Itä-Aasian talousjätit tiivistävät rahoitusyhteistyötä

Japanin, Etelä-Korean ja Kiinan johtajat tapasivat 13. joulukuuta 2008 Fukuokassa järjestetyssä kolmenkeskisessä huipputapaamisessa, jonka ensisijaisena tavoitteena oli lähentää maiden välisiä suhteita erityisesti taloudellisen yhteistyön kautta. 

Osapuolet ilmaisivat tekevänsä konkreettisia toimia voidakseen lieventää globaalin finanssikriisin vaikutuksia Aasiassa. Kahdenvälisiä valuutanvaihtosopimuksia vahvistetaan. 

Japanin kannalta yhteistyön tiivistämistä hankaloittaa sisäpoliittinen pattitilanne ja pääministerien tiheä vaihtuvuus. Niin kauan kuin kolmikantayhteistyö palvelee osapuolten konkreettisia yhteisiä etuja, on Japani sitoutunut sen kehittämiseen sisäpoliittisesta tilanteesta huolimatta. 

Suomen Tokion-suurlähetystön arvion mukaan kolmikantakokouksen konkreettiset tulokset jäivät suhteellisen laihoiksi, mutta merkittäväksi poliittiseksi symboliksi tapaamisen teki se, että osapuolet antoivat yhteisen lausunnon, jossa katseet on suunnattu tulevaisuuteen ja tavoitteena on eriyttää menneisyyden kaunat omaksi kysymyksekseen. 

Nähtäväksi jää, pystyvätkö Japani, Etelä-Korea ja Kiina jättämään alueelliset ja poliittiset kiistakysymykset vähemmälle huomiolle myös globaalin taantuman taituttua. 

Japanin pääministeri Taro Aso, Etelä-Korean presidentti Lee Myung-Bak ja Kiinan pääministeri Wen Jiabao tapasivat 13. joulukuuta 2008 Fukuokassa järjestetyssä kolmenkeskisessä huipputapaamisessa, jonka ensisijaisena tavoitteena oli lähentää maiden välisiä suhteita erityisesti taloudellisen yhteistyön kautta. 

13. joulukuuta järjestetty huipputapaaminen oli Japanin ulkoministeriön edustajan mukaan erityislaatuinen jo siinä mielessä, että maiden johtajat tapasivat ensimmäistä kertaa ilman, että sitä olisi järjestetty jonkin toisen tapaamisen yhteydessä. Kansainvälisten konferenssien ja kokousten yhteydessä vastaavia tapaamisia on järjestetty vuodesta 1999 jo kahdeksan kertaa. Nyt sovittiin, että kolmikantahuippukokous järjestetään jatkossa vuosittain. 

Tapaamisen keskeiseksi teemaksi nousi kansainvälinen finanssikriisi. Tavoitteena oli osoittaa osapuolten halukkuutta ratkaista yhteistyön kautta kansainvälisen finanssikriisin haasteet sekä alueellisesti että kansainvälisesti. Erityisesti Korean wonin kannalta tärkeiden kahdenvälisten valuutanvaihtosopimusten (currency swap) osalta tapaamisessa saavutettiin konkreettisia tuloksia, kun maiden edustajat päättivät lisätä sopimuksiin kohdistettuja varojaan. Kahdenväliset valuutanvaihtosopimukset tullevat osaltaan antamaan valtioille tiettyä liikkumavaraa. 

Instrumenttina ne eivät kuitenkaan ole täysin uusia, vaan kyseessä on lähinnä jo olemassa olevan kahdenvälisten valuutanvaihtosopimusten eli niin sanottujen Chiang Mai -aloitteen myötä syntyneiden sopimusten vahvistaminen. Fukuokassa sovittiin lisäksi, että maat lisäävät rahoitustaan Aasian kehityspankille. 

Kansainvälisen finanssikriisin maiden johtajat keskustelivat myös muun muassa kolmenkeskisen yhteistyön luonteesta ja tulevaisuudesta sekä alueellisista ja kansainvälisistä kysymyksistä. Lisäksi johtajat keskustelivat Pohjois-Koreaa koskevien kuusikantaneuvottelujen tilanteesta ja ASEANin merkityksestä Aasian taloussuhteiden syventäjänä. 

