Neuvostoliiton hajoamisen merkitystä Suomelle ja Ruotsille pohdittiin seminaarissa

Tukholman ABF-husetissa marraskuun ensimmäisenä päivänä järjestetyn tilaisuuden pääpuhujat olivat Suomen ulkoasiainministeriön poliittisen osaston päällikkö 20 vuoden takaa, Jaakko Blomberg, ja vuosina 1989–1994 Ruotsin Moskovan suurlähettiläänä toiminut Örjan Berner.

Jaakko Blomberg oli Suomen ulkoasiainministeriön poliittisen osaston päällikkö Neuvostoliiton hajoamisen aikaan

Suomen kohdalla Neuvostoliiton hajoaminen tarkoitti sitä, että vuodesta 1948 alkaen voimassa olleen YYA-sopimuksen (sopimus ystävyydestä, yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta) lopettamisesta voitiin sopia. Myös Ruotsissa ulko- ja turvallisuuspolitiikka muuttui – molempien maiden neuvottelut Euroopan Unionin jäsenyydestä saattoivat alkaa.

– Kylmä sota loppui kutakuinkin samaan aikaan, kun Neuvostoliitto hajosi. Kremlin taloudellinen tilanne heikkeni, ja osavaltiot halusivat irtautua Neuvostoliitosta, Blomberg totesi.

Neuvostoliiton viimeisen presidentin Mihail Gorbatšovin uudistumispyrkimykset johtivat lopulta siihen, että kommunistinen puolue menetti valta-asemansa ja Neuvostoliitto hajosi.

– Koska Neuvostoliitto oli ydinasevaltio, sen mahdollisen hajoamisen synnyttämää kaaosta ja epäjärjestystä pelättiin länsimaissa. Tästä syystä tilanne seurattiin loppuun asti. Luottamuksen kohteen vaihtaminen Gorbatšovista Boris Jeltsiniin ei ollut helppoa.

Örjan Berner toimi Ruotsin Moskovan suurlähettiläänä vuosina 1989–1994

– Syntyi Venäjän liittotasavalta, jota siis johti kommunismia ja Neuvostoliiton vanhanaikaista talousjärjestelmää vastaan kääntynyt presidentti Jeltsin. Idän ja lännen välinen vastakkainasettelu hiipui, Jaakko Blomberg kertasi historiaa.

Neuvostoliiton hajoaminen raivasi tietä EU:n synnylle

– Suomi halusi kylmän sodan aikana säilyttää tasapainoiset suhteet itänaapurin kanssa sekä asemansa lännen markkinoilla. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa päämääränä oli vakaus ja turvallisuus Pohjois-Euroopassa, kertoi Blomberg.

Ruotsin suurlähettiläänä Moskovassa vuosina 1989–1994 toiminut Örjan Berner nosti omassa puheenvuorossaan esille muun muassa Ruotsin ansioita Viron, Latvian ja Liettuan itsenäistymisprosessissa Neuvostoliiton romahtamista edeltäneinä aikoina. Suomen ja Ruotsin näkökulmia asiasta oli kuuntelemassa myös Ruotsin entinen pääministeri Ingvar Carlsson.

Tapahtuman järjestivät Suomen Tukholman suurlähetystö, Suomen instituutti, ABF Stockholm, Föreningen Norden ja Olof Palme International Center.
 

Teksti ja kuvat: Visa Högmander