Suomalainen joulu
Joulukuu on täynnä odotusta; kodeissa avataan joulukalenterien luukkuja, leivotaan piparkakkuja ja ostetaan joululahjoja. Joulu onkin monelle suomalaiselle vuoden tärkein juhla - jouluna rentoudutaan ja vietetään aikaa perheen parissa.
Jouluperinteet
Jouluun valmistaudutaan hyvissä ajoin koristelemalla koti joulua varten kranssein, joulutähdin ja kynttilöin. Joulun odotuksen kruunaa joulukuusi, jonka latvassa loistaa tähti. Marras-joulukuun vaihteessa Suomen kaupungeissa vietetään joulun avajaisia, ja pääkadut koristellaan jouluvaloin. Ennen joulua monet osallistuvat myös pikkujouluihin, työpaikoilla ja kodeissa järjestettäviin vapaamuotoisiin juhliin, joissa pääsee nauttimaan joulun tunnelmasta - ruoasta ja pienistä lahjoista - jo etukäteen. Pikkujoulun juuret ovat adventin vietossa, ja aiemmin pikkujoulu on tunnettu myös kuusijuhlan tai puurojuhlan nimellä.
Suomalaiset ovat ahkeria joulukorttien lähettäjiä ja kortteja askarrellaan myös itse kodeissa ja kouluissa. Suomessa lähetetään joka vuosi noin 50 miljoonaa joulukorttia.
Suomessa joulun tärkein päivä on 24. joulukuuta eli jouluaatto. Aattona klo 12 julistetaan virallinen joulurauha Suomen vanhimmassa kaupungissa Turussa. Aattona nautitaan jouluruoasta, lämmitetään joulusauna ja avataan lahjat - saattaapa joulupukkikin vierailla taloissa, joissa asuu kilttejä lapsia. Joulupukin apuritontut ovat vuoden aikana tarkkailleet lapsia ja raportoineet havainnoistaan Joulupukille. Suomalainen joulupukki on kotoisin Lapin Korvatunturilta, ja hän jakaa joulun aikana lahjat kaikille maailman lapsille.
Jouluruoka
Mutta mitä olisikaan joulu ilman jouluherkkuja? Perinteisiä suomalaisia jouluruokia ovat kinkku, erilaiset laatikot, rosolli, riisipuuro, silli ja lohi. Joulunajan jälkiruokaherkkuja ovat mm. suklaakonvehdit, piparkakut, luumukiisseli ja joulutortut. Myös lasillinen glögiä manteleilla ja rusinoilla höystettynä kuuluu ehdottomasti suomalaiseen jouluun.
Joulupäivänä kodeissa lepäillään, syödään, luetaan kirjoja, tai ulkoillaan ja käydään kirkossa. Perinteinen kyläilypäivä on Tapaninpäivä; silloin vieraillaan sukulaisten ja tuttavien luona. Tapaninpäivän iltana järjestetään "tapanintansseja", perinteisiä kinkunsulattelutansseja.
Myös musiikki kuuluu suomalaiseen jouluun; kirkot täyttyvät pitkin joulukuuta kauneimpien joululaulujen laulajista ja televisiosta katsellaan erilaisia joulukonsertteja. Jouluna monet suomalaiset käyvät kirkkojen joulujumalanpalveluksissa. Kirkossa voi virittäytyä joulun hartaaseen tunnelmaan vaikka ei muuten kirkossa useasti kävisikään. Perinteisesti jouluna muistetaan myös menneitä sukupolvia. Haudoille viedään kynttilöitä ja kukkia, ja jouluaattoiltana hautuumaat loistavat valomerinä pimeässä.
Uutta vuotta juhlitaan Suomessa illallisen, tinojen valamisen ja rakettien ampumisen merkeissä. Kaupunkien toreilla järjestetään keskiyöllä suuria ilotulituksia, joita ihmiset kerääntyvät katsomaan ja toivottelemaan hyvää uutta vuotta.
Joulunvietto päättyy Suomessa loppiaiseen 6.1. Viimeistään loppiaisena joulukuusi kannetaan ulos ja joulukoristeet kerätään odottamaan seuraavaa vuotta ja seuraavaa joulunodotusta.
Rauhallista Joulua!
Teksti: Päivi Kuula