Japanin hallituksen kolme elvytyspakettia

Japanin hallituksen laatimien elvytyspakettien budjettivaikutukset yltävät yli kahteen prosenttiin maan bruttokansantuotteesta. Talouskriisin alkuvaiheessa keskityttiin rahoitussektorin vakauden takaamiseen, mutta reaalitalouden nopean heikkenemisen myötä huomio on kiinnittynyt enenevästi yritysrahoituksen ja yritysten toimintaedellytysten helpottamiseen sekä yksityisen kulutuksen stimuloimiseen. Tulevaisuusorientoituneet investoinnit paketeissa ovat vähäisiä. 

Elvytyspakettien koon valossa Japanin toimet laman ehkäisemiseksi ovat merkittäviä, mutteivät riittäne pitämään taloutta kasvu-uralla elleivät ulkomarkkinat ala virkoamaan. Tällä erää tästä ei ole viitteitä. Vuoden 2009 kasvuluvut tullevat jäämään pakkasen puolelle. 

Japanin työllisyyskehitys on heikentynyt viime kuukausina heijastuen erityisesti pätkätyöläisten irtisanomisina tuotannollisessa teollisuudessa. Toimenpiteet työn tasaisemmaksi jakamiseksi (work sharing) yritysten sisällä ovat saaneet jalansijaa, mutta ne vaikuttavat suojaavan pääasiassa vakinaisia työntekijöitä. Lama on tuonut pätkätyöläisten heikon aseman esiin ja on johtamassa työmarkkinalainsäädännön kiristymiseen pitkän deregulaatiokauden jälkeen. 

Vienti heikkenee, investoinnit laskevat 

Japanin hallitus on pyrkinyt suitsimaan nopeasti heikentyviä talousnäkymiä syksystä 2008 lähtien kolmella elvytyspaketilla, joiden yhteenlasketut budjettivaikutukset yltävät reiluun kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Summa on huomattava ottaen huomioon, ettei se sisällä rahoitussektorin toimintakyvyn takaamiseksi korvamerkittyjä varoja tai laskennallisia kerrannaisvaikutuksia. 

Ensimmäisen paketin toimeenpano käynnistyi lokakuussa 2008 ja kaksi jälkimmäistä ovat paraikaa parlamentin käsittelyssä. Pakettien, jotka koostuvat vuoden 2008 ensimmäisestä ja toisesta lisätalousarviosta sekä verovuoden 2009 (1. huhtikuuta 2009–31. maaliskuuta 2010) varsinaiseen talousarvioon sisällytetyistä elvytyselementeistä, on tarkoitus muodostaa saumaton kokonaisuus pehmentämään odotettavissa olevaa laskua. Japanin valtiovarainministeriö ennustaa talouskasvun laskevan nollaan vuonna 2009, mutta säästyvän kuitenkin supistumiselta elvytyspakettien ansiosta. 

Japanin rahoitussektorin verrattain hyvän kunnon ansiosta kansainvälisen rahoituskriisin suurimmat haasteet Japanin taloudelle ovat koituneet vientimarkkinoiden heikkenemisestä ja investointitason laskusta. Yksityinen kulutuskysyntä, joka muodostaa 55 prosenttia Japanin bkt:sta on kasvanut viime vuosina tasaisesti, mutta vain hitaasti, eikä siitä ole ollut ottamaan vetovastuuta kasvusta. Viennin ja sen kerrannaisvaikutusten heikentyessä kotimarkkinat ovat nyt vaipumassa taantumaan. 

Japanin talouspoliittisten toimenpiteiden painopiste on ollut rahoitusjärjestelmän vakauden takaamisessa, mutta kulutusta ja työllisyyttä lisäävät elvytystoimet ovat saaneet jatkuvasti suurempaa huomiota. Laajamittaisia julkisia töitä elvytyspaketteihin ei ole toistaiseksi sisällytetty, jos kohta elvytysvaroja tullaankin jossain määrin hyödyntämään muun muassa  tieverkon kunnostukseen. Varsinaisia suuria infrastruktuuriprojekteja ei tällä hetkellä vaikuta olevan korteissa. 

Elvytyksellä kulutus ja yrityslainoitus nousuun 

Elvytyssuunnitelmien ensisijaisena tavoitteena on estää kotimarkkinoiden luisuminen taantumaan stimuloimalla yksityistä kulutusta verohelpotuksin ja takaamalla yrityssektorin edellytykset saada rahoitusta ja ylläpitää työllisyyttä. Julkiset luotottajat on määrätty lisäämään lainoitusta yrityksille ja julkista luottotakuujärjestelmää on laajennettu huomattavasti. Erityisesti pk-yritysten toimintaedellytysten turvaamiseksi yritysverotusta ja muita välillisiä työvoimakuluja aiotaan myös tilapäisesti laskea. 

Hallitus on laatinut samalla erilaisia tukiaisjärjestelmiä yritysten kannustamiseksi vakinaistamaan pätkätyöläisiä ja välttämään irtisanomisia yleensä. Suunnitelmiin sisältyy jopa 8 000 euroon työntekijää kohti nouseva työllistämistuki yrityksille, jotka vakinaistavat tilapäisessä työsuhteessa olevan työntekijän. Hallituksen suunnitelmiin kuuluu myös 100-160 euron arvoisen kertasuoritteisen käteisavustuksen jakaminen kaikille kansalaisille. 

