Markkinamahdollisuudet Ruotsissa
Ruotsi on Suomen tärkein kumppani
Ruotsi on Suomen tärkein kahdenvälinen kumppani ja tärkein kauppakumppani. Yhteistyö on tiivistynyt ja laajentunut ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, mutta merkittävästi myös kaupassa. Venäjän markkinoiden sulkeutuminen on kannustanut suuren määrän suomalaisia yrityksiä etsimään korvaavia markkinoita juuri Ruotsista. Vihreään teolliseen siirtymään kohdistuvat 120 miljardin euron investoinnit Pohjois-Ruotsissa avaavat suomalaisille toimijoille mittavia mahdollisuuksia. Suomalaisten yritysten kannattaa kiinnittää katseet muun muassa rakennusalalle, akku- ja terästeollisuuteen, energia-alalle, puolustusteollisuuteen ja huoltovarmuuden- sekä kiertotalouden alalle.
Koostamme kerran vuodessa yleiskatsauksen Ruotsin markkinatilanteesta.
Maa-analyysi: Ruotsin markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille
Uudistuva Pohjois-Ruotsi luo paljon mahdollisuuksia suomalaisyrityksille
Pohjois-Ruotsi on suomalaisyrityksille ehkä ajankohtaisempi nyt kuin koskaan aikaisemmin. Ruotsin kahden pohjoisimman läänin, Norrbottenin ja Västerbottenin, alueilla panostetaan ilmastoystävälliseen teollisuuteen sekä sitä ympäröivään infrastruktuuriin yhteensä 120 miljardin euron edestä vuoteen 2045 mennessä. Valtio ja yritykset tekevät yhteistyötä saavuttaakseen vihreän siirtymän tavoitteensa. Tämä historiallinen satsaus luo monenlaisia kasvumahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille.
Suomalaisyritysten kannattaa suunnata katseensa Pohjois-Ruotsiin, jossa on käynnissä todellinen vihreän teollisuuden investointibuumi. Norrbottenin ja Västerbottenin alueille investoidaan yhteensä 120 miljardin euron edestä ilmastoystävälliseen teollisuuteen sekä sitä ympäröivään infrastruktuuriin vuoteen 2045 mennessä. Yksi alueen tärkeimmistä muutoksista on terästeollisuuden siirtyminen hiilivapaaseen tuotantoteknologiaan. Yritysten ja valtion yhteisen HYBRIT-hankkeen tavoitteena on vuoteen 2026 mennessä onnistua tässä teknologiamuutoksessa. Myös uudempi teräsyhtiö H2 Green Steel aikoo tuottaa hiilivapaata terästä Bodenissa. Toinen tärkeä Pohjois-Ruotsin muutosajuri on akkuteollisuus ja erityisesti Northvoltin valtava litiumtehdas Skellefteåssa. Kolmas Pohjois-Ruotsin muutosajuri on kaivosteollisuus. Perinteiset kaivosjätit, kuten valtio-omisteinen LKAB, kehittävät toimintaansa ilmastoystävällisemmäksi.
Valtio panostaa myös alueen infrastruktuurin kehittämiseen: Luulajan, Uumajan ja Piitimen satamia laajennetaan sekä rautatieyhteyksiä, kuten Norrbothnia-rataa, parannetaan. Tärkeä edellytys käynnissä olevalle teollisuuden vihreälle siirtymälle ja uusien toimintojen perustamiselle on riittävä päästöttömän energian saanti. Pohjoisessa panostetaankin niin tuulivoimaan kuin vetyteollisuuteen.
Uudet hankkeet luovat monenlaisia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille: rakennusyrityksiä, materiaaleja ja tekniikkaa tarvitaan uusia toimintoja varten sekä toimintoja ympäröivä infrastruktuuri tulee rakentaa. Kun alueelle tulee uusia työpaikkoja, tarvitaan lisää myös mm. asuntoja ja kouluja. Liiketoimintamahdollisuuksia voi löytyä myös mm. teollisuuden alihankkijoille sekä erilaisille palvelualan yrityksille. Pohjois-Ruotsissa työllisyysmahdollisuudet ovat suuret. Suomi-Ruotsi-yhteistyötä tarvitaan, jotta osaavaa työvoimaa saadaan houkuteltua alueelle.
Ruotsin hallituksen nimittämän Pohjois-Ruotsi-koordinaattorin Peter Larssonin raportissa(Linkki toiselle web-sivustolle.) osoitetaan muutamia erityisen ratkaisevia tekijöitä sille, että pohjoisen vihreä siirtymä onnistuu. Esimerkiksi Luulajan ja Narvikin väliä kulkevan malmiradan (malmbanan) kuljetuskapasiteetti ja luotettavuus on varmistettava hyödykevolyymien kasvaessa. Skellefteån alueen laajentumisen johdosta mm. tiekapasiteettia on vahvistettava. Lisäksi Uuman ja Luulajan välisen Pohjois-Bothnia linjan (Norrbotniabanan) nopea etabloituminen on edellytys kasvavalle työmarkkinalle. Myös muuttotahdin pohjoiseen on kasvettava voimakkaasti ja yhteiskunnan- ja asuntorakentamisen on kiihdyttävä, jotta se ei muodostu kasvun pullonkaulaksi. Lisäksi kansallisella tasolla on pohdittava, miten ympäristölupaprosesseista saadaan tehokkaampia. Larssonin mukaan tulevat viisi vuotta ovat ratkaisevia – se, miten hyvin uudistuminen nyt onnistuu, ratkaisee koko Ruotsin kyvyn vastaisuudessa houkutella uusia investointeja ja onnistua vihreässä siirtymässä.
Teksti: Veera Valta, EDUFI-harjoittelija, Suomen suurlähetystö, Tukholma
