Esittelyssä Belfastin kunniakonsuli Tina McKenzie

Suomen kunniakonsuleita käsittelevän artikkelisarjan seitsemännessä osassa esittelemme Belfastin kunniakonsulin Tina McKenzien. Hän on toiminut roolissaan marraskuusta 2017 ja hänen alueeseensa kuuluu koko Pohjois-Irlanti.

Tina on Grafton Recruitment Ireland -yrityksen toimitusjohtaja ja toimii Pohjois-Irlannin pienyritysten liiton (Federation of Small Businesses in Northern Ireland) hallituksessa. Hän kommentoi säännöllisesti TV:ssä ja radiossa kaupallisia, poliittisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä sekä kulttuuriasioita.

1. Kuinka päädyit Suomen kunniakonsuliksi?
Lähestyin alun perin Suomen Lontoon-suurlähettilästä, koska olin erittäin vaikuttunut Suomen panoksesta Pohjois-Irlannin rauhanprosessiin. Perehdyttyäni maahan vielä syvällisemmin aloin tuntea todellista hengenheimolaisuutta suomalaiseen elämäntapaan. Kunniakonsulin roolin vastaanottaminen samana vuonna, kun Suomi juhli 100-vuotista itsenäisyyttään tuntui osuvalta ja on kunnia edistää taloudellisia, poliittisia, akateemisia ja kulttuurillisia siteitä maidemme välillä. Tänä vuonna Suomi valittiin onnellisimmaksi paikaksi elää. Haluaisin tuoda saman positiivisuuden myös Pohjois-Irlantiin, jossa olemme vasta pääsemässä konfliktien ja jakautumisen varjosta. Meillä on paljon opittavaa.

2. Mikä kunniakonsulin tehtävissä on parasta?
Vaikka meillä on paljon opittavaa suomalaisten elämänasenteesta, löydän myös hämmästyttävän paljon yhtäläisyyksiä kansojemme väliltä. Suhtaudun intohimoisesti yritysmaailmaan ja nautin erityisesti tilaisuuksista kartoittaa uusia kaupallisia yhteyksiä, joiden avulla voimme vahvistaa sekä Pohjois-Irlannin että Suomen taloutta ja työskennellä entistä tiiviimmin yhdessä. On ollut ilo tarjota konsulitukea, kuten yritysneuvoja sekä passiasioissa avustamista, suomalaisten yhteisölle Pohjois-Irlannissa. Ylpeänä myös edustan maata, joka on tasa-arvoasioissa maailman kärkeä. Suomen hallintomalli on hyvänä esimerkkinä kaikille maille, jotka arvostavat tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.

3. Mistä Suomi on alueellasi tunnettu?
Suomi toimi vähäeleisesti mutta tehokkaasti Pohjois-Irlannin rauhanprosessissa. Olemme suuressa kiitollisuudenvelassa edesmenneelle pääministeri Harri Holkerille sekä presidentti Martti Ahtisaarelle heidän ponnisteluistaan Pitkänperjantain sopimuksen (Good Friday Agreement) eteen 20 vuotta sitten. Kenties maan omat kokemukset katkerasta sisällissodasta tarjosivat ainutlaatuisia ja arvokkaita näkökulmia, joita on voitu soveltaa myös muissa rauhanneuvotteluissa. Uskon, että rauhanomaisen yhteiskunnan rakentaminen on erottamaton osa menestyvän talouden luomista. Ottaen oppia suomalaisilta ystäviltämme, pohjoisirlantilaisten täytyy tehdä kovasti töitä luodakseen taloudellisen menestyksen ja vakauden keskittymä.

