Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Britannian kahdenväliset suhteet ovat hyvät. Suomea ja Britanniaa yhdistävät samankaltaiset arvot ja periaatteet, kuten demokratian, hyvän hallinnon, ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteiden, toimivan markkinatalouden ja kestävän kehityksen edistäminen.

Toukokuussa 2024 Suomi ja Britannia allekirjoittivat yhteisen julkilausuman maiden välisestä strategisesta kumppanuudesta. Julkilausuma kattaa yhteistyön globaalissa ja monenkeskisessä kanssakäymisessä, turvallisuudessa ja puolustuksessa, taloudessa, maahanmuutossa, energia-, ympäristö- ja ilmastoasioissa sekä koulutuksen, tieteen, tutkimuksen, innovaatioiden ja teknologian aloilla.

On arvioitu, että Britanniassa asuu noin 15 000 suomalaista – heistä suuri osa Lontoossa. Suomessa asuu noin 5000 britannialaista.

Kaupallistaloudelliset suhteet

Suomen ja Britannian välinen kauppa on yksi kahdenvälisten suhteiden kulmakivistä. Metsäteollisuus hallitsi kauan kaupallisia suhteita, mutta nykyisin suhteet ovat monipuolisemmat: palvelut, raakaöljy ja muut kemianteollisuuden tuotteet sekä erinäiset teollisuustuotteet, kuten koneet ja laitteet muodostavat suuren osan maiden välisestä kaupankäynnistä.

Britannia oli vuonna 2023 Suomen 7. suurin kauppakumppani. Suomen kokonaisviennin arvo Britanniaan oli noin 4,8 miljardia euroa; tavaroita vietiin n. 3,5 miljardin euron ja palveluita n. 1,3 miljardin euron arvosta. Suomesta viedään mm. metsäteollisuuden tuotteita, öljyjalosteita ja muita kemianteollisuuden tuotteita, koneita ja laitteita, metalleja ja metallituotteita sekä palveluista mm. matkailu-, asiantuntija-, kuljetus- ja IT-palveluita sekä rakennusteollisuuden palveluita.

Suomen tavaroiden ja palveluiden yhteenlasketun tuonnin arvo Britanniasta oli vuonna 2023 noin 4,2 miljardia euroa. Tavaroita tuotiin n. 1,9 miljardin euron arvosta ja palveluita n. 2,3 miljardin euron edestä. Suomi tuo Britanniasta mm. IT-, rahoitus-, kuljetus- ja matkailupalveluita ja erilaisia liike-elämän palveluita sekä tavaroista mm. raakaöljyä, ajoneuvoja, tieteellisiä välineitä sekä koneita ja laitteita.

Team Finland -kumppaneita Lontoossa ovat Suomen Britannian- ja Irlannin-instituutti, Suomalais-brittiläinen kauppakamari sekä Business Finland. Britannia on suomalaisille yrityksille suuri ja kiinnostava markkina. Se tarjoaa myös sillanpääasemaa kansainvälistymiseen laajemminkin.

Kulttuurisuhteet

Suomen maakuva Britanniassa on positiivinen ja kulttuurisuhteet laajat. Britanniassa Suomi tunnetaan erityisesti klassisen musiikin, designin, koulutuksen, hyvä hallinnon ja sosiaalisten innovaatioiden kautta. Suomi-kuva on monipuolistunut viime vuosina – yhä useampi britti tuntee suomalaista kirjallisuutta, sirkusta ja muuta esittävää taidetta.

Britanniassa toimii Suomen Britannian- ja Irlannin-instituutti. Suomen Britannian- ja Irlannin-instituutti on suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan asiantuntija. Instituutti työskentelee tutkijoiden, taiteilijoiden, asiantuntijoiden ja päättäjien kanssa sekä edistää kulttuuri- ja yhteiskuntatutkimuksen alojen toimijoiden verkostoitumista.

Vierailut

Vierailuvaihto maittemme välillä on ollut aktiivista. Kuningatar Elisabeth II vieraili Suomessa viimeksi vuonna 1994 ja Cambridgen herttua Prinssi William vuonna 2017. Presidentti Tarja Halonen teki valtiovierailun Britanniaan vuonna 2004. Eri alojen ministerivierailuita tehdään puolin ja toisin useita kertoja vuodessa.

Historia

Suomen diplomaattisen edustautumisen voidaan katsoa alkaneen vuonna 1887, jolloin Alarik Örnhjelm nimitettiin Suomen kaikkien aikojen ensimmäiseksi konsuliksi niin Britanniaan kuin koko maailmaan. Konsulijärjestely säilyi Suomen itsenäisyyteen asti, jonka jälkeen vuonna 1919 Lontooseen perustettiin Suomen suurlähetystö, johtajanaan Ossian Donner.

Suurlähetystön toimenkuva oli hyvin samanlainen kuin nykyäänkin: kansalaisten avustaminen, kaupankäynnin edistäminen ja Suomi-tietouden levittäminen. Britannia oli toiseen maailmansotaan asti Suomen tärkein kauppakumppani.


Talvisodan aikana Suomi sai paljon huomiota ja sympatiaa brittiläisissä tiedotusvälineissä. Jatkosodassa Suomen läheiset suhteet Saksan kanssa johtivat diplomaattisuhteiden katkeamiseen, kun Britannia vuonna 1941 julisti sodan Suomelle. Diplomaattisuhteiden katkaisu tapahtui molemmin puolin vastahakoisesti ja vihamielisyyksiä ei käytännössä toteutettu. Diplomaattiset suhteet Britannian ja Suomen välillä palautettiin syyskuussa 1947.


Toisen maailmansodan jälkeen Suomi loi katseensa länteen liittyen jäseneksi Pohjoismaiden Neuvostoon ja Yhdistyneisiin kansakuntiin. EFTA-sopimus vuonna 1961 turvasi Suomen aseman Britannian kauppakumppanina. Välit ovat sittemmin olleet mutkattomat ja EU-jäsenyyden myötä tiivistyneet entisestään.

Suomen Lontoon-suurlähetystön historia itsenäistymisen alusta 1990-luvun alkuun on koottu kirjaksi. Ulkoministeriön tutkijan Jussi Pekkarisen teos 'Maailmanluokan tarkkailijapaikka' ilmestyi Suomessa SKS:n julkaisemana loppukeväästä 2012.

 

Suomen Britannian-edustajat itsenäisyyden ajalta

  • Rudolf Holsti, Edustaja 1918–1919
  • Ossian Donner, Ministeri 1919–1926
  • Armas Saastamoinen, Ministeri 1926–1932
  • Georg Gripenberg, Ministeri 1933–1942
  • Eero A. Wuori, Edustaja,1945–1947, Ministeri 1947–1952
  • Ernst Soravuo, Ministeri 1952–1955
  • Sakari Tuomioja, Suurlähettiläs 1955–1957
  • Leo Tuominen, Suurlähettiläs 1957–1968
  • Otso Wartiovaara, Suurlähettiläs 1968–1974
  • Richard Tötterman, Suurlähettiläs 1975–1983
  • Ilkka Pastinen, Suurlähettiläs 1983–1991
  • Leif Blomqvist, Suurlähettiläs 1991–1997
  • Pertti Salolainen, Suurlähettiläs 1996–2004
  • Jaakko Laajava, Suurlähettiläs 2005–2010
  • Pekka Huhtaniemi, Suurlähettiläs 2010–2015
  • Päivi Luostarinen, Suurlähettiläs 2015–2019
  • Markku Keinänen, Suurlähettiläs 2019–2021
  • Jukka Siukosaari, Suurlähettiläs 2021 –