Saksan talousnäkymät; vuoden 2006 talouskehitys odotettua parempi

Saksan bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 2,5 prosenttia, eli hieman aiempia arvioita nopeammin. Eniten talouskasvua vauhditti pitkästä aikaa kotimainen sektori. Etenkin yritykset investoivat viime vuonna aiempaa enemmän. Sekä vienti että tuonti kasvoivat samoin edelleen nopeasti.

Valtion verotulot kasvoivat odotettua nopeammin ja julkisen talouden tila parani: julkisen talouden alijäämä arvioidaan jääneen viime vuonna 1,9 prosenttiin, mikä on vähemmän kuin vielä joulukuussa arvioitiin.

Vuoden 2006 kehitys lupaa ennakoitua parempaa kasvua myös tälle vuodelle. Tätä tukee etenkin yritysten hyvä luottamus kasvunäkymiin. Arvonlisäveron korotus voi hillitä kotitalouksien kulutushaluja, mutta ainakin toistaiseksi veronkorotuksen vaikutus hintoihin on ollut odotettua pienempi.

Bruttokansantuote kasvoi arvioitua nopeammin

Saksan tilastoviranomaisten julkaisemien uusien arvioiden mukaan Saksan bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 2,5 prosenttia, eli hieman aiempia arvioita nopeammin. Edellisvuodesta yli 1,5 prosenttiyksiköllä kiihtynyt kasvu on nyt myös aiempaa vahvemmalla pohjalla. Viime vuosina talouskasvua on vetänyt ulkomaankauppa ja vientisektori, mutta nyt suurin talouskasvua vauhdittava tekijä on kotimaisen kysynnän kasvu. Tämä vähentää mahdollisen maailmantalouden kasvun hidastumisen vaikutusta Saksan taloudelle ja antaa hyvän lähtökohdan kasvu-uran jatkumiselle myös tänä vuonna. Myös sekä vienti että tuonti kasvoivat viime vuonna edelleen nopeasti noin 12 prosentin vauhdilla.

Etenkin yritykset investoivat viime vuonna aiempaa enemmän: niiden investoinnit kasvoivat noin 7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Jopa rakennusalan investoinnit kasvoivat ensimmäisen kerran sitten vuoden 1999. Alan mieliala on parantunut niin voimakkaasti, että tilannetta on ehditty ehkä hieman liioitellen verrata jopa Saksojen yhdistymisen jälkeiseen rakennusbuumiin. Rakennusalaa työllistää edelleen lähinnä yritykset ja niiden laajennustyöt. Alalla odotetaan kasvun jatkuvan myös tulevina vuosina.

Arvonlisäveron korotus siirtyy hitaasti hintoihin

Yksityinen kulutus, joka ei muutamana aiempana vuotena ole kasvanut lainkaan, kasvoi viime vuonna jälleen hieman. Yksityistä kulutusta koettelee kuitenkin jälleen tänä vuonna vuoden vaihteessa voimaan tullut arvonlisäveron korotus 3 prosenttiyksiköllä 19 prosenttiin. Korotuksen vaikutuksista ollaan montaa mieltä, mutta varmalta näyttää, että veronkorotus siirtyy hintoihin vasta vähitellen todennäköisesti tämän vuoden kuluessa. Julkisuudessa paljon esillä ollut kuluttajien ostohalujen hiipumisella pelottelu on saanut kauppiaat varpailleen. Vuodenvaihdetta leimasivatkin voimakkaat tarjouskampanjat sekä monien kauppiaiden vakuuttelu siitä, ettei veronkorotus vaikuta heidän hintoihinsa. Nyt optimistisimpien arvioiden mukaan yksityinen kulutus voisi jopa elpyä veronkorotuksen siirtyessä hintoihin: samalla kun kuluttajien epävarmuus hintojen noususta vähenee, palaavat myös kuluttajien ostohalut.

