Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Japanin kahdenväliset suhteet ovat hyvät, eikä poliittisia ongelmia maiden välillä ole.
Suomi on varsin hyvin tunnettu maa Japanissa. Suomen imago on positiivinen ja moderni. Japani on merkittävänä kansainvälisenä toimijana Suomelle tärkeä kumppani muun muassa YK:ta, kansainvälistä kehitystä ja globaalitaloutta koskevissa kysymyksissä. Korkean tason kanssakäyminen maidemme välillä on viime vuosina ollut hyvin aktiivista niin poliittisella kuin virkamiestasolla.  
Lämpimät kahdenväliset suhteet perustuvat jo vuosikymmeniä jatkuneisiin määrätietoisiin ponnisteluihin, yhteisiin näkemyksiin keskeisistä kansainvälisistä kysymyksistä sekä yhteisiin intresseihin ja haasteisiin.
Diplomaattisuhteet Suomen ja Japanin välillä solmittiin jo vuonna 1919. Suhteet ovat sittemmin laajentuneet ja syventyneet huomattavasti.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Japani on keskeisimpiä kauppakumppaneitamme Euroopan ulkopuolella Yhdysvaltain ja Kiinan jälkeen. Kauppatase on ollut jo pitkään Suomelle positiivinen.
Tärkeimpiä vientiartikkeleitamme metsäklusterin tuotteiden ohella ovat koneet, laitteet ja metallit. Japanin-tuontimme muodostuu pääosin moottoriajoneuvoista sekä televiestintä- ja elektroteknisistä laitteista.
Suomalaisen liiketoiminnan arvo Japanissa on selvästi suurempaa kuin kahdenvälisistä kauppatilastoista ilmenee, sillä yhä useampi yritys tuo tuotteitaan Japaniin muualta kuin Suomesta. Tämä pätee myös japanilaisliiketoiminnan volyymiin Suomessa.
Suomen ja Japanin väliset suorat investoinnit (FDI) ovat kasvaneet selvästi viime vuosina. Suurimmat niistä ovat kohdistuneet metsä- ja peliteollisuuteen, mutta kiinnostus myös muita aloja kohtaan on kasvanut. Suorien lentoyhteyksien merkittävä lisääntyminen on osaltaan vahvistanut edellytyksiä taloussuhteiden kehitykselle. Viikoittaisten lentovuorojen määrä on kasvanut 1990-luvun kahdesta lähes 40:ään Finnairin ja Japan Airlinesin operoidessa lentoja neljästä japanilaiskaupungista Helsinkiin. Suomen hyvä imago ja kätevät yhteydet ovat heijastuneet myös japanilaismatkailijoiden määrän kasvuna maassamme.    
Japanissa toimivaan Team Finlandiin kuuluvat suurlähetystö, Business Finland, Suomen Japani-instituutti ja Suomalais-japanilainen kauppakamari. Team Finlandin yleistavoitteena Japanissa on suomalaisen kaupankäynnin ja liiketoiminnan edistäminen, japanilaisten investointien houkutteleminen Suomeen, korkeakoulu- ja tiedeyhteistyön vahvistaminen ja hyödyntäminen sekä teknologisen yhteistyön tehostaminen.

Kulttuurisuhteet

Suomen maakuva Japanissa on vahva ja myönteinen, ja Japanin Team Finland panostaa vahvasti maakuvatyöhön. Suomalaisella kulttuurilla on Japanissa kysyntää. Perinteisesti vahvoja taiteenaloja Japanissa ovat klassinen musiikki, arkkitehtuuri ja design – Muumit, Marimekko ja Iittala tunnetaan.
Japaniin tuodaan suomalaisia design-tuotteita, vaatteita ja huonekaluja, mutta niiden osuus kokonaisuudesta on vähäinen, joskin kasvava. Klassisen musiikin ohella suomalainen populaarimusiikki on nousussa. Kaunokirjallisuuden kääntäminen on kasvussa, mutta vielä pientä. Kuva- ja mediataide on nousussa. Japanin kansalliset tiede- ja innovaatiopolitiikan painopisteet ovat Suomen kanssa samansuuntaiset.
Suomen ja suomalaisen kulttuurin asiantuntijoita ja suomen kielen taitajia on kymmenittäin eri puolilla Japania. Esimerkiksi Kalevala on käännetty kahdesti japanin kielelle.

Sopimukset

A. Vireillä olevat sopimusneuvottelut
- Sosiaaliturvasopimusneuvottelut
B. Voimassa olevat sopimukset
07. kesäkuuta 1924 Kauppa- ja merenkulkusopimus (32/1926)
10. kesäkuuta 1856 Maksusopimus (1/1957)
22. joulukuuta 1958 Sopimus maahantuloleimausten poistamiseksi (3/1959)
29. helmikuuta 1972 Tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehty sopimus. (42-43/1972)
04. maaliskuuta 1991 Pöytäkirja sopimuksen muuttamisesta (110-111/1991)
24. heinäkuuta 1992 Pöytäkirjan voimaantulo Ahvenanmaan maakunnassa (76/1992)
27. joulukuuta 1978 Kulttuurisopimus (36/1980)
23. joulukuuta 1980 Lentoliikennesopimus (45/1981)
28. toukokuuta 1991 Reittitaulukon muutos (47/1991)
26. syyskuuta 1997 Sopimus yhteistyöstä tieteen ja teknologian alalla (11/1998)

Historia

Pitkästä maantieteellisestä etäisyydestä johtuen kanssakäyminen oli 1970-luvun loppupuolelle saakka suhteellisen vähäistä. Suoran Helsingin ja Tokion välisen lentoyhteyden avaaminen vuonna 1983 aloitti aktiivisen kauden maiden välisissä suhteissa. Suorien lentojen merkitys on ollut keskeinen suhteiden kehittymisessä laajasti.