Maa-analyysi: Ruotsi

Kuten Suomen hallitusohjelma nyt ensimmäistä kertaa toteaa, on Ruotsi Suomen tärkein kahdenvälinen kumppani.

Kokonaiskauppavaihdolla mitattuna on Ruotsi myös Suomen suurin kauppakumppani. Yhteistyö on viimeisten vuosien aikana tiivistynyt ja laajentunut kaikilla sektoreilla, niin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kuin myös huoltovarmuus- ja resilienssikysymyksissä ja elinkeinoelämän suhteissa. Venäjän markkinoiden sulkeutuminen on kannustanut suuren määrän suomalaisia yrityksiä etsimään korvaavia markkinoita juuri Ruotsista. Vihreään teolliseen siirtymään kohdistuvat 120 miljardin euron investoinnit Pohjois-Ruotsissa avaavat suomalaisille toimijoille mittavia mahdollisuuksia. Taloudellinen yhteistyö Ruotsin kanssa on yksi tehokkaimmista keinoista vahvistaa Suomen kansantaloutta. Tähän on nyt aiempaakin parempia mahdollisuuksia Suomen maakuvan Ruotsissa ollessa aikaisempaakin myönteisempi.

Ruotsin talous on muun Euroopan tavoin matalasuhdanteessa.  BKT:n ennustetaan supistuvan kuluvana vuonna 0,9 % ja ensi vuonna 0,4 %. Inflaatio on laskusuunnassa – viimeisin lukema lokakuulta oli 4,2 % – mutta on yhä reilusti yli Ruotsin keskuspankin asettaman 2 % rajan. Inflaatiota on pitänyt osaltaan yllä heikko kruunu. Euro maksaa nyt 11,50 SEK, kun se reilu vuosi sitten oli 10,30 SEK. Kuluttajien luottamus on heikkoa ja yksityinen kulutus on vähentynyt huomattavasti. Rakennusteollisuuden investointien ennakoidaan vähentyvän jopa 50 % sekä tänä että ensi vuonna.

Isossa kuvassa Ruotsin talous on kuitenkin osoittanut huomattavaa resilienssiä. Teollisuuden vihreän siirtymän edellyttämät miljardiluokan investoinnit (vuoteen 2045 mennessä n. 120 miljardia euroa) pitävät yllä positiivisia kehitysnäkymiä. Puolustusteollisuuteen ollaan panostamassa hyvin merkittävästi, kun tavoitteena on nostaa puolustusmenot kahteen prosenttiin BKT:stä jo ensi vuoden aikana. Myös vientiteollisuus on matalasuhdanteesta huolimatta pärjännyt toistaiseksi hyvin, osittain heikon kruunun myötävaikutuksesta. Ruotsin talouden menestyksen avaimina pidetään kykyä sopeutua globaaliin kilpailuun, kehittynyttä teknologiaa ja innovaatioita sekä työmarkkinaosapuolten valmiutta toimia yhdessä samojen päämäärien eteen.

Tämä kaikki tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisille toimijoille. Ruotsi on jo Suomen tärkein kauppakumppani. Kun lasketaan yhteen vienti ja tuonti, tavarat ja palvelut, sekä Ruotsin tekemät investoinnit Suomeen ja Suomen investoinnit Ruotsiin, on selvää, että Ruotsi on täysin omassa kategoriassaan. Tämän lisäksi on monta muuta tekijä, jotka ovat vaikeasti mitattavissa: Ruotsin markkinoilla toimivien pienten ja keskisuurten yritysten lukumäärä ja ruotsalaisissa yrityksissä työskentelevät suomalaiset.

Suomen kannalta erityinen huomio kannattaa kiinnittää Pohjois-Ruotsin historiallisiin 120 miljardin euron teollisuusinvestointeihin. Kaivannaisteollisuutta laajennetaan, minkä seurauksena kokonaisia kaupunginosia siirretään Kiirunassa ja Jällivaarassa. Akkutehtaita rakennetaan. Fossiilittoman teräksen valmistamista laajennetaan Luulajassa ja Bodenissa. Luulajan, Uumajan ja Piitimen satamia laajennetaan ja rautatieyhteyksiä parannetaan. Tuulivoimaa pystytetään sekä merelle että sisämaahan. Työvoimasta on pulaa ja tässä Ruotsilla ja Suomella on yhteinen haaste: miten houkutella osaajia maihimme ja etenkin maidemme pääkaupunkien ulkopuolella sijaitseviin osiin? Suomen ja Ruotsin tulisi tarttua tähän haasteeseen yhdessä.

Painopistealueet Team Finland -työssä ovat energia ja rakennettu ympäristö, bio- ja kiertotalous, puolustusteollisuus, suora kuluttajakauppa, elintarvikkeet ja terveysteknologia. Matkailuun tulee lähivuosina panostaa erityisesti, jotta matkustusvirrat molempiin suuntiin saadaan palautetuiksi vähintään pandemiaa edeltäneelle tasolle.

Koska mahdollisuuksia Ruotsissa on niin laajasti – mutta Suomen Team Finland -resurssit rajalliset – on ratkaisevaa suomalaisten yritysten oma aktiivisuus. Katseet kannattaakin toden teolla suunnata lähinaapuriimme Ruotsiin!

Maimo Henriksson
Suomen suurlähettiläs, Ruotsi