohteisiin. Kyseessä on suurin valtiovallan väliintulo Yhdysvaltojen talouteen sitten toisen maailmansodan.
Obama tarjosi jo presidentinvaalikampanjansa aikana ”vihreää taloutta” ja uusien vihreiden työpaikkojen luomista osaratkaisuksi talouskriisin hoitoon. Tätä tavoitetta on pyritty pitämään yllä myös elvytyspakettia valmistelta-essa. Panostukset energiasektorille, erityisesti uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen, energia-alan tut-kimukseen sekä ympäristösektorille ovat keskeisellä sijalla, vaikkakaan eivät niin suuressa roolissa kuin alun perin arvioitiin.
Suurin osa elvytyspaketin vihreistä investoinneista on suunnattu energiasektorille. Laki esimerkiksi osoittaa 6,3 miljardia dollaria osavaltioille erilaisiin energiaohjelmiin, 9,5 miljardia rakennusten perusparannuksiin ja energia-tehokkuuden lisäämiseen, 4 miljardia uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden rahoittamiseen sekä 3,4 mil-jardia hiilen talteenoton ja varastoinnin (CCS) tutkimukseen.
Perinteisempi ympäristösektorin rahoitus sisältää mm. 6 miljardia vesihuollon parantamiseen sekä 6 miljardia vanhojen aseidentuotanto- ja energiatutkimusaluei-den puhdistamiseen. Tie- ja liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen ohjataan suuria summia. Liikennesektorilla toimet tosin ovat yhteiskunnan vihertämisen näkökulmasta hieman ristiriitaisia.
Myönteistä on rahoituksen suuntaaminen raideliikenteeseen mutta silti yli puolet tämän sektorin rahoista on menossa tieliikenteen hankkeisiin, mikä voi talouden elvyttämisen kannalta olla myönteistä mutta ei välttämättä ympäristönäkökulmasta.
Terveydenhuoltojärjestelmän uudistaminen sen kattavuutta laajentamalla ja kustannuksia leikkaamalla oli toinen keskeinen kysymys Obaman presidentinvaalikampanjassa. Elvytyspaketissa terveydenhuoltosektorille suunna-taan lähes kaksinkertainen määrä rahaa energiasektoriin verrattuna.
Liittovaltion ja osavaltioiden yhteisohjelma Medicaid, joka kattaa vähävaraisten sairausvakuutukset, tulee saamaan 90 miljardin määräaikaisen lisärahoi-tuksen. Kyseessä on runsaan 6 prosentin korotus seuraavien 27 kuukauden aikana ja se tullaan painottamaan osaval-tioihin, joissa on korkeimmat työttömyysluvut ja joissa asuntojen pakkohuutokauppoja on ollut eniten.
Koulutukseen sijoitetaan merkittäviä summia – lähes 150 miljardia dollaria. Summa yli kaksinkertaistaa kahden vuoden aikana opetusministeriön tämänhetkisen budjetin. Tämä sisältää esimerkiksi runsaan 50 miljardin dollarin rahaston, jolla pyritään tasapainottamaan koulujen taloutta, ehkäisemään opettajien irtisanomisia ja muita toiminnan leikkauksia. Korkeakoulumaksujen verovähennysoikeutta laajennetaan ja tieteelliseen tutkimukseen investoidaan noin 15 miljardia dollaria.