Eurooppalaisen liike-elämän arvioita Japanin liiketoimintaympäristön kehityksestä; EBC:n vuosiraportti 2006
Japanin liiketoimintaa ohjaava säädösympäristö vaikuttaa joistakin taka-askeleista ja hitaasta etenemisvauhdista huolimatta jatkavan suotuisaa kehitystään. Ulkomaisten yritysten näkökulmasta säädöksiin liittyviä yksittäisiä ongelmia on kuitenkin runsaasti jäljellä. Suurimmat koskevat Japanin kansainvälisistä poikkeavia standardeja ja teknisiä määräyksiä sekä ylisääntelyä.
Koizumi onnistui pitkäaikaista taantumaa vasten lanseeraamaan talouden rakenteellisten uudistusten tarpeen vahvasti politiikan agendalle. Talouden toivuttua uudistusväsymyksen riski on kasvanut. Kykeneekö Abe jatkamaan edeltäjänsä linjalla jää vielä nähtäväksi. Todennäköistä kuitenkin on, että positiivinen kehitys jatkuu ajoittaisista takaiskuista huolimatta. Japanilaista yhteiskuntaa kohtaavat haasteet (vanheneva väestö, velkaantunut julkistalous) pakottavat pitkällä aikavälillä aiempaa tehokkaampaan resurssien hyödyntämiseen.
Japanin protektionismin astetta ei tule myöskään liioitella. Maan keskimääräinen tullisuoja on erittäin alhainen ja säädösympäristökin kehittynyt ja varsin ennustettavissa oleva. Japani on myös pitkään tarjonnut hyviä liiketoimintamahdollisuuksia ulkomaisille yrityksille ja tarjoaa niitä edelleen.
Japanissa toimivien eurooppalaisten kauppakamarien kauppapoliittinen painostusorganisaatio European Business Council, EBC, julkaisi marraskuun lopulla vuosittaisen raporttinsa Japanin liiketoimintaympäristön kehityksestä toimialoittaisine ongelmakohtineen ja parannusehdotuksineen. Tuoreimman raportin tekee osaltaan mielenkiintoiseksi EBC:n esittämä arvio laajalla uudistusagendalla ratsastaneen pääministeri Koizumin saavutuksista viisivuotiskaudellaan 2001-06.
Lyhyt yhteenveto raportista
Japanin liiketoimintaa ohjaava säädösympäristö jatkaa joistakin taka-askeleista ja hitaasta etenemisvauhdista huolimatta suotuisaa kehitystään. Koizumin kaudella toteutetut uudistukset loivat osaltaan edellytyksiä maan talouden toipumiselle sen pitkäaikaisista ongelmista. Deregulaatio ja kilpailulainsäädännön tiukentuminen paransivat samalla ulkomaisten yritysten toimintaedellytyksiä johtaen Japania ohjatun kilpailun luonnehtimasta toimintaympäristöstä kohti aidomman kilpailun ympäristöä.
Edistysaskelista huolimatta parantamisen varaa kuitenkin on. EBC listaa raportissaan 93 parannusesitystä, joista useat ovat olleet agendalla jo vuosia. Joidenkin osalta ollaan edetty, mutta ajoittainen taantuminenkaan ei ole tuntematonta. Listatut ongelmat koskevat sekä liiketoimintaympäristöön välillisesti vaikuttavia tekijöitä (esim. oleskelu- ja maahantuloluvat) että yksittäisiä ongelmia eri toimialoilla teollisuudesta palveluihin. Useat niistä liittyvät Japanin kansainvälisistä poikkeaviin standardeihin ja teknisiin määräyksiin (mm. tietyt rakennusmateriaalit, kosmetiikka), säädösympäristön epäselvyyteen (artikla 821 uudessa yhtiölaissa) tai ylisääntelyyn (esim. rahoitussektorin palomuurit). Paikoin, joskin suhteellisen harvoin, säädökset asettavat ulkomaiset toimijat eri asemaan kotimaisten kanssa (esim. rahoitus- ja lakiasiainpalvelut tietyiltä osin).
Spesifien ongelmien ohella EBC kantaa huolta viime aikoina voimistuneista pyrkimyksistä vesittää jo toteutettuja tai käynnistettyjä uudistushankkeita Japanissa. Koizumi onnistui pitkän taantuman luomaa taustaa vasten lanseeraamaan tarpeen talouden rakenteellisiin uudistuksiin vahvasti poliittiselle agendalla, mutta nyt kun talous on toipunut pahimmista ongelmistaan on ilmassa uudistusväsymyksen merkkejä. Tuore pääministeri Abe on ilmoittanut jatkavansa edeltäjänsä linjalla, mutta kykeneekö hän talouden pidämmän aikavälin elinvoiman takaamiseksi vaadittuihin ja poliittisesti vaikeisiinkin päätöksiin jää vielä nähtäväksi. EBC kuuluttaa kaukokatseisuutta Japanin poliittisilta päätöksentekijöiltä.
Kommentti
EBC:n kommentteihin on helppo yhtyä. Japani jatkaa kotimarkkinoidensa altistamista kilpailulle ja ulkoisille vaikutteille, mutta vauhti on usein kovin vaatimatonta. Osin verkkainen tahti perustuu perijapanilaiseen varovaisuuteen ja pyrkimykseen harkita tarkkaan muutoksien seurauksia ennen niihin ryhtymistä, mutta toisaalta myös haluun suojata talouden kilpailukyvyttömiä osia. Usein on vaikea arvioida kummasta on viime kädessä kysymys.
Kokonaisuutena Japani vaikuttaa kuitenkin edelleen liikkuvan positiiviseen suuntaan. Poliittisista syistä pyrkimyksiä taka-askeliin tullaan näkemään, mutta horisontissa siintävät haasteet pitänevät huolen nykykurssin jatkumisesta. Niistä varteenotettavimmat liittyvät nopeasti vanhenevan yhteiskunnan ja velkaantuneen valtiontalouden yhtälöön, joka pakottaa aiempaa tehokkaampaan resurssien allokaatioon ja käyttöön. Protektionismin astetta Japanissa ei tule myöskään liioitella. Maan keskimääräinen tullisuoja on erittäin alhainen ja säädösympäristökin kehittynyt ja varsin ennustettavissa oleva. Japani on myös pitkään tarjonnut hyviä liiketoimintamahdollisuuksia ulkomaisille yrityksille ja tarjoaa niitä edelleen.
Suomen suurlähetystö, Tokio