Ruotsinsuomalaisten päivää juhlitaan 24.2.

Ruotsinsuomalaisten päivää juhlitaan vuodesta 2011 lähtien Carl Axel Gottlundin syntymäpäivänä 24.2. Marraskuussa 2012 päätti Ruotsin Akatemia, että 24.2. on myös mukana Ruotsin almanakoissa ruotsinsuomalaisten virallisena merkkipäivänä. Päivän tarkoituksena on juhlistaa ruotsinsuomalaisten vähemmistön olemassaoloa, havainnollistaa suomalaisvähemmistön historiaa, kieltä ja kulttuuria osana Ruotsin kulttuuriperintöä sekä herättää valtaväestön kiinnostus ruotsinsuomalaisia kohtaan.

Kuka oli Carl Axel Gottlund?

Carl Axel Gottlund (1796–1875) oli suomalainen kansanrunouden keräilijä, kirjailija ja Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori. Hän syntyi Ruotsinpyhtäällä, mutta perhe muutti myöhemmin Juvalle kappalaisisän työn perässä. Opintonsa Gottlund suoritti Porvoon lukiossa, Turun akatemiassa ja Upsalan yliopistossa.

Vuonna 1831 Gottlund meni naimisiin ruotsalaisen kauppiaantyttären Charlotta Augusta Brinkin kanssa, ja he saivat kymmenen lasta. Lapsista vanhimmat saivat ruotsalaiset nimet, mutta nuoremmille annettiin mielikuvituksellisia suomalaisnimiä, kuten Aura Otavatar, Maria Neitokulta ja Sigrid Pikku Sinisirkku.

Gottlund vietti elämästään 20 vuotta Ruotsissa, jossa hän mm. tutki metsäsuomalaisten kansanperinnettä. Hän julkaisi vuosina 1828–1832 savon murteella kirjoitetun monitieteellisen kansanperinneteoksen nimeltä Otava. Gottlund kirjasi ylös runsaasti Ruotsin metsäsuomalaisten kertomuksia ja otti mukaan myös seksuaalista aineistoa, mikä kuohutti monia hänen aikalaisiaan.

Ruotsinsuomalaiset tarvitsevat oman juhlapäivän

Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan silloinen puheenjohtaja Markku Peura kertoi Sisuradion haastattelussa 2010 ruotsinsuomalaisten tarvitsevan oman, ei pelkästään suomalaisen symbolin, jonka puitteissa voidaan järjestää ruotsinsuomalaisuuteen liittyviä juhlatilaisuuksia. Carl Axel Gottlund sopii hänen mukaansa tähän rooliin hyvin, koska tämä puolusti jo kaksisataa vuotta sitten suomen kielen asemaa Ruotsissa. Gottlund oli siis ruotsinsuomalaisuuden esitaistelija.

Sisuradion entinen toimittaja Juhamatti Pelkonen on perehtynyt tarkasti C.A. Gottlundin elämään ja saavutuksiin. Hän pitää Gottlundia oivana tunnushahmona ruotsinsuomalaisille, koska tämä oli esikuvaksi sopiva taistelijatyyppi. Pelkonen kuvailee Gottlundia vastarannankiiskeksi, joka puolusti johdonmukaisesti omaa asiaansa. Hänen saavutuksiaan Ruotsissa oli mm. metsäsuomalaisten tarinoiden kirjaaminen ja heidän asiansa puolustaminen. Ruotsissa asuessaan Gottlund kirjoitti myös Otavan, joka on merkittävä monitieteellinen teos.

Ruotsinsuomalaisten päivä tarjoaa kulttuuria laidasta laitaan

Päivää vietetään perinteisesti ympäri maata erilaisin tapahtumin ja juhlallisuuksin suomen kielen hallintoalueella.