Merkkivuosi radiossa ja TV:ssä
Ruotsin Television suomenkielinen toimitus tarkastelee joitakin nykyilmiöitä historian valossa uudessa syyskuussa alkavassa sarjassa Vieras menneisyydestä 1809. Sarjassa pohditaan muun muassa millainen Ruotsi olisi, jos Suomi olisi vielä osa Ruotsia? Radiossa kuullaan Merkkivuoden 1809 kunniaksi Ruotsin Radion entisen Helsingin-kirjeenvaihtajan laaja komiosainen musiikkikatsaus suomalaiseen musiikkikulttuuriin.
Kun Ruotsi ja Suomi olivat yhtä
Millainen Ruotsi olisi, jos Suomi kuuluisi yhä Ruotsille? Mitä Suomelle tapahtui sen jälkeen, kun maa siirtyi Venäjän valtaan? Sarjassa Vieras menneisyydestä 1809 pohditaan muun muassa näitä kysymyksiä.
Vuonna 1809 Ruotsi hävisi Suomen sodan ja maa menetti Suomen Venäjälle. Samalla päättyi Ruotsin ja Suomen taival yhtenä valtakuntana – aikakausi, joka oli kestänyt 600 vuotta. Tuona aikana koko valtakunnassa oli sama yhteiskuntarakenne ja uskonto. Yhteinen historia leimaa maita tänäkin päivänä ja näkyy yhteistyössä talouden, politiikan ja puolustuksen saralla. Ja tietenkin siinä, miten kansalaiset ovat muuttaneet lahden yli kumpaankin suuntaan.
8-osaisessa sarjassa tarkastellaan nykyajan ilmiöitä historian valossa. Miksi Suomessa puhutaan yhä suomea, vaikka kieli oli suur-Ruotsissa vähemmistökieli? Miten Tornionlaakson kunnat tekevät yhteistyötä niin, että vuonna 1809 piirretty raja on katoamassa? Miksi suomalaisesta koulusta tuli ruotsalaista tiukempi, vaikka maiden kulttuuriperintö on sama? Mitä ruotsalaiset ajattelevat Venäjästä, joka päätti lopullisesti Ruotsin suurvaltakauden? Onko Ruotsi yhä ”henkinen” suurvalta? Mistä suomalaiset ovat kiitollisia Venäjälle? Sarjan aloittaa jakso, jossa palautetaan mieliin Suomen sodan tapahtumia ja pohditaan sodan vaikutuksia tämän päivän puolustusratkaisuihin Ruotsissa ja Suomessa.
Sarjan jokaisessa osassa stand up -koomikko André Wickström maalailee, millainen suur-Ruotsi olisi nykyään, jos Ruotsi ja Suomi olisivat yhä yhtä.
Vieras menneisyydestä 1809 -sarja nähdään maanantaisin 7.9. alkaen SVT2-kanavalla kello 20.30. Sarja on Ruotsin Television suomenkielisen toimituksen tuotantoa ja tuottajana on Pia-Mari Suomela.
Ruotsin radio esittää Merkkivuoden 1809 kunniaksi kolmiosaisen laajan musiikkikatsauksen suomalaiseen musiikkikulttuuriin
Musiikki nousi keskeiseen asemaan Suomen autonomisen ajan alkaessa vuonna 1809 nostattaen kansallishenkeä ja luoden suomalaista identiteettiä. Jean Sibelius loi perinteen vahvalle musiikin tuntemukselle- ja taidoille, joita tänä päivänä maailmalla edustavat maailmankuulut suomalaiset kapellimestarit ja oopperalaulajat.
Ruotsin radion entinen Helsingin kirjeenvaihtaja Bengt Lindroth tapaa ohjelman "Längtan efter Finland" ("Kaipuu Suomeen") ensimmäisessä jaksossa musiikkiasiantuntija Veijo Murtomäen, Tukholman filharmonisen orkesterin ylikapellimestarin Sakari Oramon, Sibelius-akatemian rehtorin Gustav Djupsjöbackan sekä säveltä Kai Chydeniuksen.
Toisessa jaksossa perehdytään tangomusiikkiin sekä Suomen kansalliseepokseen Kalevalaan, jotka ainutlaatuisuudessaan kuvaavat kaipuuta ja suomalaista kansansielua. Bengt Lindroth tapaa muun muassa hanuristi Maria Kalaniemen sekä tango-ja kansanrunouden professori Pirjo Kukkosen.
Musiikkiohjelman kolmas jakso käsittelee Suomen ja Ruotsin välistä vahvaa kulttuurisidettä, jota muun muassa 1960- ja 70-luvun satojentuhansien suomalaisten maahanmuutto Ruotsiin on pitänyt yllä. Tuolloin erityisesti jazz-ja populaarimusiikki olivat mielenkiinnon kohteina. Bengt Lindroth vierailee suomalaisen kamarikuoron luona Tukholmassa ja Södertäljessä. Hän tapaa myös säveltäjät Otto Donnerin, Heikki Sarmannon sekö laulajat Emma Salokosken ja Anna Järvisen.
Jaksot kuullaan radiossa kanavalla P2 maanantaisin 17.8, 24.8 ja 31.8 kello 12.30. Ohjelmasarja kuullaan myös uusintana kanavalla P1 22.8, 29.8 ja 5.9 kello 23.05 sekä vielä kertaalleen 23.8, 30.8 ja 6.9 kello 15.05 kanavalla P1.
SVT
Sveriges Radio