Kansalaisuus

Lapsen kansalaisuus

Lapsi on Suomen kansalainen, jos lapsen syntymähetkellä

  • hänen äitinsä on Suomen kansalainen tai

  • hänen isänsä on Suomen kansalainen, äiti on ulkomaalainen ja vanhemmat ovat avioliitossa keskenään.

Avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi

Jos lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella ja vain isä on Suomen kansalainen lapsen syntymähetkellä, tulee isyys vahvistaa ensin lapsen asuinvaltion lainsäädännön mukaisesti. Sen jälkeen lapsi voi saada Suomen kansalaisuuden ilmoitusmenettelyllä.

Voit jättää kansalaisuusilmoituksen Maahanmuuttovirastoon Suomessa tai ulkomailla Suomen edustustoon/kunniakonsulaattiin. Voit panna ilmoituksen vireille ainoastaan, jos olet lapsen virallinen huoltaja tai edunvalvoja. Jätä ilmoitus henkilökohtaisesti. Sekä huoltajan/edunvalvojan että lapsen on oltava paikalla ilmoitusta jätettäessä.

Muista myös ilmoittaa lapsen syntymästä Digi- ja väestötietovirastoon.

Lomake: ilmoitus ulkomailla syntyneestä Suomen kansalaisesta (pdf)

Kansalaisuuden saaminen ilmoituksella tai hakemuksesta

Maahanmuuttovirasto voi myöntää Suomen kansalaisuuden ilmoituksesta tai hakemuksesta. Jos asut ulkomailla, voit jättää ilmoituksen lapsesta tai adoptiolapsesta, ilmoituksen kansalaisuuden takaisin saamiseksi tai hakemuksen Suomen kansalaisuudesta vapautumiseksi Suomen edustustoon tai kunniakonsulaattiin.

Jätä ilmoitus tai hakemus aina henkilökohtaisesti. Maahanmuuttovirasto voi ottaa asian käsittelyyn vasta kun olet maksanut käsittelymaksun.

Tarkempia tietoja kansalaisuusasioista, lainsäädännöstä, käsittelymaksuista ja lomakkeista löydät Maahanmuuttoviraston verkkosivuilta.

Suomen kansalaisuuden säilyttäminen yli 22-vuotiaana

Jos olet sekä Suomen että jonkin toisen valtion kansalainen, saatat menettää Suomen kansalaisuuden automaattisesti 22-vuotiaana. Maahanmuuttovirasto ilmoittaa sinulle kansalaisuuden menettämisen uhasta, jos osoitetietosi on ajan tasalla väestötietojärjestelmässä. Voit säilyttää Suomen kansalaisuuden, jos sinulla on riittävä yhteys Suomeen. 

Lue ohjeet Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta ja lisää aiheesta Maahanmuuttoviraston verkkosivuilta.
Lomake: Ilmoitus Suomen kansalaisuuden säilyttämiseksi.

Ilmoituslomakkeen voi täyttää ja lähettää netissä Digi- ja väestötietovirastolle ilman vahvaa tunnistautumista.

Edustusto voi välittää ilmoituksesi kansalaisuuden säilyttämisestä Digi- ja väestötietovirastolle. Ilmoituksen välittäminen on maksuton palvelu.

Monikansalaisuus

Jos olet monen maan kansalainen, sinun on itse otettava selvää, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia sinulla on toisessa kotimaassasi. Suomen ulkomailla oleva edustusto voi palvella ainoastaan Suomen kansalaisuutta koskevissa asioissa.

Kun monikansalaisena oleskelet toisessa kotimaassasi, sinua kohdellaan paikallisten lakien mukaisesti kyseisen maan kansalaisena. Tällaisessa tilanteessa Suomen ulkoministeriön mahdollisuudet antaa konsuliapua ovat yleensä varsin rajoitetut.

Moni(kaksois)kansalaisuus Ruotsissa

Sekä Suomi että Ruotsi hyväksyvät monikansalaisuuden. Suomen kansalainen, joka saa tai on saanut Ruotsin kansalaisuuden 1.6.2003 tai sen jälkeen ei menetä Suomen kansalaisuuttaan Ruotsin kansalaisuuden saadessaan.

