Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Ruotsi on Suomen tärkein kahdenvälinen kumppani ja suhteet ovat läheiset. Suomen ja Ruotsin välisten yhteyksien määrä yhteiskunnan eri alueilla on ainutlaatuista.
Suomen ja Ruotsin välisille suhteille antavat leimansa pitkä yhteinen historia, hyvät kahdenväliset kontaktit ja yhteistyö, elinkeinoelämän integraatio sekä ruotsin kielen virallinen asema Suomessa ja ruotsinsuomalaisten suuri määrä Ruotsissa.
Suomen ja Ruotsin ulko- ja turvallisuuspoliittiset arvot ja intressit ovat yhtenäiset, ja yhteistyötä kehitetään näiden pohjalta. Samoin syvennetään maiden välistä puolustusyhteistyötä. Yhteistyö Ruotsin kanssa tähtää alueen turvallisuuden sekä puolustuksen vahvistamiseen.
Yhteistyötä parannetaan myös yhteiskunnan muilla sektoreilla, kuten kriisivalmiudessa ja sisäisessä turvallisuudessa.
Suhteita ylläpidetään korkeimmalla poliittisella tasolla säännöllisesti. Viranomaisten välinen yhteistyö ja kansalaisyhteiskunnan kontaktit ovat aktiiviset. Erityisesti raja-alueilla yhteydenpito on jokapäiväistä.
Ruotsissa asuu yli 150 000 Suomessa syntynyttä henkilöä. Ensimmäisen, toisen tai kolmannen polven suomalaisia arvioidaan asuvan Ruotsissa n. 700 000 henkilöä.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen ja Ruotsin talouselämät ovat kiinteästi toisiinsa sidoksissa, minkä osoittavat sekä keskinäisen kaupan että investointien tilastot. Yrityskaupat ja fuusiot ovat olleet taloussuhteidemme arkipäivää erityisesti 1990-luvulta lähtien.
Ruotsi on ylivoimaisesti suurin investoija Suomeen. Suorien investointien ohessa erityisesti kaupan alalla tapahtuu runsaasti jälleeninvestointeja. Ruotsalaisilla investoinnella luodaan vuosittain tuhansia työpaikkoja Suomeen.
Investointeja tehdään myös merkittävissä määrin toiseen suuntaan. Ruotsi on selkeä ykköskohde suomalaiselle rahalle.
Maittemme välinen tavara- ja palvelukauppa on monipuolista. Ruotsi on Suomen toiseksi suurin kauppakumppani tavaraviennissä ja suurin palveluviennissä. Suomalaisyritysten on helppo ponnistaa kansainvälisille markkinoille juuri Ruotsin kautta sen maantieteellisen läheisyyden ja tuttuuden ansiosta.
Ruotsissa erityisen kiinnostavia toimialoja suomalaisten yritysten näkökulmasta ovat turvalliset digitaaliset ratkaisut (mukaan lukien kyberteknologia ja rahoitussektori), tekoäly, älykäs ja puhdas liikkuminen, akkuteollisuus, bio- ja kiertotalous, suora kuluttajakauppa, elintarvikkeet ja terveysteknologia.
Suomen kaupallisesta edustuksesta Ruotsissa vastaa Business Finland ja Suomalais-ruotsalainen kauppakamari.
Myös suurlähetystön arvovaltapalvelut ovat suomalaisten yritysten käytettävissä osana Team Finland -toimintaa.
Lisätietoa

Kulttuurisuhteet

Suomalaiset seuraavat tiiviisti ruotsalaista kulttuuria musiikista ja muodista elokuviin ja televisiosarjoihin. Myös suomalainen kulttuuri herättää mielenkiintoa Ruotsissa. Erityisen vahva asema Suomella on muotoilun ja arkkitehtuurin alueella, mutta myös kirjallisuutta seurataan tiiviisti, ja erityisesti suomenruotsalaiset kirjailijat ovat esillä usein.
Tukholmassa toimii Suomen instituutti, jonka tavoitteena on luoda kohtaamisia ruotsalaisen ja suomalaisen kulttuurielämän välille sekä edistää kiinnostusta Suomeen ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Espoossa toimiva Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus järjestää maiden välistä vuorovaikutusta tukevaa ohjelmaa.
Lisätietoa:

