Täällä Tokio – Aurinko jälleen nousemassa

Jukka Pajarinen Jukka Pajarinen

Kaduilla kuhisee. Luksustavaratalojen käytäville hakeutuu yhä enemmän vuosia säästöjään kartuttaneita japanilaisia. Ja käytettävää rahaa kyllä riittää. Mitä on tapahtunut?

Toistakymmentä vuotta Japanissa on totuttu siihen, että hinnat laskevat ja kulutusta kannattaa siirtää tulevaisuuteen, kun kaikki on kuitenkin huomenna halvempaa. Tavarataloissa parveilevat ihmiset ovat alkaneet ajatella, että hinnat eivät ehkä laskekaan, vaan alkavat nousta.

Miten on mahdollista vain puolessa vuodessa saada aikaan muutos ihmisten ja yritysten käyttäytymisessä? Vastaus: joku alkaa ratkaista kaikkien tuntemia haasteita, ja käy näihin toimiin markkinat yllättävällä tavalla.

Japanin joulukuussa 2012 aloittanut hallitus on pääministeri Shinzo Aben johdolla ehtinyt jo monta kertaa yllättää sekä japanilaiset että kansainväliset tahot. Abe on pureutunut ongelmiin Japanin politiikassa harvinaislaatuisella johtajuudella ja päättäväisyydellä. Japanilaiset ovat palkinneet muutoksentekijäpääministerin koko ajan kasvavilla kannatusluvuilla.

Abenomics on yllättänyt markkinat

Uusi kolmelle yhtä tärkeälle pilarille rakentuva talouspolitiikka on jopa saanut nimensä pääministerin mukaan. ”Abenomics” pohjaa löysälle rahapolitiikalle, veroelvytykselle sekä rakenteellisille talousuudistuksille.

Japanin hallitus ja keskuspankki sopivat Japanin kautta aikojen ensimmäisestä suorasta inflaatiotavoitteesta alkuvuonna. Tavoite on saavuttaa kahden prosentin pysyvä inflaatio kahdessa vuodessa. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta työtä inflaatio-odotusten kasvattamiseen tehdään tosissaan.

Kukaan ei kuitenkaan uskonut, että keskuspankki voisi toteuttaa niin voimakasta rahapolitiikan löysäämistä niin nopealla aikavälillä, kuin on tehty. Markkinat yllätettiin. Rahan määrä on tarkoitus parissa vuodessa kaksinkertaistaa, ja käytännössä keskuspankki ostaa kaiken Japanin valtion liikkeelle laskeman velan.

Keskuspankin uusi pääjohtaja on todennut keskuspankin jatkavan löysää rahapolitiikkaa niin pitkään, kunnes tasainen kahden prosentin inflaatiovauhti on saavutettu. Inflaatio-odotuksia ruokkivat myös ilmoitukset siitä, että jotkin japanilaiset yritykset ovat jo nostamassa palkkoja.

Inflaatio ei synny Japanissa pelkästään lisäämällä rahan määrää. Yrityksillä on kassat täynnä, ja edellytykset investointeihin olivat olemassa jo aikaisemmin. Talouden perusteita on jollain tapaa muutettava ja yritysten toimintaedellytyksiä kehitettävä.

Starttiapua yksityisen sektorin moottorille

Hallitus vastaa tähän huutoon rakenteellisilla uudistuksilla. Yritysten investointihalut täytyy sytyttää uudelleen, jotta talouskasvun moottori siirtyisi julkiselta puolelta yksityiselle. Kesällä julkistettava uudistusohjelma keskittyy etukäteisarvioiden mukaan erityisesti terveydenhoitoon, lääketeollisuuteen, maatalouteen sekä liikenteeseen. Tokiosta, Osakasta ja Nagoyasta kaavaillaan matalamman sääntelyn alueita.

Keskuspankin toimet ja markkinoiden odotukset ovat vaikuttaneet myös valuuttakurssiin. Jeni oli poikkeuksellisen vahva, mikä aiheutti päänsärkyä Japanin vientiteollisuudelle. Nyt uuden talouspolitiikan vaikutuksesta jenin kurssi on laskenut, ja teollisuus kiittää. Vientiteollisuuden näkymistä on tullut valoisampia. Uusia työpaikkoja Japanissa luo nimenomaan vientiteollisuus, joten odotukset työllisyyskehityksestäkin ovat muuttuneet myönteisemmiksi.

Keväällä julkinen sektori on ottanut kantaakseen talouden piristysruiskeen lisäämällä veroelvytystä historiallisen suurella lisätalousarviolla vuodelle 2012. Vuoden 2013 talousarvio jatkaa elvyttävää linjaa. Hallituksen ajatuskulun mukaan elvytystä voidaan jatkaa niin kauan kunnes lääke on tepsinyt, ja yksityinen sektori ottaa vetovastuun talouskasvusta.

Vapaakauppaneuvottelut alulle kaikkien keskeisten kauppakumppanien kesken

Japani tullee uudistaneeksi talouden rakenteita myös vapaakauppaneuvottelujen myötä, kun kaupanesteitä ja erilaista sääntelyä on neuvottelujen edetessä lievennettävä. Kukaan ei alkuvuonna 2013 uskonut, että Japani ilmoittaisi halustaan liittyä tunteita herättäviin USA-johtoisiin TPP:ksi (Trans-Pacific Partnership) kutsuttuihin Tyynenmeren alueen vapaakauppaneuvotteluihin ennen kesää. Näinpä kuitenkin kävi, kun pääministeri Abe ja Yhdysvaltain presidentti Barack Obama tasoittivat tietä Japanin neuvotteluille tapaamisessaan alkuvuonna 2013. Japani on liittymässä virallisesti prosessiin heinäkuun lopulla.

Japani on aloittanut vapaakauppaneuvottelut myös EU:n kanssa huhtikuussa sekä kolmikantaiset neuvottelut Kiinan ja Etelä-Korean kanssa maaliskuussa. ASEAN-maiden sekä Japanin, Kiinan, Etelä-Korean, Intian, Australian ja Uuden-Seelannin väliset vapaakauppaneuvottelut on määrä aloittaa vielä tänä keväänä. Pääministeri Abe tulee aloittaneeksi vapaakauppaneuvottelut käytännössä kaikkien keskeisten kauppakumppaniensa kanssa puolen vuoden sisällä.

Parinkymmenen vuoden ajan talousodotukset ovat olleet alhaiset ja talouskasvu vaatimatonta. Nyt tilanne on toinen. Japanin talouskehityksessä on tapahtunut viimeisten kuukausien aikana huomattava muutos. Lopullisesti politiikan menestys toki mitataan vuosien päästä, kun kaikki kolme pilaria ovat olleet pystyssä pitemmän aikaa.

Talouspolitiikan muutoksien alku antaa luvan odottaa paljon. Pörssin Nikkei-indeksi on noussut tasaisesti, jenin kurssikehitys on ollut vientiteollisuudelle suotuisa, japanilaiset ovat alkaneet kuluttaa ja ehkäpä inflaatio-odotuksetkin alkavat olla todellisuutta.

Punainen pallo valkealla pohjalla on ihmisten mielissä välillä nousemassa, välillä laskemassa. Nyt aamu selvästi sarastaa.

Jukka Pajarinen, lähetystösihteeri
Suomen suurlähetystö Tokiossa
6.5.2013