Suomi Tukholman kulttuurifestivaalien keskipisteenä
Tukholman kuusipäiväisillä kulttuurifestivaaleilla 11.-16.8. muistettiin merkkivuotta 1809 laajan suomalaisen kulttuurivalikoiman voimin. Festivaalit pitivät sisällään mm kirjallisuutta, teatteria, tanssia, musiikkia, valokuva-ja videotaidetta, sirkusvoimistelua sekä saunomista.
Vaikka ilmat eivät kaatosadekuuroineen festivaaliväkeä suosineetkaan, kertyi hyväntuulisia ihmisiä sankoin joukoin torstai-iltana "Suomi Safarille", suomalaisen kulttuurin herkkupalaksi nimettyyn tapahtumaan kuuntelemaan tangolegenda Eino Grönin ja iskelmätaiteilija Arja Saijonmaan tulkitsemaa suomalaista kaihoisaa tangoa Ruotsin radion sinfoniaorkesterin säestämänä. Muita esiintyjiä olivat Värttinä, Nightwish-yhtyeen solisti Anette Olzon ja suomalaiset sukujuuret omaavat suositut nuoret muusikot Frida Hyvönen ja Markus Krunegård. Torstai-illan Suomi Safari huipentui puolenyön aikaan esiintynyneen helsinkiläisen metallimusiikkiyhtyeen Apocalyptican sello-rockin neoklassisiin säveliin.
Suomalainen kirjallisuus, jota Kulttuuritalon katolla Suomen instituutin järjestämässä ohjelmasarjassa edustivat Kjell Westö, Henrik Meinander ja Miika Nousiainen, kiinnosti monia ruotsalaisia ja tilaisuuksiin tuli ihmisiä tungokseen asti. Varsin suuri kuulijakunta oli myös kerääntynyt hyvissä ajoin keskiviikkona Brunkebergstorgille kuuntelemaan taiteilija M.A. Nummisen kielihistoriallista rapsodiaa "svenskans kraft", joka kertoi musiikillisin keinoin tarinoita suomalaisten ja ruotsalaisten tuhatvuotisesta yhteisestä historiasta. "Svenskans kraft"- teoksen pääsanomana on kertoa, kuinka tiettyjen ruotsinkielisten intellektuellien innokkuus suomen kieltä kohtaan vaikutti merkittävästi suomen kielen asemaan sekä sitä kautta myös kansallisuusaatteen syntyyn Suomessa.
Suomen suurlähetystö jakoi tuottamaansa lehteä "Landet på andra sidan hafvet(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)" eri kohderyhmille tarkoitetuissa tapahtumissa. Sekä lehti että suomalainen kulttuuri ja kieli saivat festivaalikansalta myönteistä palautetta. Kansanmusiikkiryhmä Värttinän kuuntelijoita kiinnostivat mm yhtyeen laulujen sanoitukset, ja monet festivaalikävijät kertoivat myös itänaapurissa asuvista sukulaisistaan. Ruotsin ja Suomen yhteistä historiaa sekä 200 vuotta sitten tapahtunutta maiden välistä erkanemista muisteltiin tunnelmallisin ja sinivalkoisin mielin.
Henriikka Autio