Mikäli olet hakemassa jonkin muun maan kuin Ruotsin kansalaisuutta, tarkista ao. maan viranomaisilta, miten maan kansalaisuuslaki suhtautuu monikansalaisuuteen.

Monikansalaisella voi olla kahden (tai useamman) eri maan passi, mutta vaikeuksien välttämiseksi suositellaan yhden matkan aikana käytettäväksi vain yhtä passia

Entinen Suomen kansalainen

Entisenä Suomen kansalaisena voit saada Suomen kansalaisuuden takaisin ilmoitusmenettelyllä. Voit jättää ilmoituksen joko sähköisenä ja paperisena ja sinun tulee käydä tunnistautumassa joko edustustossa tai kunniakonsulin luona.
Tarkemmat ohjeet: 
Kansalaisuusilmoitus – sähköinen hakemus (PDF 305 KB). 
Kansalaisuusilmoitus – paperilomake (PDF 171 KB).

Lapsen kansalaisuus, äiti Suomen kansalainen

Suomalaisen äidin lapsi saa Suomen kansalaisuuden syntyessään (koskee 1.9.1984 jälkeen syntyneitä lapsia).

Lapsen kansalaisuus, isä tai ei-synnyttänyt äiti Suomen kansalainen

Suomalaisen isän tai ei-synnyttäneen äidin ulkomailla syntynyt lapsi saa Suomen kansalaisuuden, mikäli isä tai ei-synnyttänyt äiti on lapsen syntyessä naimisissa lapsen äidin kanssa.

Suomalaisen isän tai ei-synnyttäneen äidin lapsi saa Suomen kansalaisuuden ilmoituksesta, mikäli lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella. Mikäli ilmoitusta ei tehdä ja vanhemmat solmivat myöhemmin avioliiton keskenään, saa alaikäinen lapsi Suomen kansalaisuuden tietyin edellytyksin vanhempien avioliitonsolmimispäivämäärästä lukien.

Tarkemmat ohjeet: Kansalaisuusilmoituksen vireillepano-ohjeet, isä tai ei-synnyttänyt äiti Suomen kansalainen (PDF 284 KB)

Vapautuminen Suomen kansalaisuudesta

Suomen kansalaisuudesta voi vapautua hakemuksesta. Hae vapautumista Suomen kansalaisuudesta Maahanmuuttoviraston lomakkeella KAN_3.  Hakemus jätetään henkilökohtaisesti Suomen suurlähetystöön Tukholmassa, kunniapääkonsulaatissa tai kunniakonsulaatissa tai Suomessa poliisilla.

Käsittelymaksu maksetaan suurlähetystössä asioitaessa kortilla paikan päällä, kunnia- tai kunniapääkonsulaatissa asioitaessa etukäteen suurlähetystön tilille. Hakemukseen liitetään kuitti maksusta.

Ota mukaasi henkilötodistus, sillä henkilöllisyytesi tarkistetaan, kun jätät hakemuksen.

Suomen kansalaisuuden säilyttäminen 18–22-vuotiaana

Jos olet sekä Suomen että jonkin toisen valtion kansalainen, saatat menettää Suomen kansalaisuuden automaattisesti 22-vuotiaana. Riittävä yhteys Suomeen takaa Suomen kansalaisuutesi säilymisen. Yhteytesi Suomeen on riittävä, jos

  • olet syntynyt Suomessa ja kotikuntasi on Suomessa, kun täytät 22 vuotta tai

  • olet asunut Suomessa tai muussa Pohjoismaassa (Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska) yhteensä seitsemän vuotta ennen kuin täytät 22 vuotta tai

  • olet 18–21-vuotiaana:

    • hakenut Suomen passia tai saanut Suomen passin tai

    • suorittanut tai parhaillaan suoritat Suomessa varusmies- tai siviilipalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta tai

    • saanut Suomen kansalaisuuden hakemuksesta tai ilmoituksesta tai

    • ilmoittanut Suomen suurlähetystölle ulkomailla tai Digi- ja väestövirastolle Suomessa, että haluat säilyttää kansalaisuutesi. Et voi tehdä ilmoitusta kunniakonsulaatille tai Maahanmuuttovirastolle. Ilmoitus on vapaamuotoinen ja se tulee tehdä kirjallisena.

