Ison-Britannian EU-eron jälkeinen kauppapolitiikka ja lainsäädäntö kehittymässä

Iso-Britannia erosi EU:sta 1.2.2020 ja lähti EU:n sisämarkkinoilta ja tulliunionista 1.1.2021 EU-eron siirtymäajan päätyttyä. EU:n ja Britannian välinen kauppa- ja yhteistyösopimus on kaupan osalta kattava, mutta se ei korvaa sisämarkkinoita. Lue Terhi Bundersin raportista EU:n ja Britannian välisestä kauppa- ja yhteistyösopimuksesta ja sen vaikutuksista yrityksiin, Britannian 2021-22 lainsäädäntöohjelmasta sekä brexitin jälkeisestä sääntelystä, maahanmuuttojärjestelmästä ja kauppapolitiikasta.

Taustaksi

Iso-Britannia (UK) erosi EU:sta 1.2.2020 ja lähti EU:n sisämarkkinoilta ja tulliunionista 1.1.2021 EU-eron eli brexitin siirtymäajan päätyttyä. Tavaroiden, palveluiden, ihmisten ja pääomien vapaa liikkuvuus päättyi. EU ja UK eriytyivät tällöin kahdeksi eri sääntely- ja oikeusalueeksi. EU-lainsäädäntö ei enää päde UK:ssa, vaikka UK:n lainsäädäntö olisikin samanlaista EU-lainsäädännön kanssa. UK:ssa tehdään nyt monia uusia lainsäädäntöaloitteita. EU:n ja UK:n välistä kauppaa säätelee tällä hetkellä osin UK:n erosopimus sekä erityisesti EU:n ja UK:n välinen kauppa- ja yhteistyösopimus.

UK:n kanssa kauppaa käyvien yritysten tulee huomioida, että UK:n eri alueilla (Englanti, Skotlanti, Wales, Pohjois-Irlanti) on toimivaltaa myös omaan lainsäädäntöön koko UK:ta kattavan lainsäädännön lisäksi. Toimivallasta käydään parhaillaan paljon keskustelua.

EU:n ja Britannian välinen kauppa- ja yhteistyösopimus(Linkki toiselle web-sivustolle.) on kaupan osalta kattava. Se käsittelee vapaakauppasopimuksiin tyypillisesti sisältyviä aihealueita, kuten tavarakauppaa, palveluiden kauppaa, digitaalista kauppaa, investointeja, julkisia hankintoja, teollis- ja tekijänoikeuksia, pieniä ja keskisuuria yrityksiä, energiaa, hyviä sääntelykäytänteitä ja sääntely-yhteistyötä sekä tasapuolisia kilpailuedellytyksiä tai kestävää kehitystä. Se tarjoaa muun muassa:

  • täysin tullittoman ja kiintiöttömän pääsyn osapuolten markkinoille niille tuotteille, jotka ovat riittävässä määrin valmistettuja EU:n tai Britannian alueella (nk. alkuperäsäännöt),
  • kattavat tasavertaisia kilpailuedellytyksiä koskevat säännöt sekä
  • laajasti pääsyn Britannian julkisten hankintojen kilpailutuksiin.

Sopimus ei kuitenkaan korvaa sisämarkkinoita. EU-ero on käytännössä tarkoittanut yrityksille muun muassa lisääntynyttä byrokratiaa. Yksittäiselle yritykselle koituvat muutokset riippuvat esimerkiksi yrityksen toimialasta, sijaintipaikasta tai roolista tuotantoketjussa. Osa muutoksista on tuotekohtaisia. Samalla UK ottaa täydet rajamuodollisuudet käyttöönsä osittain vasta syksyn 2021 ja vuoden 2022 aikana (ks. tarkemmin brittihallinnon sivuilta(Linkki toiselle web-sivustolle.)).