Suomalaiset, suomen kieli

Suomen kieli Ruotsissa

Ruotsissa on yli 60 suomenkielistä hallintoaluetta ja noin 700 000 suomalaistaustaista kansalaista.
Euroopan neuvoston kansallisia vähemmistöjä koskeva yleissopimus ratifioitiin Ruotsissa vuonna 2000 ja suomen kielestä tuli yksi Ruotsin viidestä kansallisesta vähemmistökielestä. Muut kansalliset vähemmistökielet ovat jiddish, meänkieli, romani ja saame. Suomen kieli on näistä suurin.
Erityisen vahva asema suomella on niissä kunnissa, jotka ovat liittyneet suomen kielen hallintoalueeseen. Näiden kuntien alueella on viranomaisyhteyksissä oikeus käyttää suomea sekä suullisesti että kirjallisesti. Vähemmistölain mukaan hallintoaluekunnissa on lisäksi oikeus suomenkieliseen päivä- ja vanhustenhoitoon.
Myös hallintoalueen ulkopuolella kansalaisilla on aina oikeus käyttää suomea tai saamea asioidessaan oikeuskanslerin, vakuutuskassan, veroviraston ja syrjintäasiamiehen kanssa itseään koskevissa asioissa.

Suomenkielinen kulttuuri Ruotsissa

Suomen instituutti esittelee laaja-alaisesti suomalaista taidetta ja taiteilijoita. Instituutin kirjastolla on Ruotsin laajin kokoelma suomenkielistä kirjallisuutta, ja se toimii ruotsinsuomalaisen vähemmistön resurssikirjastona. Lisäksi instituutti näyttää uusia suomalaisia elokuvia kymmenillä paikkakunnilla Ruotsissa.
Ruotsissa käytettävän suomen kielen ajantasaisuudesta vastaa Kielten ja kansanperinteen instituutin (Institutet för språk och folkminnen) osana toimiva Kielineuvosto (Språkrådet).
Ruotsinsuomalaisten arkisto työskentelee Ruotsin valtionarkiston alaisuudessa ja vastaa ruotsinsuomalaisten historiaa kuvaavan aineiston ja tiedon taltioinnista.
Ruotsissa ilmestyy suomenkielisiä lehtiä mm. Ruotsin suomalainen  ja Suomen uutisviikko. Lisäksi Ruotsin radion (Sveriges Radio) suomenkielinen toimitus Sveriges Radio Finska ja Ruotsin television (SVT) suomenkielinen toimitus tekevät uutisia ja muuta ohjelmaa suomeksi.

Vierailut

Suhdehistoria
Suomen hallitus asetti syyskuussa 1917 Tukholmaan kaikkiin Skandinavian maihin tarkoitetun kauppa-asiamiehen ja joulukuussa 1917 avattiin epävirallinen Suomen asiain toimituskunta Tukholmassa. Tammikuussa 1918 siitä tuli Suomen ensimmäinen lähetystö, jolloin se toimi paitsi diplomaattisena edustustona, myös tärkeänä etappitukikohtana myöhemmin vuonna 1918 perustetuille muille Vaasan senaatin edustustoille (Berliini, Kööpenhamina, Lontoo, Oslo, Pariisi). Suomen ensimmäisenä edustajana Tukholmassa toimi 13. tammikuuta 1918 alkaen väliaikainen asiainhoitaja Claes Alexis Konstantin Gripenberg (1852‒1927).
Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina suurlähetystön rooli maiden välisten talous-, sosiaali- ja kulttuurisuhteiden hoidossa pieneni vähitellen suorien viranomaiskontaktien yleistyessä, mutta poliittinen merkitys säilyi. Keskeisiä olivat sotilaallisiin liittoutumiin ja rauhanomaiseen yhteistyöhön liittyvät kysymykset.
Suurlähetystö muutti syksyllä 2001 omaan professori Kristian Gullichsenin (Gullichsen Vormala arkkitehdit) suunnittelemaan lähetystörakennukseen Gärdetin kaupunginosaan. Rakennuksen vihki tasavallan presidentti Tarja Halonen 23. huhtikuuta 2002.
Suomella on Ruotsissa myös kattava kunniakonsulien verkosto, (avautuu uuteen ikkunaan) joka muun muassa auttaa suomalaisia yrityksiä luomaan yhteyksiä paikallisiin viranomaisiin, yrityksiin ja yhteistyökumppaneihin.

