Suomen itsenäisyyttä ja merkkivuoden 1809 päätöstä juhlittiin Tukholmassa
Suomen itsenäisyyspäivä ja loppuaan lähestyvä 1809-merkkivuosi antoivat tänä vuonna kaksinkertaisen syyn juhlaan Tukholman Berwaldhallenin konserttitalossa 6.12.2009. Suuren kutsuvierastilaisuuden isäntinä toimivat Suomen Tukholman suurlähettiläs Alec Aalto vaimonsa Merja Tuomas-Kettunen-Aallon kanssa sekä merkkivuosivaltuuskunnan puheenjohtaja, Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt.
Konsertin muodossa järjestetyn juhlatilaisuuden avasi suurlähettiläs Aalto, joka onnitteli puheessaan itsenäistä Suomea ja muistutti itsenäisyyden mahdollistuneen Ruotsin perinnön ja 1800-luvun kansallisen heräämisen avulla. Vuonna 1809 päättynyt maidemme 600 vuoden yhteinen historia on myös osoitus siitä, kuinka paljon yhteistä Suomella ja Ruotsilla on. Tänä päivänä kehittyneimpien maiden joukossa on tärkeää pyrkiä yhdessä ratkaisemaan maailman ongelmia.
Lähes tuhatpäinen kutsuvierasjoukko koostui niin eri maiden diplomaateista, Suomen ja Ruotsin merkkivuositeeman puitteissa kunnostautuneista merkkihenkilöistä kuin nimekkäistä ruotsinsuomalaisistakin. Myös ulkoministeri Bildt lausui onnittelusanat Suomen 92. itsenäisyyspäivän kunniaksi sekä kiitti siitä panoksesta ja jopa spontaanistakin mielenkiinnosta, jota merkkivuoden 1809 juhlinta on osoittanut. Bildt halusi niin ikään korostaa maiden läheistä yhteyttä, jota hän luonnehti yhdeksi tiiviimmistä maailmassa, mikä antaa vankan pohjan rakentaa vahvempaa tulevaisuutta yhdessä.
Osittain kallion sisään rakennettu Berwaldhallenin konserttitalo, jossa on kuusikulmainen konserttisali, loi upeat puitteet espoolaisen Tapiolan nuorisokuoron ja Tukholman kuninkaallisen musiikkikorkeakoulun kamarikuoron laulannalle. Konsertin alkupuolella Tapiolan kuoro esitti Ryytimaassa-potpurin, joka koostui suomalaisesta kansanmusiikista. Salissa kuultiin muiden muassa niin joikulaulua, Konsta Jylhän Kesän tullessa -valssi kuin lennokas Tanssi tyttö, laula tyttö -kansanlaulukin. Nuoret lahjakkaat kuorolaiset taitoivat myös itse oman säestyksensä mitä erilaisimmin kansansoittimin.
Myös Tukholman kuninkaallisen kamarikuoron laulu soi komeasti 1800-luvulla vaikuttaneen ruotsalaissäveltäjä Franz Berwaldin mukaan nimetyssä konserttitalossa. Kuoron ohjelmistoon kuului esimerkiksi jouluiset ruotsalaiset kansanlaulut Kristallen den fina ja Gammal Julvisa sekä Biegga Luothe, saamenkielinen joiku tunturituulelle. Tämän jälkeen Tapiolan kuoro tuli vielä uudelleen lavalle, ja juhlayleisö sai kuulla heiltä Einojuhani Rautavaaran Marjatta, matala neiti -mysteerinäytelmän. Konsertin lopuksi molemmat kuorot esittivät yhdessä keskiaikaisen joululaulun Gaudete, joka kuuluu Piae Cantiones -kokoelmaan latinankielisiä teinilauluja.
Silminnähden konsertista haltioituneet kutsuvieraat aplodeerasivat kuorot vielä esittämään ylimääräisen ohjelmanumeron, joka itseoikeutetusti Suomen itsenäisyyspäivänä oli Jean Sibeliuksen Finlandia-hymni. Konsertin jälkeen väki siirtyi seurustelemaan Berwaldhallenin aulatiloihin, jossa herkulliset ja perinteikkäät suomalaiset pikkusuolaiset odottivat. Oli aika kohottaa malja itsenäisen Suomen sekä päättymäisillään olevan merkkivuoden 1809 kunniaksi.
Lue lisää:
Carl Bildtin blogikirjoitus
Per Unkelin haastattelu merkkivuodesta