Muistomerkki Suomen ja Ruotsin yhteiselle historialle?
Merkkivuosi on päättynyt, mutta Suomen ja Ruotsin yhteisestä historiasta muistuttavan monumentin pystyttämisestä Helsinkiin ja Tukholmaan käydään keskustelua. Tankmar Horn ja Henrik Meinander haluaisivat nähdä 22-metristen obeliskien nousevan Skeppsbronille ja keskelle Kasarmitoria.
Historianprofessori Henrik Meinander ja entinen diplomaatti ja teollisuusjohtaja Tankmar Horn ehdottivat Hufvudstadsbladetissa 31.12.2009, että Helsinkiin ja Tukholmaan pystytettäisiin muistomerkit naapurusmaiden 600-vuotiselle yhteiselle historialle.
Meinander ja Horn esittävät, että muistomerkeiksi rakennettaisiin kaksi obeliskia, toinen Kasarmitorille Helsinkiin ja toinen Skeppsbronin aukiolle Tukholmaan.
Hornin mielestä Suomen kansaa pitäisi muistuttaa maan pitkästä historiasta osana Ruotsia. Meinander huomauttaa, että Suomessa monet valtiolliset seremoniat sitten Porvoon valtiopäivien juontavat juurensa ruotsalaiseen kulttuuriperintöön.
”Myös Ruotsi on ottanut vaikutteita Suomesta”, Meinander lisää ja muistuttaa, että esimerkiksi 1800-luvulla Ruotsissa seurattiin tarkasti, mitä suomalaisessa kirjallisuudessa tapahtui.
Suomessa on lukuisia monumentteja muistuttamassa Suomen suuriruhtinaskunnasta Venäjän vallan alla. Huomattavasti pidempää Ruotsi-Suomen historiaa ei ole muistettu julkisin monumentein.
Suomessa ainoat Ruotsista muistuttavat patsaat ovat Kustaa II Adolfin ja Per Brahen patsaat Turussa. Lisäksi Turun kirjastossa on muistolaatta tsaari Aleksanteri I:n ja kruunuprinssi Karl Johanin vuoden 1812 tapaamisen kunniaksi. Ruotsissa vastaavia monumentteja ei ole lainkaan.
Muistomerkkihanke on pitkä prosessi
Valtiosihteeri Risto Volanen ei suoraan tyrmää ajatusta monumentin pystyttämisestä Helsinkiin. Hänen mielestään merkkivuoden päätös ei kuitenkaan ole oikea aika muistomerkin rakentamiselle, vaan siihen pitäisi löytää jokin toinen tilaisuus. Volanen ehdottaa, että Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus ottaisi muistomerkkiasiassa ohjat käsiinsä.
Tukholman maaherra Per Unckel, joka toimi Merkkivuosi 1809 -projektin johtoryhmän puheenjohtajana, sanoo Hufvudstadsbladetissa että alustavia kyselyitä monumentin rakentamisesta Tukholmaan on jo osoitettu Tukholman kaupungille. Unckel yhtyy Meinanderin ja Hornin mielipiteeseen siitä, että Tukholmassa monumentille sopiva paikka olisi Skeppsbron, josta Suomen-laivat ennen perinteisesti lähtivät.
Vaikka ehdotus monumentin rakentamisesta hyväksyttäisiin, sen ilmestyminen kaupunkiin voi kestää kymmeniä vuosia. Kustaa II Aadolfin patsaan rakentaminen Suomeen otettiin esille jo vuonna 1932, kun Ruotsissa vietettiin Lützenin taistelun 300-vuotispäivää. Patsas paljastettiin kuusikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 1992. Se on ensimmäinen Ruotsin kuningasta esittävä patsas itsenäisen Suomen historiassa.
Teksti: Petra Vuolanen
LUKIJAKILPAILU:
Miltä näyttäisi Suomen ja Ruotsin yhteisen historian muistoksi pystytettävä patsas? Lähetä oma ehdotuksesi Suomen suurlähetystöön 10.2.2010 mennessä osoitteeseen Gärdesgatan 11, 11527 Stockholm, tai sähköpostitse [email protected]. Kolme parasta ehdotusta palkitaan kirjapaketilla.