Suomen suurlähettiläät Ruotsissa

  • Liisa Talonpoika 2018‒
  • Matti Anttonen 2016‒2017
  • Jarmo Viinanen 2014‒2016
  • Harry Helenius 2011‒2014
  • Markus Lyra 2010‒2011
  • Alec Aalto 2006‒2010
  • Pertti Torstila 2002‒2006
  • Heikki Talvitie 1996‒2002
  • Matti Kahiluoto 1991‒1996
  • Björn-Olof Alholm 1983‒1991
  • Paul Gustafsson 1980‒1983
  • Jorma Vanamo 1975‒1980
  • Max Jacobson 1972‒1974
  • Leo Tuominen 1969‒1972
  • Ralph Enckell 1965‒1969
  • Eera A. Wuori 1964
  • Sakari Tuomioja 1961‒1964
  • Päiviö K. Tarjanne 1956‒1961
  • Georg Achates Gripenberg 1954‒1956
  • lähettiläs 1943‒1954
  • Jarl Axel Wasastjerna lähettiläs 1940‒1943
  • Eljas Erkko väliaikainen asiainhoitaja 1940
  • Juho Kusti Paasikivi lähettiläs 1936‒1939
  • Rafael Erich lähettiläs 1928‒1936
  • Jarl Werner Söderhjelm lähettiläs 1919-1928
  • Claes Alexis Konstantin Gripenberg lähettiläs 1918‒1919
    väliaikainen asiainhoitaja 1918

Suomen konsulit Göteborgissa

  • Heli van der Valk, Suomen kunniapääkonsuli 2011‒
  • Eira Parppei lähetetty konsuli 2007‒2010
  • Helena Lappalainen lähetetty konsuli 2003‒2007
  • Armi Venermo lähetetty konsuli 2001‒2003
  • Anja-Riitta Ketokoski lähetetty pääkonsuli 1997‒2001
  • Irma Ertman lähetetty pääkonsuli 1993‒1996
  • Tom Söderman lähetetty pääkonsuli 1988‒1993
  • Bo Ådahl lähetetty pääkonsuli 1985‒1988
  • Vilho A. Koiranen lähetetty pääkonsuli 1980‒1985
  • Martti Harju lähetetty pääkonsuli 1977‒1980
  • Erik Hellqvist lähetetty pääkonsuli 1973‒1977
  • Per Dreijer kunniapääkonsuli 1971‒1973
  • Bengt Rydman kunniapääkonsuli 1970‒1968
  • Gustav Ågren kunniapääkonsuli 1955‒1968
  • Lars Hill-Lindquist kunniapääkonsuli 1951‒1954
  • Hugo Hjelt lähetetty pääkonsuli 1949‒1950
  • William Kjellberg kunniapääkonsuli 1947‒1949
  • Ragnar Numelin lähetetty pääkonsuli 1945‒1947
  • Hugo Valvanne lähetetty pääkonsuli 1943‒1945
  • P.J. Hynninen lähetetty pääkonsuli 1942‒1943
  • William Kjellberg kunniakonsuli 1936‒1942
  • Otto Leslie kunniakonsuli 1931‒1936
  • Vidar Olburs kunniakonsuli 1926‒1931
  • Algot Friman kunniakonsuli 1919‒1926