Pitkän kasvun luonti haasteena 

Elvytyspakettien koon valossa Japanin toimet laman ehkäisemiseksi ovat merkittäviä, mutteivät kuitenkaan riittäne pitämään taloutta kasvu-uralla. Niiden heikkoudeksi on nähty myös se, etteivät ne sisällä juurikaan elementtejä, jotka loisivat talouden kasvuedellytyksiä pidemmällä aikavälillä. 

Paketeista löytyy tiettyjä verokannustimia energiatehokkaamman teknologian käyttöönottoon sekä jonkinasteisia lisäpanostuksia tieteeseen ja T&K- työhön tietyillä strategisesti tärkeiksi nähdyillä sektoreilla (kantasolut, supertietokoneet ja niin edelleen), mutta muuten tulevaisuusorientoituneiden elementtien osuus budjeteissa on suhteellisen vaatimaton. Osin tämä selittyy tosin myös sillä, että Japanin perusinfrastruktuuri on teiden, lentokenttien ja satamien osalta jo varsin kattava, ja että tarpeet väestön nopean vanhenemisen johdosta tuskin juurikaan kasvavat. 

Työllisyyskysymykset ovat nousseet vahvasti pintaan talouden taantuman myötä ja tämä heijastuu myös elvytysbudjettien sisällössä. Työttömyysaste on Japanin sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan kääntynyt viime kuukausina kasvuun tullen nousemaan lokakuun 3,7 prosentin tasoltaan lähelle viittä prosenttia tai vieläkin korkeammalle kuluvan vuoden loppuun mennessä. Japanilaisyritykset erityisesti tuotannollisessa teollisuudessa ovat irtisanoneet työntekijöitään ennennäke-mättömään tahtiin. 

Irtisanomisista "work sharingiin" 

Irtisanomiset ovat kohdistuneet pääsääntoisesti tilapäisissä työsuhteissa oleviin henkilöihin, mutta paineet rationalisointeihin myös vakituisten työntekijöiden osalta ovat kasvaneet. Irtisanomisten välttämiseksi keskustelu mahdollisuuksista jakaa työtä ("work sharing") tasaisemmin yritysten sisällä on käynnistynyt, ja useat suuret teolliset yritykset ovat jo ryhtyneet toimiin leikaten sekä työntekijöiden työtunteja ja/tai palkkoja. Työvoiman järjestäytyminen yrityskohtaisesti suuryrityksissä on mahdollistanut paikallisen sopimisen. 

Work sharingin ja muiden yritysten sisäisten sopeuttamistoimenpiteiden kautta vakituisten työntekijöiden tilanne ei toistaiseksi vaikuta erityisen uhatulta, mutta samaa ei voi sanoa pätkätyöläisistä, joiden osuus Japanin työvoimasta yltää 35 prosenttiin. Pätkätyösuhteiden yleistyminen 1990-luvun puolivälistä, jolloin niiden osuus ei yltänyt kuin 20 prosenttiin, on parantanut japanilaisyritysten kilpailukykyä ja työllisyyttä, mutta johtanut samalla ongelmiin, jotka ovat nousseet voimakkaasti pintaan vasta käynnistyneen taantuman myötä. 

Monet tilapäisissä työsuhteissa työskentelevät eivät kuulu työttömyysvakuutuksen piiriin eikä heille kerry myöskään eläkettä työsuhteistaan. Pätkätyöläisten palkat ovat myös huomattavasti heikommat kuin vakinaisten työntekijöiden. Epäkohtiin on kiinnitetty huomiota jo aiemmin, mutta koska työpaikkoja on ollut jatkuvasti tarjolla, asiat ovat jääneet pohtimisen asteelle. Nyt taantuman laskettua työpaikkojen tarjontaa oleellisesti, monet pätkätyöläiset ovat pudonneet tyhjän päälle menettäen paitsi työpaikkansa, usein myös asuntonsa tapauksissa, joissa työsuhteeseen on sisältynyt asuntoetu yrityksen asuntolassa. 

Työmarkkinasääntelyn osittainen paluu? 

Pätkätyöläisten kohtalosta on syntynyt sosiaalinen ongelma, joka vaikuttaisi olevan johtamassa työmarkkinalainsäädännön kiristämiseen pitkän deregulaatiokauden jälkeen. Pätkätyösuhteiden soveltamisaluetta laajennettiin asteittain 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2004 asti, jolloin "päivätyöläisten" käyttö sallittiin myös teollisuuden prosesseissa. Pätkätyöläisten työttömyysturvaa tultaneen laajentamaan jossain määrin lähitulevaisuudessa, minkä lisäksi hallitus on viemässä parlamentin käsittelyyn lakiesitystä, jolla tilapäisten työsuhteiden käytölle tuotannollisessa teollisuudessa tultaisiin jälleen asettamaan rajoituksia. 

Liian tiukalle säädöksiä tuskin uskalletaan vetää, koska se heikentäisi yritysten kilpailukykyä liikaa, mutta taantuman myötä paljastunut työmarkkinoiden jyrkkä kahtiajakautuminen vaikuttaisi menneen japanilaiseen pirtaan liian pitkälle. Pätkätyöläisten heikon irtisanomissuojan ja työttömyysturvan johdosta hallituksen elvytyspaketit sisältävätkin suhteellisen monia tukikeinoja yritysten kannustamiseksi vakinaistamaan tilapäisisä työsuhteissa olevaa henkilöstöään tai vähintäänkin välttämään irtisanomisia. Taantuman jyrkkyyden johdosta yritysten mahdollisuudet pidättäytyä irtisanomisista saattavat kuitenkin osoittautua rajallisiksi.