Operaatio Stella Polaris kiinnostaa yhä
Historiallisyhdistys Stella Polaris ja Förening Sveriges öga och öra pääsivät järjestämässään Stella Polaris -seminaarissa puhumaan kokemuksistaan ja kiinnostuksestaan Suomen ja Ruotsin 2. maailman sodan aikaisesta salaisesta, tiedusteluyhteistyöstä. Kutsuvieraat saivat kuulla sotahistorian asiantuntijoita sekä nauttia Stella Polaris -aiheisesta taiteesta.
Suomen Suurlähetystö isännöi 15.4.2013 suomalaisen Historiallisyhdistys Stella Polaris ja ruotsalaisen Förening Sveriges öga och öra ensimmäistä tapaamista ja Operaatio Stella Polaris -seminaaria. Seminaariväkeen kuului Stella Polaris -operaatioon osallistuneiden jälkeläisiä niin Suomesta kuin Ruotsista sekä sotahistorian ja tiedustelutoiminnan asiantuntijoita. Kunniavieraana oli veteraani Risto Heino, joka itse oli ollut osallisena salaisessa Stella Polaris -operaatiossa.
Stella Polaris oli osa jatkosodan jälkimainingeissa suunniteltua ja toimeksi pantua Suomen puolustusvoimain salaista tiedusteluoperaatiota, jota tehtiin syvässä yhteistyössä Ruotsin tiedusteluviranomaisten kanssa. Tiedusteluyhteistyön tarkoituksena oli turvata tiedustelutoiminnan jatkuminen mahdollisen Neuvostoliiton miehityksen uhatessa. Kun tiedot Suomen ja Neuvostoliiton välisestä rauhasta alkoivat lisääntyä, siirrettiin sekä salaiset tiedustelumateriaalit että -henkilöstö perheineen varotoimenpiteenä kiireellisesti Suomesta Ruotsiin. Operaatio sai nimekseen Stella Polaris.
Seminaaripuhujiksi oli kutsuttu korkeatason sota- ja tiedusteluhistorian asiantuntijoita. Suomesta professori Pekka Visuri kertoi Suomen vaikeista strategisista puolustuspoliittisista valinnoista sotavuosien aikana. Ruotsin tiedusteluviranomaisen FRA:n (nyk. Försvarets radioanstalt) perustajajäsenen poika ja tutkija Magnus Anderberg kertoi myös Ruotsin tiedustelutoiminnasta toisen maailmansodan aikana ja siitä kuinka Ruotsin toiminta oletettavasti on myös auttanut Suomea merkittävästi.
Lisäksi kuultiin myös Suomen ja Ruotsin välisestä tiedusteluyhteistyöstä ruotsalaistutkija Sam Nilssonin näkökulmasta. Myös aiheesta kirjoja julkaissut kirjailija Johanna Parikka Altenstedt kertoi tutkimuskokemuksestaan, kun hän haastatteli Suomen tuolloisen tiedustelupäällikön Aladár Paasosen vaimoa Flora Paasosta uutta kirjaansa varten. Myös kaksi ”Stellistien” omaista ja jälkeläistä Anita Lalander ja Marita Willman jakoivat omia muistojaan läheisistään.
Kahvitauolla ja illan seurusteluissa vallinnut puheensorina välitti yhdistysten välisen lämpimän tunnelman. Lisäksi tilaisuus antoi vihiä siitä, kuinka laajasti Ruotsi oikeastaan tuki ahdinkoon joutunutta naapurimaataan Suomea. Kuten sanotaan: ”Finlands sak är vår.”
Teksti ja kuvat: Kaisa Pulkkinen