Presidentti Tarja Halonen johtamaan naispuolisten valtionjohtajien neuvostoa 

Huomio naisiin sodissa, ilmastonmuutoksessa ja talouden kriiseissä 

Tasavallan presidentti Tarja Halonen nimitettiin 7. maaliskuuta Maailman naispuolisten valtionjohtajien neuvoston (The Council of Women World Leaders) puheenjohtajaksi.  

Tasavallan presidentti Tarja Halonen © European Communities

Neuvosto kokoontui Liberian Monroviassa suuren kansainvälinen naisjohtajuuskonferenssin yhteydessä. Konferenssin puheenjohtajina toimivat Liberian presidentti Ellen Johnson-Sirleaf ja Suomen presidentti Tarja Halonen. 

The Council of Women World Leaders –verkostoon kuuluu nykyisiä ja entisiä valtionpäämiehiä ja pääministereitä, tällä hetkellä jäseniä on 37. Neuvoston on perustanut Islannin presidentti(1980-96) Vigdís Finnbogadóttir yhdessä neuvoston pääsihteeri Laura Liswoodin kanssa 1996. Halonen seuraa puheenjohtajan tehtävässä Irlannin entistä presidenttiä (1990-97) Mary Robinsonia. 

Neuvosto on perustamisestaan lähtien tukenut naispuolisia valtionjohtajia heidän työssään naisten aseman parantamiseksi sekä hyvän hallinnon ja demokratian edistämiseksi. Neuvoston aloitteesta käynnistetty Ministerial Iniatiative harjoittaa ministeritason tiedon- ja kokemuksenvaihtoa globaaleissa naisia koskevissa kysymyksissä, kuten terveys ja ympäristöasiat. Neuvosto pyrkii edistämään naisten nousua johtopaikoille tarjoamalla lupaaville nuorille naisille mahdollisuuden toimia jäsentensä hallinnossa kesäaikaan harjoittelijoina (summer fellowships). 

Neuvoston sihteeristö toimii Aspen Instituten yhteydessä Washington DC:ssä USA:ssa. 

Naisiin kohdistuvat sotarikokset saatava loppumaan 

Monrovian naisjohtajuuskokouksessa pitämässään puheessa presidentti Halonen totesi pitävänsä tärkeänä, että verkosto jatkaa työtään naisten roolin vahvistamiseksi konfliktien ehkäisyssä ja rauhan rakentamisessa. 

Presidentti Halonen kiinnitti puheessaan vakavaa huomiota naisten kärsimyksiin sodissa ja konflikteissa. Halonen viittasi YK:n päätöslauselmaan 1325, joka käsittelee nimenomaan sodan ja konfliktien vaikutuksia naisiin sekä naisten panosta rauhan rakentamisessa. Päätöslauselmaa on täydennetty turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 1820, joka tuomitsee voimakkaasti konfliktien yhteydessä tapahtuvat raiskaukset ja seksuaalisen väkivallan. 

- Naisten ja nuorten tyttöjen ihmisoikeuksien kunnioitus vaarantuu erityisesti, heitä raiskataan ja hyväksikäytetään järjestelmällisesti. Se kuuluu sodankäynnin järkyttävimpiin aseisiin, jolla on vakavat seuraukset uhriensa psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin, Halonen muistutti. 

Halonen ehdotti puheessaan, että järjestelmälliset raiskaukset voitaisiin luokitella sota-aseeksi. Tällä voisi olla vaikutusta sotien jälkitilanteisiin, aseistariisuntaan ja taisteluihin osallistuneiden kotouttamiseen. 

Taloudellinen menestys ja ilmastonmuutos ovat naisten asioita 

Toiseksi Halonen korosti naisten täysivaltaisia vaikuttamismahdollisuuksia hallinnossa ja taloudessa. Naisilla on oltava tasaveroinen mahdollisuus periä ja omistaa maata. Naisten ja tyttöjen koulutus on tehokkain tapa kohentaa kehittyvän maan taloutta. Halonen muistutti, että sukupuolten tasa-arvo ja talouden kilpailukyky korreloivat positiivisesti keskenään. 

- Suomessa elinkeinoelämän valtuuskunta on vuonna 2007 teettämässä tutkimuksessa todennut, että naistoimitusjohtajien johtamat yritykset ovat käytännössä kymmenisen prosenttia tuottavampia kuin miestoimitusjohtajien. 

Presidentti Halonen kiinnitti huomiota vielä siihen, että ilmastonmuutos vaikuttaa rajuimmin maailman köyhiin, joista 70 prosenttia on naisia. Erityisesti kehitysmaiden naisilla on myös tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa, koska he ovat keskeisesti vastuussa maataloudesta sekä ruoan ja veden hankkimisesta.

 Salla Korpela

 Lue lisää:
The Council of Women World Leaders(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Liberian naisjohtajuuskonferenssi(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)