Muumilaakso ei ole Suomen pienoismalli

Muumilaakso ei ole Suomen pienoismalli

Tänä vuonna on kulunut 75 vuotta siitä, kun ensimmäinen muumeista kertova kirja julkaistiin. Moni liittää hahmot Suomeen ja Ruotsissa jotkut jopa kutsuvat suomenruotsia ”muumi-ruotsiksi”. Mutta hahmojen ei ole tarkoitus esiintyä suomalaisina, sanovat Kira Schroeder ja Jonas Forth jotka työskentelevät Muumi-tavaramerkin parissa.

Piirretty Tove Jansson istuu nojatuolissa sylissään muumihahmoja.
© Moomin Characters™

–    Muumit on yksi asioista, jonka moni mainitsee, kun he listaavat sen minkä tietävät Suomesta. Ei varmaankaan ole tavallista, että muita tavaramerkkejä ja maita yhdistetään näin vahvasti, mutta meidän näkökulmamme on globaali. Ihmiset tahtovat usein nähdä Muumilaakson pienoismallina Suomesta ja etsivät innokkaina rinnakkaisuuksia, mutta Tove Jansson halusi luoda aivan oman maailman, jossa on hahmoja ja kasveja ja eläimiä joita ei löydy oikeasta maailmasta, sanoo Kira Schroeder, Moomin characters -yhtiön tuottaja.

–    Aivan. Tove valitsi muumit-nimen, sillä se ei tarkoita mitään, vaan on hyvin kansainvälinen, sanoo All things commercen toimitusjohtaja Jonas Forth.

Tove Janssonin ensimmäinen muumeista kertova kirja – Muumit ja suuri tuhotulva julkaistiin 1945. Ensimmäinen Muumipeikolta näyttävän ”sikiön” hän piirsi jo nuoruudessaan, kun hän veljensä kanssa riideltyään piirsi rumimman kuvittelemansa hahmon. Tuota hahmoa Tove Jansson kutsui nimellä Snork.

Muumit nousi kansainväliseen huomioon 50-luvulla, kun muumeista kertovia sarjakuvastrippejä julkaistiin englanninkielisissä sanomalehdissä. Silloin muumit nousivat suuresti suosioon myös Janssonin kotimaassa, Suomessa.

–    Vasta sen jälkeen, kun ensimmäiset kirjat käännettiin englanniksi, käännettiin ne myös suomeksi. Ennen sitä suomenkielisiä painoksia ei ollut, Kira Schroeder sanoo.

Kirjailijan suhde luomukseensa ei kuitenkaan aina ollut kivuton. Vuonna 1959 Tove Jansson vertasi suhdettaan muumien kanssa ”erittäin kuluneeseen avioliittoon”, josta hän tahtoi erota. Sarjakuvastripit yhdessä hallinnollisen ja kaupallisen työn kanssa merkitsi sitä, että Janssonille ei jäänyt hänen haluamaansa aikaa kirjoittamiseen. Tästä riippumatta Tove Jansson kirjoitti muumikirjoja 70-luvun loppuun asti.

Myöhemmin on kasvanut uusi sukupolvi, jonka ensimmäinen kosketus muumeihin ei ole ollut kirjat, vaan piirretyt TV-sarjat 90-luvulta. Muumeille suotuisaa on ollut se, että tarinoiden kirjallisen ja taiteellisen puolen on luonut sama henkilö. Mutta myös tarinojen kuvastamat arvot ovat lisänneet niiden suosiota, Schroeder ja Forth sanovat.

–    Muumitarinoissa on arvoja, jotka tulkitaan samalla tavalla riippumatta siitä, luetaanko niitä Ruotsissa vai Suomessa vai Japanissa. Ne ovat globaaleja sanomia jotka elävät tänään, huomenna, ja sadan vuoden kuluttua, sanoo Jonas Forth.

–    Ne ovat vahvoja sanomia ystävyydestä, perheestä, luonnosta, tasa-arvosta ja suvaitsevaisuudesta. Ne ovat ajattomia arvoja ja ne vetävät puoleensa eri kulttuureja ja sukupolvia, samalla kun tarinoiden hahmoihin voi samastua. Hemulissa voi nähdä tädin, Pikku Myyssä pikkusiskon, ja joskus voit tuntea itsesi Nuuskamuikkuseksi joka vaan haluaa pakata repun ja lähteä matkaan, sanoo Kira Schroeder ja jatkaa:

–    Ennen kaikkea vahvat luontoarvot ovat tarinoissa esillä. Kuinka pieniä hahmot ovat suhteessa luontoon. Tärkeä sanoma on, että elämme luonnon kanssa symbioosissa.

Moni ruotsalainen liittää vahvasti yhteen muumien kanssa myös sen suomenruotsin jota näyttelijät kuten Lasse Pöysti ja Birgitta Ulfsson puhuivat 60-luvun lopulla tuotetussa TV-sarjassa.

–    Erityisesti Ruotsissa saatetaan suomenruotsia kutsua ”muumiruotsiksi”. Tietty sukupolvi liittää suomenruotsin ja muumit hyvin vahvasti toisiinsa. Mutta kyllä mielestäni voi olla ylpeä siitä, että juuri Suomessa on ollut mahdollisuus luoda nämä tarinat, ja ne arvot joista Tove Jansson kirjoittaa ovat syntyneet suomalaisessa yhteiskunnassa ja suomenruotsalaisessa perheessä, Kira sanoo.
 

Teksti: Mikko Mäkitalo
Kuvat: Moomin Characters