1800-luvun Netflixistä ilmastonmuutoksen kieltämisen psykologiaan – Suomi Göteborgin kirjamessuilla

Göteborgin kirjamessut 2022 järjestetään 22.9.–25.9. Kirjamessuilla esiintyy monia kirjailijoita, joilla on yhteys Suomeen, esimerkiksi Kjell ja Mårten Westö sekä Eija Hetekivi Olsson. Keskustelua käydään muun muassa suomalaisesta opetuksesta, poliittisesta historiasta, ilmastonmuutoksesta ja Ukrainasta.

Poimintoja ohjelmasta:

Koulutus ja opetus

  • Kirjamessujen aikana keskustellaan politiikasta – niin tämän hetkisestä politiikasta kuin sen historiastakin. Hanasaaren suomalais-ruotsalainen kulttuurikeskus järjestää keskustelun Suomen kouluista. Ruotsissa koulut ovat viime aikoina olleet vahvasti läsnä vaalikeskusteluissa, kun taas Suomessa koulujen ohjaus nähdään enemmänkin viranomaistehtävänä. Miten valtioiden välisistä eroista tulivat näin suuret? Paneelissa Johanna Ringarp, dosentti yliopistonlehtori Tukholman ja Upsalan yliopistoissa ja Ville Okkonen, yliopistonlehtori Turun yliopistossa.

  • Myös ruotsinsuomalainen kirjailija Eija Hetekivi Olsson osallistuu toiseen keskusteluun lukemisesta kouluissa luokkakysymyksenä.

Historia kohtaa nykypäivän

  • Historiallista näkökulmaa saadaan, kun esimerkiksi suomettumisesta ja sotien välisen ajan antifasistisesta mobilisaatiosta keskustellaan. Suomettumiskeskusteluun osallistuu Ville Okkonen, poliittisen historian tutkija Turun yliopistossa, Anna-Lena Laurén, suomenruotsalainen journalisti ja Venäjän asiantuntija, joka kirjoittaa muun muassa Dagens Nyheter- ja Hufvudstadsbladet-lehtiin ja Henrik Huldén, projektipäällikkö Hanasaaren suomalais-ruotsalaisessa kulttuurikeskuksessa.

  • Kaksi muuta suomenruotsalaista, veljekset Kjell ja Mårten Westö keskustelevat historiasta toisesta perspektiivistä. Millaista Helsingissä oli toisen maailmansodan jälkeisinä kasvun vuosina? He ovat kirjoittaneet yhteensä viisikymmentä lyhyttä tekstiä aiheesta.

  • Suomenruotsalaiselta journalistilta Anna-Lena Laurénilta on vastikään ilmestynyt kirja Ukraina. Gränslandet ja hän keskustelee sekä kirjasta että historiankirjoituksen merkityksestä sekä historiallisessa kontekstissa että tulevaisuuden näkökulmasta konfliktin jo laannuttua.

  • 1930-luvulla fasismi ja natsismi olivat vakavia uhkia ja monet Euroopan maat muuttuivat fasistisiksi tai kansallissosialistisiksi diktatuureiksi. Myös Suomessa oli fasistisia ja kansallissosialistisia liikkeitä, mutta yhteiskunta onnistui torjumaan uhan. Suomen Svenska litteratursällskapet järjestää historioitsija Matias Kaihovirta ja kirjallisuuden tutkija Ylva Pereran välisen keskustelun.

  • Yksi historiallinen keskustelu käsittelee puolestaan Suomea ja Ruotsia. Kuinka maat taistelivat Etelä-Afrikan harjoittamaa rotusortoa vastaan ja millainen rooli niillä muuten on ollut demokratian ja ihmisoikeuksien levittämisessä? Keskustelemassa Calle Sundstedt, Iina Soiri, Henrik Huldén ja Erik Lysén.

Ilmastonmuutos

  • Myös ilmastonmuutos on esillä messujen ohjelmassa. Tutkija Kirsti Jylhä on kirjoittanut yhdessä Kristoffer Ekbergin, Bernhard Forchtnerin ja Martin Hultmanin kanssa kirjan Climate Obstruction: How Denial, Delay and Inaction are Heating the Planet ja Jylhä keskustelee kieltämisen ja passiivisuuden psykologiasta yhdessä Henric Karlssonin kanssa. Miksi ja miten todisteiden todistusarvo kielletään tai viivytellään ilmastonmuutosta ehkäisevien toimien kanssa?

  • Hanasaaren kulttuurikeskus järjestää koulujen oppilaiden kokemasta ilmastoahdistuksesta keskustelun Janne Wikströmin ja Maria Ojalan välillä.

Rikostutkintoja, lastenkirjallisuutta ja Zacharias Topeliusta

  • Myös monet niin suomenkieliset, ruotsinsuomalaiset kuin suomenruotsalaiset kirjailijat esiintyvät messuilla. Elina Backmanin kirjassa Kun jäljet katoavat (käännetty ruotsiksi nimellä När spåren försvinner) Saana, iltapäivälehden toimittaja, nuoren miehen katoamista. Backman keskutelee yhdessä Pascal Engmanin ja Johannes Selåkerin kanssa toimittajasta rikoksen selvittäjänä kaunokirjallisuudessa.

  • Keskustelussa ”Topelius i teatersalongen – 1800-talets Netflix” keskustellaan Zacharias Topeliuksen merkityksestä Ruotsin näyttämötaiteelle.

  • Lapsiakaan ei ole unohdettu: Eija Korhonen lukee ääneen suomeksi lastenkirjojaan Karamellikaupunki ja Hoppu. Hän myös signeeraa kirjojaan.

Koko ohjelman löydät kirjamessujen verkkosivuilta(Linkki toiselle verkkosivustolle).