Asevelvollisuus ja Suomen ja Ruotsin kaksoiskansalaisuus

Suomen ja Ruotsin kaksoiskansalainen ei ole kutsunnanalainen eikä hänen tarvitse suorittaa asevelvollisuuteensa liittyvää palvelusta Suomessa sinä aikana, jona hänen katsotaan vakituisesti asuvan Ruotsissa Pohjoismaiden välisen sopimuksen mukaisesti (SopS 44/68). Ruotsissa asuvien kaksoiskansalaisten ei tarvitse erikseen hakea vapautusta, vaan heidän osaltaan sovelletaan edellä mainittua sopimusta. Ruotsissa asuvia kaksoiskansalaisia kehotetaan selvittämään oma asevelvollisuuteen liittyvä asemansa omasta valvovasta aluetoimistosta Suomesta. Puolustusvoimien aluetoimistot tekevät päätöksen siitä, onko henkilö Suomessa asevelvollinen vai ei. Suomessa suoritetaan asepalvelusta 18-30-vuotiaana. Vapautettu kaksoiskansalainen asevelvollinen voidaan määrätä palvelukseen, jos hän muuttaa Suomeen ennen sen vuoden loppua, jolloin hän täyttää 29 vuotta. 

Ruotsissa asuvalla varusmiespalveluksesta vapautetulla kaksoiskansalaisella on halutessaan mahdollisuus suorittaa varusmiespalvelus Suomessa.

Vapautuspäätökset samoin kuin sopimustulkinnat perustuvat väestötietojärjestelmän osoite- ja kansalaisuus tietoihin. Siksi kannattaa varmistaa Digi- ja väestötietovirastosta, että ne ovat oikein. 

Lisätietoja: intti.fi

Omien tietojen tarkastus Suomen väestötietojärjestelmästä ml. kansalaisuus

Henkilötietojen tarkistus (kerran vuodessa ilmainen Suomen kansalaisille)

Ohjeita ulkosuomalaisten henkilötietojen välittämiseen väestötietojärjestelmään Digi- ja väestötietoviraston verkkosivulta.

Vaihtoehdot:

  1. Väestörekisterikeskuksen maksuttomassa sähköisessä palvelussa. Voit tarkastaa tietoja, joita sinusta on talletettu väestötietojärjestelmään ja ilmoittaa myös joidenkin tietojen muutoksia. Tunnistautumista varten tarvitset joko sirullisen henkilökortin ja tietokoneeseesi kortinlukijan tai suomalaiset verkkopankkitunnukset.
  2. Jos sinulla ei ole sähköisen tunnistamisen välineitä käytössäsi, voit  tarkastaa tietosi käymällä henkilökohtaisesti Digi- ja väestötietoviraston paikallisyksikössä tai pyytämällä tarkastuksen kirjallisesti lomakkeella. Täytä ja tulosta lomake ja lähetä se kirjeitse osoitteeseen DVV, PL 1003, FI - 00501 HELSINKI, FINLAND. Vaihtoehtoisesti voit skannata tai ottaa täytetystä lomakkeesta kuvan, ja lähettää sen sähköpostitse turvaviestinä https://turvaviesti.dvv.fi osoitteeseen [email protected]. Mikäli havaitset tiedoissasi oikaisutarpeita, ota ystävällisesti yhteyttä Digi- ja väestötietovirastoon puhelimitse +358 295 536 220.

Ruotsin kansalaisuus

Tietoa Ruotsin kansalaisuuden saamisesta ilmoitusmenettelyllä saat Ruotsin Migrationsverketistä.