Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Ison-Britannian kahdenväliset suhteet ovat hyvät. Suomea ja Britanniaa yhdistävät samankaltaiset arvot ja periaatteet, kuten demokratian, hyvän hallinnon, ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteiden, toimivan markkinatalouden ja kestävän kehityksen edistäminen.
On arvioitu, että Britanniassa asuu yli 20 000 suomalaista – heistä suuri osa Lontoossa. Suomessa asuu noin 5000 britannialaista.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen ja Britannian välinen kauppa on yksi kahdenvälisten suhteiden kulmakivistä. Metsäteollisuus hallitsi kauan kaupallisia suhteita, mutta nykyisin suhteet ovat monipuolisemmat: elektroniikka ja teollisuustuotteet sekä palvelut ja investoinnit muodostavat suuren osan maiden välisestä kaupankäynnistä.
Vuonna 2018 Britannia oli Suomen seitsemänneksi suurin vientimaa. Tuonnissa Britannia oli kymmenenneksi suurin. Suomen viennistä Britanniaan metsäteollisuuden tuotteiden osuus on reilu kolmannes. Paperin ja pahvin sekä sahatavaran vienti kasvoi vuonna 2018. Lisäksi kemianteollisuuden tuotteiden, metallien ja teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti kasvoi. Tuonti Isosta-Britanniasta on keskittynyt viime vuosina kemianteollisuuden tuotteisiin, henkilöautoihin ja koneisiin ja laitteisiin.
Lähde: Suomen tullin ulkomaankauppatilasto, Suomen ja Ison-Britannian välinen kauppa vuonna 2018 (1-8)

Kulttuurisuhteet

Britanniassa toimii Suomen Lontoon instituutti . Suomen Lontoon instituutti on suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan asiantuntija. Instituutti työskentelee tutkijoiden, taiteilijoiden, asiantuntijoiden ja päättäjien kanssa sekä edistää kulttuuri- ja yhteiskuntatutkimuksen alojen toimijoiden verkostoitumista.
Suomen maakuva Britanniassa on positiivinen ja kulttuurisuhteet laajat. Britanniassa Suomi tunnetaan erityisesti klassisen musiikin, designin, koulutuksen, hyvä hallinnon ja sosiaalisten innovaatioiden kautta. Suomi-kuva on monipuolistunut viime vuosina – yhä useampi britti tuntee suomalaista kirjallisuutta, sirkusta ja muuta esittävää taidetta.  

Vierailut

Vierailuvaihto maittemme välillä on ollut aktiivista. Kuningatar Elisabeth II vieraili Suomessa viimeksi vuonna 1994 ja Cambridgen herttua Prinssi William vuonna 2017. Presidentti Tarja Halonen teki valtiovierailun Britanniaan vuonna 2004. Eri alojen ministerivierailuita tehdään puolin ja toisin useita kertoja vuodessa.

Historia

Suomen diplomaattisen edustautumisen voidaan katsoa alkaneen vuonna 1887, jolloin Alarik Örnhjelm nimitettiin Suomen kaikkien aikojen ensimmäiseksi konsuliksi niin Britanniaan kuin koko maailmaan. Konsulijärjestely säilyi Suomen itsenäisyyteen asti, jonka jälkeen vuonna 1919 Lontooseen perustettiin Suomen suurlähetystö, johtajanaan Ossian Donner.
Suurlähetystön toimenkuva oli hyvin samanlainen kuin nykyäänkin: kansalaisten avustaminen, kaupankäynnin edistäminen ja Suomi-tietouden levittäminen. Britannia oli toiseen maailmansotaan asti Suomen tärkein kauppakumppani.

Talvisodan aikana Suomi sai paljon huomiota ja sympatiaa brittiläisissä tiedotusvälineissä. Jatkosodassa Suomen läheiset suhteet Saksan kanssa johtivat diplomaattisuhteiden katkeamiseen, kun Britannia vuonna 1941 julisti sodan Suomelle. Diplomaattisuhteiden katkaisu tapahtui molemmin puolin vastahakoisesti ja vihamielisyyksiä ei käytännössä toteutettu. Diplomaattiset suhteet Britannian ja Suomen välillä palautettiin syyskuussa 1947.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi loi katseensa länteen liittyen jäseneksi Pohjoismaiden Neuvostoon ja Yhdistyneisiin kansakuntiin. EFTA-sopimus vuonna 1961 turvasi Suomen aseman Britannian kauppakumppanina. Välit ovat sittemmin olleet mutkattomat ja EU-jäsenyyden myötä tiivistyneet entisestään.

Suomen Lontoon-suurlähetystön historia itsenäistymisen alusta 1990-luvun alkuun on koottu kirjaksi. Ulkoministeriön tutkijan Jussi Pekkarisen teos 'Maailmanluokan tarkkailijapaikka' ilmestyi Suomessa SKS:n julkaisemana loppukeväästä 2012.


Suomen Britannian-edustajat itsenäisyyden ajalta
  • Rudolf Holsti, Edustaja 1918–1919
  • Ossian Donner, Ministeri 1919–1926
  • Armas Saastamoinen, Ministeri 1926–1932
  • Georg Gripenberg, Ministeri 1933–1942
  • Eero A. Wuori, Edustaja,1945–1947, Ministeri 1947–1952
  • Ernst Soravuo, Ministeri 1952–1955
  • Sakari Tuomioja, Suurlähettiläs 1955–1957
  • Leo Tuominen, Suurlähettiläs 1957–1968
  • Otso Wartiovaara, Suurlähettiläs 1968–1974
  • Richard Tötterman, Suurlähettiläs 1975–1983
  • Ilkka Pastinen, Suurlähettiläs 1983–1991
  • Leif Blomqvist, Suurlähettiläs 1991–1997
  • Pertti Salolainen, Suurlähettiläs 1996–2004
  • Jaakko Laajava, Suurlähettiläs 2005–2010
  • Pekka Huhtaniemi, Suurlähettiläs 2010–2015
  • Päivi Luostarinen, Suurlähettiläs 2015–2019
  • Markku Keinänen, Suurlähettiläs 2019–