Ruotsi ottaa kotitalousvähennykseen mallia Suomesta
Ruotsi katsoo nyt itänaapurista mallia kotitalousvähennyksen soveltamisessa. Verovähennyksien tulevaisuus siivous- ja rakennuspalveluiden käytössä on noussut tärkeäksi vaalikysymykseksi.
Tukholman edustustossa järjestettiin keskiviikkona seminaari, jossa ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ulla-Maj Wideroos sekä sosiaalidemokraattisen puolueen hallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu Tarja Kantola kertoivat kotitalouspalveluiden verotuksesta suomalaisen käytännön mukaan.
Suomessa kotitalousvähennys on kokeiluvaiheen jälkeen ollut käytössä vuodesta 2001 lähtien. Kokemukset sen toimivuudesta ovat olleet enimmäkseen myönteisiä.
”Nyt ollaan tilanteessa, jossa kotitalousvähennysmallia voidaan ehkä muuttaa, mutta ei missään tapauksessa lakkauttaa”, Kantola toteaa.
”Ruotsissa kotitalousvähennys on aatteellisesti sävyttynyt teema”, Wideroos sanoo ja vertaa tilannetta Suomeen, jossa puolueet ajattelevat asiasta melko samalla tavalla.
Suomesssa pimeän työvoiman kysyntä on vähentynyt. Vähennystä hyödyntävät keski- ja pienituloiset ovat saaneet helpotusta arkeen, kun kaikkea siivous- ja kodinhoitotyötä ei enää ole tarvinnut tehdä itse. Uudet työpaikat, jotka ovat syntyneet rakennus- ja hoitoaloille kotitalousvähennyksen myötä, ovat maksaneet vähennykset takaisin yhteiskunnalle.
Vuoden 2008 aikana lähes 310 000 suomalaista käytti kotitalouspalveluja, jotka he vähensivät verotuksessa. Ruotsissa etua käytti samaan aikaan hyväkseen vain noin
92 500 ihmistä. Tänä vuonna luku on Ruotsissakin kohonnut. Maiden kotitalousvähennyskäytännöt ovat kuitenkin varsin erilaiset.
Suomessa kotitalousvähennyksen voi saada tavanomaisesta kotitalous-, hoito- ja hoivatyöstä sekä kodin ja vapaa-ajan asunnon parannus- ja kunnostustöistä. Tänä vuonna hallitus laajensi vähennyskelpoisuutta entisestään, muun muassa tietoteknisistä palveluista ja neuvonnasta on mahdollisuus saada vähennys. Suomalaiseen kotitalousvähennyksen piiriin kuuluu siis hyvin laaja skaala erilaisia palveluita.
”Kotitalousvähennys on myös tasa-arvokysymys. Naiset, jotka siivoavat työkseen ja maksavat veroja, kerryttävät eläkettä ja saavat oikean työntekijän statuksen”, sanoo Tarja Kantola, joka toimii myös demarinaisten varapuheenjohtajana.
”Olen seurannut työelämässä menestyvien naisten haastatteluja ruotsalaismediassa ja minua ihmetyttää se, kuinka naiset kertovat ylpeinä, että he siivoavat itse kotinsa”, Kantola kertoo.
”Kotitaloustyötä tekevien ihmisten arvoa alentaa se, että heistä puhutaan piikoina. Työtä teettävällä täytyy olla täysi luottamus ihmiseen, jonka hän päästää kotiinsa”, toteaa Wideroos.
Kotitaloustyön teettäjä saa vähentää 60 prosenttia arvonlisäverollisesta työkorvauksesta, jos työ on ostettu ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä. Jos kotitalous on palkannut henkilön työsuhteeseen, palkasta saa vähentää 30 prosenttia sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä vuonna 2010 on 3 000 euroa per henkilö.
Nähtäväksi jää, miten Ruotsi uudistaa omaa verovähennyskäytäntöään, vai lakkautetaanko peräti koko malli.
Teksti ja kuvat: Petra Vuolanen