Lisähuomiota yritysten tulee kiinnittää myös Pohjois-Irlantiin: Pohjois-Irlantiin sovelletaan tavarakaupan osalta käytännössä EU:n sisämarkkinasääntelyä. UK:n eroneuvotteluissa haluttiin välttyä siitä, että Irlannin saaren keskellä kulkisi EU-sisämarkkinoiden raja. Siksi Pohjois-Irlannin asema päädyttiin määrittelemään UK:n erosopimuksen pöytäkirjassa niin, että EU-sisämarkkinoiden raja on Irlannin saaren ja Ison-Britannian välisessä meressä. Lisätietoja mm. Suomen tullin sivuilta.(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Lisätietoa EU:n ja UK:n välisestä sopimuksesta ja sen vaikutuksista yrityksiin löytyy Suomen valtioneuvoston kanslian sivuilta(Linkki toiselle web-sivustolle.).

Team Finland UK:ssa palvelee brexitiin liittyvissä kysymyksissä: [email protected]

UK:n vuoden 2021–22 lainsäädäntöohjelma

UK:n hallituksen lainsäädäntöohjelma tulevalle parlamentin istuntokaudelle julkaistiin 11.5.2021 (nk. Queen’s Speech 2021(Linkki toiselle web-sivustolle.)). Kattava ohjelma käsittää noin 30 käynnissä olevaa tai valmistelun loppuvaiheessa olevaa lainsäädäntöhanketta, joiden käsittelyä joko jatketaan tai saatetaan päätökseen parlamentissa. Kaikki lainsäädäntöohjelman hankkeet etenevät. Ne on jaoteltu viiteen otsikkoon: “Building Back 1) better, 2) safer, 3) fairer, 4) greener, 5) stronger”.  Building Back Better -näkökulmassa korostuvat talousteemat kuten työllisyys, talouden toipuminen, aluepolitiikka, koulutus, infrastruktuuri (ml. verkkoinfra) ja valtiotukipolitiikka.

Lainsäädäntöhjelmassa korostuvat konservatiivien vaaliohjelman prioriteetit, brexitin jälkeinen uusi lainsäädäntö, aluepolitiikka ja UK:n unionin vahvistaminen, sisäinen turvallisuus sekä resilienssi. Keskeisinä kattoteemoina näkyvät vahvasti koronapandemiasta elpyminen (vihreä elvytys), tuki alueille (niin kutsuttu levelling up) ja vaalijärjestelmän uudistaminen. Vielä ei ole tarkemmin selvyyttä lakien ja aloitteiden eriytyvyydestä EU-lainsäädäntöön verrattuna.

Brexitin jälkeisestä sääntelystä

Mielenkiinnon kohteina ovat muun muassa valtiontukien järjestelmän uudistaminen, julkisia hankintoja käsittelevä laki, rahoituspalvelualan lainsäädäntö, vapaasatamien perustamiseen liittyvä lainsäädäntö, lakiin asetetut ilmastotavoitteet sekä ympäristölainsäädäntö. Valtiontukiin liittyvää järjestelmää (ml. viranomaistahon perustaminen) uudistetaan parhaillaan. Julkisen ja yksityisen sektorin linkkejä (ml. tutkimus, innovaatiotyö) halutaan vahvistaa. Valmisteilla on myös ammattipätevyyksiä käsittelevä laki, jotta työnantajat saisivat nopeasti maahan sellaisia työntekijöitä, joista UK:ssa on pulaa. Lainsäädäntöä tarkastellaan myös tasavertaisen toimintaedellytyksien näkökulmasta. EU ja UK ovat yhdessä määritelleet kauppa- ja yhteistyösopimukseen, kuinka paljon UK voi eriytyä EU-lainsäädännöstä, jotta tasavertaiset kilpailuedellytykset täyttyvät.

Yhtenä brexitin jälkeisenä hankkeena nähdään kahdeksan vapaasataman perustaminen Englantiin vuoden 2021 aikana. Kyseessä on UK:n hallituksen prioriteetti ja koko valtionhallinnon hanke(Linkki toiselle web-sivustolle.), jonka tarkoitus on vastata alueelliseen kehitykseen, globaaliin kauppaan ja investointeihin sekä UK:n brexitin jälkeiseen kilpailukykyyn. Vapaasatamissa sijaitseville yrityksille on tarjolla merkittäviä helpotuksia ml. verohelpotukset investoinneista, työntekijämaksuista, kiinteistö-ja leimaveroista. Myös innovaatiot ja yliopistot halutaan mukaan. Lainsäädännön valmistelu on kesken. Vapaasatamahankkeissa on mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille (ml. vapaasatamien infra). Hallitus käy keskusteluja myös aluehallintojen kanssa vapaasatamien perustamisesta mm. Skotlantiin(Linkki toiselle web-sivustolle.).

