Suomalaiset hyvinvointipalvelut tervetulleita Ruotsin markkinoille
Suomen suurlähetystössä järjestettiin keskiviikkona infotilaisuus, jossa jaettiin tietoa hyvinvointipalvelumarkkinoiden avautumisesta, hoitopalveluiden vapaavalintalaista sekä ruotsinsuomalaisen väestön palveluntarpeista.
Työ- ja elinkeinoministeriön palveluvientiryhmän jäseniä ja muita asiantuntijoita saapui keskiviikkona Suomen Tukholman edustustoon kuuntelemaan esityksiä Ruotsin terveydenhuoltopolitiikkaa ja -lainsäädäntöä koskevista uudistuksista ja hyvinvointipalvelumarkkinoiden avautumisesta.
Infopäivä alkoi sosiaaliministeriön sairaan- ja terveydenhuollon yksikön johtaja Olivia Wigzellin esityksellä Ruotsin sosiaalipolitiikkaa uudistaneesta vapaavalintasysteemistä. Uuden järjestelmän ansiosta hoito- ja hoivapalveluissa ei enää tarvitse käyttää kunnan osoittamaa palveluntarjoajaa, vaan asiakas voi itse valita palveluntuottajista parhaiten sopivan. Järjestelmä kattaa koti- ja asumispalvelut, vanhainkotihoidon ja vammaispalvelut.
Lakiuudistuksen avulla on haluttu parantaa palveluiden laatua ja vahvistaa potilaan asemaa. Samalla hyvinvointipalveluiden kenttä on avattu kilpailulle. Jos markkinoille tulisi suomenkielisiä hoitopalveluyrittäjiä, ruotsinsuomalainen väestö voisi halutessaan käyttää niitä.
Ruotsinsuomalaisen keskusliiton toimitsija Helena Kivisaaren laskelmien mukaan Ruotsin vanhainkoteihin tarvittaisiin ainakin 1500 paikkaa, jos edes puolet maan suomalaistaustaisesta vanhemmasta väestöstä haluaisivat vanhustenhoitopalveluja suomeksi. Tällä hetkellä suomenkielisiä hoitopaikkoja vanhuksille on alle 500.
Ruotsin kirkon diakoni Matias Juopperi perusteli suomenkielisten vanhustenpalveluiden tarvetta toteamalla, että aikuisina Ruotsiin tulleiden kielitaito voi hävitä vanhemmiten. Monilla on lapset ja lapsenlapset Ruotsissa ja harva haluaa lähteä yksin Suomeen hoidettavaksi.
Ruotsinsuomalaisten tarpeet painottuvat vanhustenhoitoon
Ruotsinsuomalaisten järjestöjen edustajat kertoivat lyhyesti omien ryhmiensä palveluiden tarpeesta. Edustettuina olivat muun muassa eläkeläis-, näkövammais-, sotainvalidi- ja veteraanijärjestöt. Kaikkien tarpeet painottuivat suomenkieliseen vanhustenhuoltoon.
Valitettavasti tilaisuudessa ei kuultu ruotsinsuomalaisten nuorisojärjestöjen edustajia ja käsitykset suomenkielisten palvelujen kysynnästä jäivät koskettamaan yksinomaan vanhuksia. Vaikka suurin tarve on tällä hetkellä vanhuksilla, myös lasten päivähoitoon – eli ruotsalaisittain esikouluopetukseen – tarvittaisiin kipeästi lisää suomenkielisiä vaihtoehtoja.
Uudenmaan elinkeinokeskuksen kansainvälistymisasiantuntija Henri Molander sanoi, ettei vientiä voi aloittaa ongelmitta. Tarvitaan useita eri osapuolia kertomaan Ruotsin markkinoista ja käytännöistä. Hän vaikutti silti toiveikkaalta palveluviennin aloittamisessa.
Yrittäjyys on nyt valttia hoitopalveluissa
Ruotsalaisen yrittäjyyden kasvua edistävä Tillväxtverket tarjoaa ulkomaalaisille Ruotsiin tuleville yrittäjille siirtolaisten tukiohjelman, johon kuuluu muun muassa neuvonantoa pankkiasioiden hoitamisessa.
Tillväxtverketistä on huomannut, että vaikka palveluntarjoajilla on monen vuoden kokemus hoitopalvelualalta, monelta puuttuu yrittäjyyteen tarvittavia taitoja. ”Alan koulutuksessa täytyy alkaa panostaa yrittäjyyteen”, hän toteaa.
Helena Nyberg Brehnfors
Kieli voi olla ongelma silloin, kun suomalaiset palveluyrittäjät haluavat toimia Ruotsissa. ”Täytyy melkein olla kaksikielinen, jos haluaa saada apua Tillväxtverketiltä”, sanoo Työ- ja elinkienoministeriön neuvotteleva virkamies Auli Korhonen.
Tällä hetkellä suomalaisia terveydenhuollon ammattilaisia työskentelee ulkomailla noin 5000. Heistä likimain 3000 asuu Ruotsissa. Suomenkielinen henkilökunta on usein palkattuna isoissa laitoksissa eivätkä he siksi erotu kaksikielisyydellään.
Ministeriösihteeri Kaisa Syrjänen Schaal Ruotsin integraatio- ja tasa-arvoministeriöstä ei osaa arvioida suomenkielisten palveluiden todellista tarvetta. Hänen viestinsä järjestöille on: ”pyytäkää apua kunnilta ja tehkää aloitteita.” Suomenkielisten palveluiden saanti on jokaisen äidinkielenään suomea puhuvan oikeus.
Työ- ja elinkeinoministeriön hyvinvointihankkeesta voi lukea osoitteessa:
http://www.tem.fi/hyvinvointihanke(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Teksti ja kuvat: Petra Vuolanen