Ison-Britannian talous kasvaa, mutta emme ymmärrä miksi
Ison-Britannian talouskasvu on vahvaa ja perustuu pääasiallisesti kotitalouksien kulutukseen ja asuntoihin kohdistuviin investointeihin. Työttömyys yhdistettynä suuriin velkataakkoihin huolettaa, sillä se aiheuttaa yhteiskunnallista epävakautta.
Ison-Britannian talouskasvu on vahvaa, noin 3,5 prosentin luokkaa. Erotuksena joihinkin muihin EU-maihin Iso-Britannia on kuitenkin saavuttanut vasta nyt finanssikriisiä edeltäneen talouden tilan. Kasvun palautumista on kuitenkin vaikea selittää.
Syinä voivat olla kuluttajien ja teollisuuden parantunut luottamus talouden näkymiin, paremmin saatavilla oleva luotto tai se, että talouskriisin aikana kertyneitä tyydyttämättömiä kysyntätarpeita täytetään nyt.
Kasvu rakentuu pääasiallisesti kahdelle eri perustalle: kotitalouksien kulutuksen lisääntymiselle ja investoinneille erityisesti asuntoihin. Perinteisen mallin mukaista lamasta toipumista ei ole nähty.
Isossa-Britanniassa ei uskota vientivetoiseen kasvuun. Se edellyttäisi vahvaa talouskasvua muussa maailmassa, mitä ei ole tällä hetkellä nähtävissä.
Britit siis kasvattavat talouttaan säästämällä aiempaa vähemmän samalla kuin reaalipalkat pienevät. Samanaikaisesti reaalipalkat jatkavat laskuaan. Myös yritysten koko finanssikriisin läpi vahvana jatkunut rekrytointi näyttäisi olevan kasvussa. UK:n talous siis kasvaa, mutta sen tuottavuus heikkenee.
Talous sidoksissa EU:hun
Kaiken kaikkiaan tilannetta on vaikea selittää. Ilmassa on valtava määrä epävarmuutta talouden suunnasta. Mielessä ovat muiden Euroopan maiden haasteet talouden saamiseksi nousu-uralle sekä se tosiasia, että keskuspankin korkotason ollessa 0,5 prosenttia on sen työkalupakki kasvun tukemisessa rajallinen.
Ison-Britannian talous on kaupan ja "reaalitalouden" osalta sidoksissa ennen kaikkea EU:hun. Kauppa EU:n kanssa on noin kolminkertaista verrattuna esimerkiksi kauppaan Yhdysvaltojen kanssa.
Isolle-Britannialle tärkeä finanssisektori on kuitenkin alttiimpi USA:n kuin EU-alueen kehitykselle. Punnan kurssikehitys onkin ollut viime vuosina tiiviisti linjassa Yhdysvaltojen dollarin kanssa.
Teollisuusmaiden talouksien ja erityisesti USA:n finanssikriisin jälkeinen kasvu on ollut odotettua hitaampaa. Odotettua kasvun siirtymistä nousevista talouksista teollisuusmaihin ei ole tapahtunut. Nousevista talouksista suurimmalla Kiinalla haasteena on vaativa tasapainoilu asuntokuplan, luottokriisin ja työllisyyden takaavan talouskasvun välillä. Kiinan talouden romahdus on kuitenkin epätodennäköinen.
Realistinen riski on sen sijaan tilanne, jossa sen talous kasvaa "vain" 6,5 prosentin tahtia suunnitellun 7,5 prosentin sijasta.
Euroalueen kasvu näyttää olevan jumissa. Erityistä huolta herättävät suurista veloista ja korkeasta työttömyydestä kärsivät maat. Työttömyyden vähentäminen edellyttäisi 2-2,5 prosentin talouskasvua. Työttömyys on yksi keskeisin ongelma, koska se luo yhteiskuntaan epävakautta.
Heikon taloudellisen tilanteen omaavissa maissa arvioidaan taloustilanteen paranemisen vievän noin 6–10 vuotta.
Suomen suurlähetystö, Lontoo