Jokainen päivä on tyttöjen päivä

Kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11. lokakuuta kiinnitetään erityistä huomiota tasa-arvoon sukupuolten välillä ja tyttöjen ja naisten oikeuksiin. Suomi tukee tätä tavoitetta ympäri vuoden muun muassa investoimalla tyttöjen koulutukseen ja huomioimalla läpileikkaavalla tavalla sukupuolinäkökulma kehityspolitiikassa. Esimerkiksi Nepalissa ja Etiopiassa on voitu mahdollistaa tyttöjen koulunkäynti myös kuukautisten aikana rakentamalla vessoja.

Suomen kehityspolitiikan yksi päätavoitealueista on naisten ja tyttöjen oikeudet. Samalla Suomi toimii YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 5, sukupuolten välinen tasa-arvo, hyväksi. YK:n kestävän kehityksen tavoitteen mukaan tulee saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo ja paitsi tyttöjen ja naisten oikeuksien, myös tyttöjen ja naisten mahdollisuuksien tulee toteutua. Esimerkiksi Myanmarissa Suomen rahoittama hanke on mahdollistanut väkivaltaa kokeneiden tyttöjen ja naisten auttamisen.

Suomi investoi tyttöjen koulutukseen. Tyttöjen pääsy koulutukseen heijastuu koko yhteiskuntaan, sillä tyttöjä on puolet väestöstä. Suomi onkin jo onnistunut Nepalissa ja Etiopiassa lisäämään tyttöjen osallistumista peruskoulun opetukseen.

Sukupuoli otetaan huomioon kehitysyhteistyössä

Suomi on usein valtavirtaistanut sukupuolinäkökulman eli ottanut sen huomioon kaikessa kehityspolitiikassaan.

Suomi pyrkii siihen, että kehitysyhteistyön vesihankkeissa otetaan huomioon tasa-arvonäkökulma. Kuukautiset ovat usein ongelma tyttöjen ja naisten yhteiskuntaan osallistumisen kannalta. Vessojen rakentaminen mahdollistaa koulunkäynnin kuukautisten aikana. Tämä on ollut keskeinen tapa lisätä Nepalissa ja Etiopiassa tyttöjen osallistumista opetukseen. Etiopiassa tyttöjen osallistumisaste opetukseen on jo yhtä korkea kuin poikien osallistumisaste osin länsimaiden toimien ansiosta.

Naiset otetaan huomioon myös esimerkiksi ruoan saatavuuden varmistamisessa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Suomi edistää naisten ja tyttöjen asemaa sekä oikeuksien vahvistamista rahoittamalla tasa-arvotoimia, antamalla asiantuntija-apua ja poliittista tukea kumppanimaissa sekä tekemällä yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan ja monenkeskisten kumppanien kanssa. Tämän lisäksi Suomi käy poliittista vuoropuhelua ja tekee vaikuttamistyötä Euroopan unionissa, YK:ssa, kehitysrahoituslaitoksissa ja kumppanimaissa.

Seksuaali- ja lisääntymisterveydellä tärkeä asema

Suomi tukee lainsäädäntöä ja politiikkaa, jolla taataan seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet (SRHR)(Linkki toiselle web-sivustolle.) naisille ja tytöille, mukaan lukien vammaisille.  Tämän lisäksi Suomi tukee toimintaa, jolla varmistetaan pääsy laadukkaisiin ja yhdenvertaisiin seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin.  Suomi edistää kokonaisvaltaista seksuaalikasvatusta, ehkäisyä, äitiysterveyttä, oikeutta turvalliseen seksiin ja tarvittaessa mahdollisuutta turvalliseen raskauden keskeytykseen.

Suomi tukee kehityspolitiikassa seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien (sexual and reproductive health and rights, SRHR) parempaa toteutumista. SRHR koostuu seuraavista osa-alueista:

• Seksuaalioikeudet takaavat itsemääräämisoikeuden seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa. Ne kattavat muun muassa seksuaalikasvatuksen, seksuaaliterveyspalvelut, itsemääräämisoikeuden ja oikeuden nautintoon. Seksuaalioikeudet on määritelty muun muassa Kansainvälisen perhesuunnittelujärjestöjen liiton IPPF:n vuonna 2008 antamaan seksuaalioikeuksien julistukseen. Julistukseen kirjatut seksuaalioikeudet perustuvat YK:n ihmisoikeusjulistukseen ja muihin kansainvälisiin sopimuksiin.
• Lisääntymisoikeudet takaavat oikeuden päättää vapaasti omasta lisääntymisestään ja siihen liittyvistä asioista. Ne kattavat muun muassa oikeuden moderniin ehkäisyyn ja tarvittaessa hedelmöityshoitoihin. Afganistanissa Suomen jakamat ehkäisyvälineet tavoittivat 235 000 naista vuoden 2015 aikana.
• Seksuaaliterveys on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia, johon kuuluu kunnioittava suhtautuminen seksuaalisuuteen sekä mahdollisuus saada miellyttäviä ja turvallisia seksuaalisia kokemuksia. Hyvä seksuaaliterveys edellyttää mahdollisuutta saada seksuaalisuuteen liittyvää hoitoa ja neuvontaa. Se kattaa muun muassa seksitautien ehkäisyn ja hoidon, toimintahäiriöiden hoidon ja seksuaalineuvonnan.
• Lisääntymisterveys on osa lisääntymiseen liittyvää hyvinvointia. Hyvään lisääntymisterveyteen kuuluu pääsy laadukkaisiin lisääntymisterveyspalveluihin ja mahdollisuus saada monipuolista tietoa lisääntymisestä. Se kattaa muun muassa tarvittavat ja laadukkaat raskaus-, synnytys- ja äitiysterveyspalvelut ja palvelut lapsettomuuden ehkäisyä ja hoitoa varten. 

Suomi myös rahoittaa muita toimijoita. Se on esimerkiksi yksi UN Womenin suurimmista rahoittajista. Myös esimerkiksi YK:n lasten rahastoa ja väestörahastoa rahoitetaan.

Teksti: Janne Peuhkuri, korkeakouluharjoittelija