Ruotsin työsuhdeturvalain päivitys avaa markkinamahdollisuuksia aikuiskoulutukselle
Ruotsiin on tulossa historiallinen työsuhdeturvalainmuutos, joka tuo mukanaan uudenlaisen opintotuen lisäkouluttautumista varten. Lakimuutoksilla turvataan työntekijän mahdollisuuksia vahvistaa asemaansa työmarkkinoilla, ja parantaa työmarkkinoiden turvallisuutta ja joustavuutta. Opintotuen lopullinen muoto ei ole vielä selvillä, mutta prosessia kannattaa seurata. Opintotuki voi antaa jalansijaa aikuiskoulutuksen markkinoille Ruotsissa.
Ruotsin työsuhdeturvalakiin (LAS, lagen om anställningsskydd) on käsittelyssä muutoksia, joiden astuessa voimaan avautuu Ruotsissa tarve aikuiskoulutuksen lisäämiselle ja kehittämiselle. Työsuhdeturvalaki säätelee menettelyä irtisanomisiin ja koeaikaan liittyvissä tilanteissa. Tämänhetkistä lakia halutaan päivittää ja luoda joustavuutta irtisanomissuojaan sekä parantaa kilpailukykyä.
Työsuhdeturvalain on tarkoitus valmistua keväällä 2022 ja astua voimaan 30.6.2022. Muutokset vaikuttavat lähes kolmen miljoonan ruotsalaisen työsopimuksiin. Myös rahallista panostusta työllisyysasteen ja koulutustason nostamiseen on tulossa. Esimerkiksi muutos- ja kompetenssitukeen on vuodelle 2022 osoitettu 75 000 000 kruunun budjettilisäys1.
Osana uudistusta on käsittelyssä kokonaan uusi säädös julkisesta opiskelutuesta, vapaasti käännettynä muutosopiskelutuki (omställningsstudiestöd). Uuden opiskelutuen on tarkoitus tulla käyttöön vuonna 2023. Suomen aikuiskoulutustukea muistuttava laki mahdollistaa työelämässä olevan henkilön lisäkouluttautumisen. Tuki on tarkoitettu opintoihin, joihin tälläkin hetkellä voi saa opintorahaa. Opintotuki koostuu avustuksesta sekä lainasta.
Opintotuella turvaa ja mahdollisuutta kehittyä työmarkkinoilla
Tuen saamisen edellytyksenä on, että koulutus vahvistaa henkilön asemaa työmarkkinoilla ja on ammatillisesti pätevöittävää. Myös työntekijät, esimerkiksi yksityisyrittäjät, jotka eivät ole jonkin työehtosopimuksen alaisia voivat hakea tukea omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi tuen myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus perustuu viralliseen kurssisuunnitelmaan. Alle 40-vuotias voi saada tukea korkeintaan 80 opintoviikon opintoihin. Yli 40-vuotiaille ei ole rajoitusta. Aikuis- ja lisäkoulutuksen järjestämisen korvausta myönnetään myös työnantajille, jotka tarjoavat koulutusta työntekijöilleen.
Tukea saa myös koulutuksiin, jotka ovat muutosorganisaatioiden (omställningsorganisation) rahoittamia. Muutosorganisaatioiden tekemä työ muistuttaa Suomen TE-palveluiden muutosturvaa. Organisaatioiden tehtävänä on tukea työntekijää lisäkoulutuksissa ja uranvaihdossa. Lisäksi organisaatio tukee työntekijää ja työnantajaa tilanteissa, joissa työntekijä irtisanotaan työvoiman vähentämisen takia. Työehtosopimus määrittelee työntekijälle kuuluvan muutosorganisaation.
Uuteen työsuhdeturvalakiin liittyen Ruotsin Kamarikollegio on saanut hallitukselta toimeksiannon suunnitella julkisen muutosorganisaation perustamista. Julkisen muutosorganisaation perustamisen tarkoituksena on mahdollistaa organisaation tuki myös niille työntekijöille, jotka eivät työskentele työehtosopimuksen alaisina. Tällä hetkellä on myös kymmenkunta yksityistä muutosorganisaatiota, jotka ovat Kamarikollegion rekisterissä.
Aikuiskoulutukselle markkinamahdollisuuksia
Lakimuutokset avaavat mahdollisuuksia aikuiskoulutuksen lisäämiselle Ruotsissa ja Suomen aikuiskoulutustuen mallista on myös osoitettu kiinnostusta. Peruskoulu- ja lukiotasoista aikuiskoulutusta Ruotsissa hoitaa kuntatasolla jo niin kutsuttu komvux (kommunal vuxenutbildning). Aikuiskoulutusta järjestäville kunnille Ruotsin hallitus myöntää varoja koulutuksen toteuttamiseen. Sen sijaan Suomen kaltaista täydennyskoulutusta ei ole saatavilla.
Vielä ei ole tietoa, voiko Ruotsin lisäopiskelutukea hyödyntää ulkomailla suoritettaviin opintoihin, mutta keskustelua aiheesta on käyty puolesta ja vastaan. Esimerkiksi Ruotsin yliopisto- ja korkeakouluneuvosto on jättänyt lausuntokierroksen kommentissaan perustelut sille, miksi kansainväliset koulutukset tulisi hyväksyä koulutuksina, joihin opintotuen voi saada. Heidän mukaansa ulkomailla saatu koulutus on sellaista, joka vahvistaa työntekijän asemaa Ruotsin työmarkkinoilla. Toisaalta Ruotsin Opintotukiasiain keskuslautakunta CSN ei halua, että tukea myönnetään ulkomaalaisiin koulutuksiin. Uuden muutosopiskelutuen lopullista muotoutumista kannattaa seurata. Suomen aikuis- ja täydennyskoulutuksella voisi olla jalansijaa Ruotsin aikuiskoulutuksen markkinoilla – joko Suomessa suoritettavana koulutuksena tai paikan päällä täällä Ruotsissa.
Teksti: Emma Koivunen, korkeakouluharjoittelija, Suomen suurlähetystö, Tukholma