Varovaista käytännön "integraatiota" 

Tapaamisessa osoitettiin halukkuutta syvemmälle alueelliselle yhteistyölle, mutta esimerkiksi EU:n kaltaista poliittista integraatiota ei voida odottaa valtioiden välisten ja poliittisten järjestelmien monimuotoisuuden takia. Aasian alueellinen yhteistyö etenee pääasiassa taloudellisten ja konkreettisia etuja ajavien tekijöiden ansiosta. Japanin, Etelä-Korean ja Kiinan huipputapaamisen tarkoituksena oli tiivistää osapuolten välistä yhteistyötä talouden keinoin, vaikka tosin kanssakäymistä aiotaan edistää myös poliittisella, tieteellisellä ja kansalaistasolla. Edellytykset Aasian alueelliselle yhteistyölle ovat Japanin ulkoministetriön edustajan mukaan erinomaiset, sillä esimerkiksi Kiina on äskettäin ohittanut Yhdysvallat Japanin tärkeimpänä kauppakumppanina. 

Japanin ja Kiinan suhteet ovat osoittaneet hitaita lämpenemisen merkkejä pitkäaikaisen edellisen pääministerin Koizumin jälkeen, vaikka moni kiistakysymyskin yhä onkin vailla ratkaisua. 

Huipputapaamisessa maiden edustajat allekirjoittivat yhteisen lausunnon kolmikantayhteistyöstä (Joint Statement for Tripartite Partnership), joka osaltaan toimii alueellisen yhteistyön viitekehyksenä. Samassa yhteydessä maat julkistivat toimintasuunnitelman tulevalle yhteistyölle. Merkittäväksi tapaamisen tekeekin juuri se, että osapuolet ovat valmiita siirtämään, tai näin ainakin annetaan ymmärtää, huomion menneisyyden ongelmakohdista tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen entistä tiiviimmän yhteistyön myötä. Kiistakysymysten eriyttäminen omaksi, itsenäiseksi, prosessikseen on nähtävissä myös Japanin ja Venäjän välisissä suhteissa ja ainakin toistaiseksi maiden välinen taloudellinen kanssakäyminen on lisääntynyt. 

Lisää tapaamisfoorumeita 

Toimintasuunnitelman mukaan osapuolet tulevat tiivistämään yhteistyötään useilla eri alueilla. Esimerkiksi maiden ulkoministerit tulevat tapaamaan vuosittain voidakseen keskustella poliittisen yhteistyön edellytyksistä ja syventämisestä. Lisäksi taloudellista, tieteellistä ja kulttuurista yhteistyötä tullaan kehittämään eri kanavia pitkin. Toimintasuunnitelma ei käsittänyt yksinomaan pelkkiä suunnitelmia yhteistyön kehittämiseksi, vaan osapuolet esittelivät jo muutamia konkreettisia esimerkkejä. Näitä ovat muun muassa nuorisovaihto-ohjelmat sekä edellä mainitut ulkoministerin tapaamiset ja valuutanvaihtosopimukset. 

Japanin kannalta jatkuvuuden ylläpitäminen saattaa osoittautua Etelä-Koreaa ja Kiinaa haastavammaksi, sillä maan pääministerin paikka on lähivuosien aikana ollut sangen tuulinen. 

Jännitettä edelleen näkyvissä 

Jännitteitä muun muassa Kiinan ja Japanin välillä on edelleen olemassa. Huippukokouksen alla japanilaismedia ihmetteli alueloukkauksia, joita kiinalaisalukset tekivät Japanin merialueelle. Varsinkin niiden ajoitus pohditutti. 

Tämän vuoden aikana Japanin ja Kiinan johtajat ovat joka tapauksessa tavanneet jo viidesti, mikä osaltaan kertoo molemminpuolisesta halukkuudesta syventää yhteistyötä. Toukokuussa järjestetyn tapaamisen aikana maiden johtajat julkaisivat yhteislausunnon molempia osapuolia hyödyttävästä strategisesta yhteistyöstä. 

Vaikka kolmikantakokouksen konkreettiset tulokset jäivät suhteellisen laihaksi oli sen onnistunut järjestäminen omana erillisenä huippukokouksenaan merkittävä symbolinen ele. Kolmenkeskisen yhteistyön tarkoituksena voidaan nähdä olevan sekä lähentää osapuolia että vakauttaa Aasian taloudellista tilannetta luomalla paremmat edellytykset yhteistyölle niin taloudellisesti, poliittisesti kuin kulttuurisesti. Nähtäväksi kuitenkin jää, pystyvätkö Japani, Etelä-Korea ja Kiina jättämään alueelliset ja poliittiset kiistakysymykset vähemmälle huomiolle myös globaalin taantuman taituttua.