Juhannus - yöttömän yön juhla

Keskikesän juhla lähestyy. Grillaaminen, saunominen ja juhannuskokko kuuluvat monien suomalaisten juhannusperinteisiin.

Koko kokkoko?Koko kokko!Kuva: Matti Tirri

Suomalaisen juhannuksen juuret ulottuvat aina pakanalliselle ajalle asti. Keskikesän juhlaa vietettiin tuolloin yhtenä maanviljelykseen liittyvistä yhteisöllisistä vuotuisjuhlista: säänjumalaa Ukkoa juhlistettiin koko kylän voimin antoisan sadon varmistamiseksi. Juhannus on ammoisista ajoista asti ollut myös hedelmällisyyden ja valon juhla. Sitä on aina vietetty lähellä kesäpäivänseisausta, jolloin kesäyö on lyhimmillään, eikä aurinko Napapiirin pohjoispuolella laske lainkaan.

IltasaunaKuva: Matti Karjanoja

Nykyisin juhannuksenviettoon liitetään usein maaseudulle tai mökille lähtö. Kaupungin kadut ovatkin yleensä keskikesän juhlan aikaan silmiinpistävän tyhjiä. Luontoyhteys on tärkeää: nuoret koivut pystytetään portinpieliin ja pöydät koristellaan luonnonkukkasin. Suku tai ystävät kerätään ympärille ja tunnelmasta nautitaan pitkälle valoisaan yöhön.

Juhannuspäivänä vietetään Suomen lipun päivää.Kuva: Tero Pajukallio

Juhannuksena on tapana polttaa juhannuskokkoja näkyvillä paikoilla. Alun perin kokkoja poltettiin pahojen henkien loitolla pitämiseksi; tänä päivänä tapa tuo lähinnä tunnelmaa, yhteisen juhlan tuntua. Muihin perinteisiin kuuluu, tosin nykyään vähenevässä määrin, erilaisten taikojen teko erityisesti naimaonnen parantamiseksi tai tulevaisuuden ennustamiseksi. Saunominen, hyvä ruoka, kesän tuoksut ja tunnelma tuovat useimmille juhannusmielen.

Juhannuspäivä on vuodesta 1934 lähtien ollut virallinen Suomen lipun päivä. Lippu nostetaan salkoon juhannusaattoiltana kello 18 ja se lasketaan vasta juhannuspäivän iltana kello 21.