4. Mikä Suomeen liittyvä aihe mielestäsi ansaitsisi alueellasi enemmän huomiota?
Suomen tavoitteena on nousta kiertotalouden johtavaksi maaksi vuoteen 2025 mennessä. Jo useamman vuoden maa on ollut puhtaan energian edelläkävijä ja hyödyntänyt innovatiivista teknologiaa. Huomattava määrä toimialoja Suomessa on ottanut kiertotalouden periaatteet osaksi toimintaansa. Maalla on todellinen mahdollisuus olla edelläkävijä vihreiden ratkaisujen kehittämisessä ja meidän täytyy ottaa Pohjois-Irlannissa tästä oppia. Ensi vuonna on Suomen vuoro toimia EU:n puheenjohtajamaana ja Suomi on sanonut pitävänsä yhtenä prioriteettina sitä, miten koulutuksella voidaan ratkaista digitalisaation ja automaation luomia haasteita työmarkkinoilla. Työskentelen itse rekrytointialalla ja näen siellä selkeästi nämä haasteet, joita työn luonteen muuttuminen tuo. Koulutus on terveen kansantalouden kulmakivi ja Pohjois-Irlanti voi oppia suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja erityisesti nuorten työllistämisestä.

5. Mitä alueellasi on tarjottavana suomalaisille ihmisille tai yrityksille? Pohjoisirlantilaiset yritykset tuntevat yhä paremmin Suomen mahdollisuudet ja jatkuvasti kertovat minulle, kuinka luotettavia suomalaiset ovat ja kuinka heidän ei koskaan tarvitse kysellä suomalaisilta maksamattomien laskujen perään. Rehellisyys on hyve, josta suomalaiset tunnetaan, ja se toivottavasti jatkossa kannustaa lisää pohjoisirlantilaisia yrityksiä tekemään kauppaa suomalaisten kanssa. Pohjoisirlantilaisten yritysten toiminnassa näkee saman rehellisyyden, toimitusvarmuuden ja avoimuuden. Siksi uskon, että olemme talouselämässä hyvin lähellä toisiamme ja puhumme samaa lahjomattomuuden ja suoraselkäisyyden kieltä. Pohjois-Irlannissa on laaja kirjo upeita paikallisia tuotteita kuten tekstiilejä, koneita ja laitteita, jotka on otettu myös hyvin vastaan Suomessa. Kunniakonsulina etsin mahdollisuuksia järjestää yritysvierailuja Suomen ja Pohjois-Irlannin välillä, jotta voimme vahvistaa olemassa olevia yhteyksiä sekä laajentaa yhteistyötä entisestään. 

6. Mistä suomalaisesta sanasta tai ilmauksesta pidät eniten? 
Sisu, joka tarkoittaa tahdonvoimaa, sitkeyttä ja periksiantamattomuutta. Nämä ovat ominaisuuksia, jotka olen todennut äärimmäisen tärkeiksi, kun olen rakentanut omaa yritystäni viiden vuoden takaisesta kahden työntekijän yrityksestä tänä päivänä 350 ihmistä työllistäväksi yritykseksi. Pohjoisirlantilaiset ovat vaalineet samoja ominaisuuksia epävakauden, sodan ja epävarmuuden aikoina. Nyt kun olemme saaneet rauhan, aion kunniakonsulina rakentaa menestystä. Mahdollisimman vahvat yhteydet Suomen ja Pohjois-Irlannin välillä tulevat olemaan tärkeitä yhteisen menestyksen ja tulevan kasvun luomiseksi.

Suomella on noin 400 kunniakonsulia ympäri maailmaa, joista 20 Isossa-Britanniassa. Kunniakonsulien tehtävä on edistää taloudellista, poliittista, akateemista ja kulttuurillista yhteistyötä Suomen ja Ison-Britannian välillä. Tämän lisäksi kunniakonsulit valvovat alueellaan asuvien suomalaisten oikeuksia. Kunniakonsuli voi auttaa esimerkiksi paikallisen viranomaisen kanssa asioinnissa tai ottaa yhteyttä suurlähetystöön suomalaisten puolesta. Kunniakonsulien toimivalta on kuitenkin rajallinen, eivätkä he esimerkiksi voi myöntää passeja.

Lue lisää: 
​​​​​​Suomen kunniakonsulaatti, Belfast

Esittelyssä Doverin kunniakonsuli James Ryeland

Esittelyssä Southamptonin kunniakonsuli Christina Tolvas-Vincent

Esittelyssä Manchesterin kunniakonsuli Chris Rostron

Esittelyssä Plymouthin kunniakonsuli Jill Sanders

Esittelyssä Newcastlen kunniakonsuli Geoffrey Berriman

Esittelyssä Liverpoolin kunniakonsuli John Gibson