Runebergin päivää juhlitaan palkinnoin ja tortuin

Helmikuun viidentenä vietetään Suomessa kansallisrunoilija J.L. Runebergin päivää. Tunnetuin hän on Vänrikki Stoolin tarinoista, jotka kuvaavat Suomen sotaa 1808–09. Runebergin päivänä syödään myös runoilijan suosikkileivoksia.

Runebergintorttuja.

Runebergin syntymäpäivää vietetään Suomessa useiden erilaisten kirjallisten tapahtumien merkeissä. Porvoossa jaetaan 5.2. yksi Suomen suurimmista kirjallisuuspalkinnoista – Runeberg-palkinto. Myös Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) jakaa kirjallisuuspalkintoja vuosijuhlassaan, jota vietetään Runebergin syntymäpäivänä.

Johan Ludvig Runeberg syntyi Pietarsaaressa 5. helmikuuta 1804. Vietettyään jonkin aikaa Vaasassa, ja opiskeltuaan klassillisia kieliä ja filosofiaa Turun Akatemiassa, Runeberg toimi Porvoon lyseon lehtorina. Johan Ludvig Runeberg kuoli Porvoossa 1877. Pietarsaaressa on säilynyt Runebergin aikaisia ympäristöjä mm. Runebergin tupa(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), metsästys- ja kalastusmaja jonka Runebergin isä, merikapteeni Lorentz Ulrik Runeberg, rakensi vuonna 1810. Runoilija vietti tässä majassa lapsuuden kesiään. Porvoossa voi tutustua Runebergin kotimuseoon(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan).

Runebergintortut

Runebergin päivänä leipomoista saa Runebergin nimikkoleivonnaisia runebergintorttuja. Tavataan sanoa että leivokset ovat Runebergin vaimon kirjailija Fredrika Runebergin kehittämiä. Torttujen alkuperästä on myös olemassa toisenlainen tarina. Leipuri Astenius Porvoossa valmisti sylinterinmuotoisia leivoksia jo 1840-luvun lopulla. Koska Runeberg oli ihastunut leivoksiin, ruvettiin niitä leipomossa kutsumaan runebergintortuiksi. Nimi yleistyi ja Café Ekbergin lehti-ilmoituksessa vuodelta 1865 mainostetaan runebergintorttuja. Asteniuksen kisälli työskenteli Helsingissä Ekbergillä, ja näin resepti ilmeisesti kulkeutui Helsinkiin, uskoo Marketta Tamminen.

Runebergintortuista on olemassa useita reseptejä, tässä niistä yksi:

Fredrikan tortut
6-10 torttua
100 g voita tai margariinia
1 dl sokeria
1 kananmuna
50 g hienoksi hakattua mantelia
1 dl korppujauhoja
1½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa
1 dl kuohukermaa

Koristeeksi:
vadelmahilloa
tomusokeria
tilkka vettä tai sitruunan mehua

1. Sekoita keskenään vehnäjauhot, leivinjauhe ja kardemumma.

2. Vatkaa keskenään voi ja sokeri. Lisää joukkoon muna ja jatka vatkaamista. Lisää mantelirouhe, korppujauhot ja jauhoseos vuorotellen kerman kanssa ja sekoita. Taikinasta tulee melko tanakka.

3. Voitele sylinterin muotoiset, molemmista päistä auki olevat runebergintorttuvuoat ja aseta ne leivinpellille, jossa on leivinpaperi. (Voit tehdä tortut myös esimerkiksi voidellulla muffinipellillä). Täytä vuoat niin, että ne jäävät neljänneksen vajaiksi. Paista torttuja 225-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.

4. Anna torttujen jäähtyä ritilällä. Leikkaa mahdollinen ylipursunut osa pois. Kostuta tortut halutessasi punssilla tai punssin ja sokeriveden sekoituksella (noin 2-3 rkl / torttu).

5. Sekoita tomusokerista ja pienestä tilkasta vettä tai sitruunanmehua melko jäykkä kuorrutus. Aseta nokare vadelmahilloa tortun päälle ja valuta hillon ympärille kuorrutusta.