Aiemmin yritysten epäiltiin siirtävän veronkorotuksen hintoihin jo ennen vuodenvaihdetta. Saksan tilastoviranomaisten 17. tammikuuta julkaisemat ensimmäiset joulukuun 2006 inflaatiota koskevat arviot eivät kuitenkaan tue tätä oletusta. Kuluttajahintaindeksi kasvoi koko vuonna 2006 melko maltillisesti 1,7 prosenttia eli vähemmän kuin edellisvuonna. Suurin yleiseen hintojen nousuun vaikuttava tekijä oli energian ja erityisesti kaasun hinta, joka nousi lähes 18 prosenttia.

Vuoden 2006 alijäämä odotettua pienempi

Viime vuoden nopeampi kasvu lisäsi myös valtion verotuloja ja paransi siten myös julkisen talouden tilaa. Nyt verotulojen arvioidaan olleen jo 10 prosenttia korkeammat kuin mitä vuoden 2006 budjetissa oletettiin. Tästä johtuen valtiovarainministeri Steinbrück on vakuuttunut siitä, että julkisen talouden alijäämä jäi viime vuonna 1,9 prosenttiin eli 0,2 prosenttiyksikköä alemmas kuin finanssiministeriö arvioi vielä joulukuussa. Näin ollen Saksa täytti viime vuonna EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen kolmen prosentin alijäämäkriteerin. Velalla rahoitettava kuilu tulojen ja menojen välillä oli noin 28 miljoonaa euroa, mikä on 10 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2006 budjetissa arvioitiin, mutta enemmän kuin julkiset investoinnit. Saksassa on perustuslakiin kirjattuna velkasääntö, jonka mukaan velanotto ei saisi ylittää investointeja. Hallitus pyrkii noudattamaan sääntöä tänä vuonna, jolloin luotonoton odotetaan laskevan alle 20 miljoonaan.

Finanssiministeriö säilytti tämän vuoden alijäämätavoitteen ennallaan 1,5 prosentissa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tätä tavoitetta syytetään jo viime vuodelta syntyvän hyvän kasvuperimän vuoksi kunnianhimon puutteesta. Uudistetussa vakaus- ja kasvusopimuksessa jäsenmaat ovat lisäksi sitoutuneet alentamaan rakenteellista eli kertaluonteisista tekijöistä korjattua alijäämäänsä 0,5 prosenttiyksiköllä vuodessa pyrkiessään julkisen talouden tasapainoon. Steinbrück ei myöskään ole nimennyt tavoitevuotta, jolloin Saksa pyrkii tasapainottamaan julkisen taloutensa. Hallitus on perustellut hidasta talouden sopeuttamisvauhtiaan sillä, ettei talouden kasvua saa tyrehdyttää liian tiukalla säästökuurilla. Hallitus pitääkin vauhtiin päässyttä kasvua todisteena siitä, että valittu linja on oikea. Eri ennustetahojen arviot tämän vuoden alijäämästä ovat keskimäärin optimistisempia kuin finanssiministeriön arvio ja vaihtelevat 1 ja 1,5 prosentin välillä.

Näkymät tälle vuodelle

Vuoden 2006 kehitys lupaa odotettua parempaa kasvua myös tälle vuodelle. Finanssiministeriö arvioi joulukuussa vielä vuoden 2007 kasvun jäävän 1,4 prosenttiin, eikä ole sen jälkeen korjannut arviotaan ylöspäin. Useimmat ennustetoimistot arvioivat kuitenkin parempia näkymiä tälle vuodelle, optimistisimmat odottavat jopa hieman yli kahden prosentin kasvua.

Korkeampien ennusteiden taustalla on etenkin yritysten hyvä luottamus kasvunäkymiin. Luottamusindikaattorit ovat osoittaneet kasvavaa luottamusta jo kolmena kuukautena peräkkäin. Myös kotitalouksien luottamus on osoittanut paranemisen merkkejä jälleen kasvavan työllisyyden myötä. Saksan työttömyysprosentti on 9,6 prosenttia ja työttömien määrä on laskenut neljään miljoonaan. Viime marraskuussa työttömien määrä painui jo hetkellisesti tämän henkisesti tärkeänä pidetyn rajan alle.

Suomen suurlähetystö, Berliini