Uusi ydinasesopimus syntymässä
Kolumni on julkaistu Pohjolan Sanomissa viikolla 3/2010.
Aseriisunnan alalta on vaihteeksi hyviä uutisia. Suurimmat ydinasevallat Venäjä ja Yhdysvallat ovat pääsemässä sopuun tuhoisimpien joukkotuhoaseiden rajoittamisesta. Maiden neuvotteluvaltuuskunnat jatkavat sopimuksen viimeistelyä tammikuun lopulla Genevessä.
Viime keväänä aloitetuilla neuvotteluilla oli ensimmäisenä aikarajana 5. joulukuuta, kun entinen Start-sopimus vuodelta 1991 umpeutui tuolloin. Uuden sopimuksen viimeistely kuitenkin viivästyi. Siihen ei ole syynä kummaltakaan puolelta tahdon puute. Syynä on neuvoteltavien asioiden monimutkaisuus.
Turvallisuuspoliittisena kiistana on ollut, tehdäänkö uusi sopimus pelkästään ydinaseista ja niiden laukaisualustoista vai liitetäänkö siihen lisäksi rajoittavia määräyksiä näiden aseiden torjumisen keinoista. Yhdysvallat haluaa pelkistetyn sopimuksen vain ydinkärkien ja niiden laukaisualustojen määristä. Venäjä on halunnut rajoituksia myös ydinohjusten torjuntajärjestelmiin.
Pienentämisen varaa ydinaseistuksen arsenaaleissa on kyllä molemmin puolin. Venäjällä ja Yhdysvalloilla on jo 1960-luvulta lähtien ollut kyky tuhota ydinaseilla moninkertaisesti lähes kaikki elämä maapallolta niin halutessaan, yhdessä tai erikseenkin.
Tällaisesta tuhovoimasta tietoisina näiden suurvaltojen edustajat ovat neuvotelleet ydinasevarustelun rajoittamisesta ja tehneet siitä sopimuksia jo puolen vuosisadan ajan. Joulukuussa umpeutuneella Start-sopimuksella kummankin suurvallan ydinaseiden määrää on vähennetty enintään 6000 aseeseen kuluneiden 18 vuoden aikana.
Nyt tavoitteena on saada jatkoa tuolle sopimukselle niin, että molemmille jäisi operatiivisia ydinaseita enää noin 2000, niistä ydinkärkiä 1500 - 1700 ja laukaisualustoja noin 700. Tähän tavoitteeseen osapuolet ovat jo tavallaan sitoutuneet vuonna 2002 tekemässään Sort-sopimuksessa.
Sekä Yhdysvaltain että Venäjän ylimmät johtajat ovat puhuneet toistuvasti julkisuuteenkin ydinaseriisunnan tarpeesta. Viime huhtikuussa vierailullaan Prahassa presidentti Barack Obama visioi jopa ydinaseetonta maailmaa. Kuin vastauksena Obaman avaukseen Venäjän presidentti Dmitri Medvedev vierailullaan Helsingissä myöhemmin huhtikuussa kertoi Venäjän näkemyksiä samasta aiheistosta.
Viime joulukuussa Venäjän pääministeri Vladimir Putin muutti puheiden sävyä ja ilmoitti, että jos Yhdysvallat rakentaisi kaavailemansa ohjuspuolustusjärjestelmän, Venäjä tehostaisi hyökkäysaseistustaan nykyisestään.
Venäjän puolelta on aseteltu reunaehtoja uuden sopimuksen tekemiselle. Niitä on ainakin kolme: Avaruudesta on tehtävä ydinaseeton tila. Jos ydinaseita vähennetään, niitä ei saa korvata tavanomaista aseistusta lisäämällä. Vähennettäviä ydinaseita ei saa varastoida, ne on tuhottava.
Näistä ja muistakin, myös Yhdysvaltain asettamista ehdoista jatketaan neuvotteluja pääasian lisäksi Genevessä lähiviikkoina. Tavoitteena on varmaan saada uusi sopimus allekirjoitettavaksi viimeistään huhtikuussa. Aikatauluun on erityinen syy.
Myöhemmin keväällä näet järjestetään YK-piirissä New Yorkissa suuri ydinsulkusopimuksen tarkastelukonferenssi. Tuossa sopimuksessa jo neljä vuosikymmentä sitten viisi ydinasevaltaa, siis myös Yhdysvallat ja Venäjä, lupautuivat vähentämään omaa ydinaseistustaan sen lisäksi, etteivät luovuta niitä toisille valtioille, jotka toisaalta sitoutuivat ydinaseettomiksi.
Jos ja kun siltä näyttää, kahdella suurimmalla ydinasevallalla on New Yorkin konferenssissa esiteltävänään tuore sopimus ydinaseidensa vähentämisestä, niiden edustajien puheet ja esitykset saisivat siellä uudenlaista painoarvoa.
Kirjoittaja on ulkoministeriön lähetystöneuvos Vesa Jaakola.