UK:n uusi maahanmuuttojärjestelmä

Vapaan liikkuvuuden päättyminen tarkoittaa yritysten toiminnalle merkittävää muutosta liittyen työntekoon. Britannia on ottanut 1.1. eteenpäin käyttöön uuden pisteperustaisen maahanmuuttojärjestelmän(Linkki toiselle web-sivustolle.).

Matkailijat ja business-matkustajat voivat vierailla Britanniassa enintään kuusi kuukautta viisumivapaasti, mutta lyhempäänkin työntekoon tarvitaan yleensä oleskelulupa. GOV.UK-sivuilta(Linkki toiselle web-sivustolle.) löytyy tarkempaa tietoa siitä, mitä viisumivapaan vierailun aikana on sallittua tehdä. Viisumintarpeen voi myös tarkistaa tällä brittihallinnon työkalulla: Check if you need a UK visa.(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Yrityksien, jotka haluavat jatkossa rekrytoida työvoimaa ulkomailta, täytyy rekisteröityä sponsoriksi.(Linkki toiselle web-sivustolle.) Uudessa pisteperustaisessa maahanmuuttojärjestelmässä ei ole erillistä viisumireittiä harjoittelijoille, joten harjoittelijoiden rekrytoiminen EU-maista ei useimmiten ole mahdollista. EU-kansalaisia, jotka ovat muuttaneet Britanniaan ennen 1.1.2021 ja joilla on oleskelulupa EU Settlement Schemen(Linkki toiselle web-sivustolle.) kautta, voi edelleen rekrytoida entiseen tapaan.

UK:n kauppapolitiikka ja kauppasopimusneuvottelut

UK:n kauppapolitikkaa määrittää uusi ulkomaankauppalaki (nk. Trade Bill(Linkki toiselle web-sivustolle.)). Brexitin jälkeen UK:lla on oma kauppapolitiikkaansa ja se neuvottelee parhaillaan kauppasopimuksia. UK on neuvotellut brexit-neuvotteluiden kanssa samanaikaisesti sekä EU-kauppasopimuksia vastaavia sopimuksia että aloittanut neuvotteluita uusista kauppasopimuksista. Lista UK:n olemassa olevista kauppasopimuksista löytyy tästä(Linkki toiselle web-sivustolle.).

UK:n ulko-, turvallisuus- puolustus- ja kehityspoliittisessa selonteossa(Linkki toiselle web-sivustolle.) on määritelty erityisenä painopisteenä Aasian ja Tyynenmeren alue. Painopiste pätee osaltaan myös UK:n kauppapolitiikkaan. UK on neuvotellut kauppasopimuksen Australian kanssa(Linkki toiselle web-sivustolle.) sekä neuvottelee parhaillaan mm. Uusi-Seelannin kanssa. UK myös on hakenut Tyynimeren alueen kauppakumppanuussopimuksen CPTPP:n jäsenyyttä. Kiinnostuksen kohteena on lisäksi UK:n ja Yhdysvaltojen mahdollisen kauppaneuvotteluiden eteneminen.

UK:n kauppapoliittinen viesti on edelleen ollut avoimena ja liberaalina markkinana säilyminen. UK:n kauppapoliittisia teemoja ovat esimerkiksi kauppajärjestö WTO:ssa vapaa kaupan vahva tukeminen, kauppa ja terveys- sekä kauppa ja ympäristö –teemat, naisten asema ja tuki kehitysmaiden kaupankäynnille. UK on parhaillaan G7-puheenjohtajamaa ja pyrkii edistämään vapaakauppaa myös tätä kautta.

Suomen Lontoon-suurlähetystö seuraa UK:n lainsäädännön kehittymistä monella eri sektorilla ml. mahdolliset kaupan esteet. Lisäkysymyksissä ota yhteyttä Team Finland- koordinaattoriin: [email protected]