Uusi suurlähettiläs Kai Sauer esittelyssä

Kai Sauer jätti presidentti Sauli Niinistön allekirjoittaman valtuuskirjeen Saksan liittotasavallan presidentille Frank-Walter Steinmeierille 27. syyskuuta. Tämän seremonian jälkeen Sauer toimii virallisesti Suomen Berliinin suurlähettiläänä.

Saksa on Sauerille hyvinkin tuttu, hän on nimittäin syntynyt Hampurissa vuonna 1967. Isä on saksalainen ja äiti suomalainen. Kuusivuotiaana Kai Sauer muutti Hampurista Suomeen, jossa hän kävin koulun.

”Minulla on suomalainen identiteetti, mutta Saksa on koko ajan ollut läsnä. Saksalaisuuttani voi kyllä säätää, ikään kuin nappia vääntämällä”, Sauer sanoo.

Sauerin suvun historialla on monia dramaattisia vaiheita, niin kuin monella muullakin saksalaisilla on. Isä on syntynyt Breslaussa, nykyisessä Puolan Wrocławissa. Monien vaiheiden jälkeen isän perhe pakeni DDR:stä Länsi-Berliiniin 1950-luvulla. Ennen Berliinin muurin rakentamista vuonna 1961, Berliini toimi porttina länteen. Suurlähettilään isä vietti lapsena jonkin aikaa pakolaisleirillä Berliinin Tempelhofissa vuonna 1951, ennen kuin perhe pääsi asettumaan Ruhrin alueelle. Nyt poika toimii Suomen suurlähettiläänä samassa kaupungissa, jossa isä asui pakolaisleirissä.

”Sekä suomalaisten että saksalaisten isovanhempieni kokemukset sodasta ja sen jälkeisestä ajasta ovat vaikuttaneet minuun merkittävästi. Tämä ei saa enää toistua Euroopassa”, Sauer sanoo.

Hän korostaa EU:n merkitystä rauhan takaajana Euroopassa. Tämä on asia, joka helposti unohtuu nykyisin.

Kun Sauer aloitti koulunkäynnin Suomessa vuonna 1974, oli kulunut vain 29 vuotta toisen maailmansodan päättymisestä. Se ei ole kovin pitkä aika, hän toteaa. Useimmiten lapsen oli myönteistä olla molempien maiden kasvatti.

”Haljumpi muisto lapselle jäi siitä, kun koulukaverit lukivat Korkeajännitys-sarjakuvaa. Niissä kuvattiin aina brittiläisiä sankareina ja saksalaisia ”pahiksina”. Silloin vinoiltiin saksalaisuudesta ja muistutettiin Lapin poltosta”, Sauer muistaa.

Saksalaisille taas Sauer joutui nuorena selittämään, ettei Suomi ollut mikään ”Neuvostoliitto light”.

Lapsena tunsi ylpeyttä saksalaisjuurista esimerkiksi silloin, kun saksalainen erikoisryhmä GSG-9 vapautti Lufthansan lennolla olleita panttivankeja Mogadishun lentokentällä vuonna 1977. Myös jalkapallo oli ylpeyden aihe.

”Kun urheilussa maat olivat vastakkain, niin isä kannatti Saksaa ja minä Suomea. Niin se on vieläkin”

Sauer on urheilumiehiä. Hän pelasi nuorena jääkiekkoa ja pelaa mielellään edelleen. Tamperelaisena hän joutuu vastaamaan, kannattaako hän Tapparaa vai Ilvestä. Diplomaattinen vastaus on, että molempia.

Diplomatiassakin on kyse joukkuepelistä.

”Suomen puolesta taistelen, se on iso motivaatiotekijä työssäni”, uusi suurlähettiläs sanoo. Suomen asian edistäminen ja kiinnostus kansainvälisiin kysymyksiin olivat syyt, miksi Sauer haki ulkoministeriöön alun perin.

Suurlähetystöjen merkitys korostuu kriisiaikoina, jolloin diplomaatit ovat Suomen silmät ja korvat maailmassa.

”Vaikutamme Suomen puolesta sekä ennakoimme, mitä on tapahtumassa.”

Sauerin ura on ollut monipuolinen. Ennen siirtymistä Berliiniin hän toimi ulkoministeriön alivaltiosihteerinä. Hän on ollut Suomen YK-suurlähettiläänä New Yorkissa sekä suurlähettiläänä Indonesiassa.

Mielenpainuvia vaiheita työuralla Sauer koki vuosina 2003 – 2004, kun hän toimi Harri Holkerin avustajana YK:n siviilihallinnon UNMIK:ssä Kosovossa.

Vuosina 2005 – 2007 Sauer toimi presidentti Martti Ahtisaaren neuvonantajana, tämän ollessaan YK:n pääsihteerin Kosovo-prosessin (UNOSEK) erityislähettiläänä.

”Olen koettanut oppia esihenkilöiltäni. Mieleen on erityisesti jäänyt Ahtisaaren kyky olla tasavertainen ja lähestyttävä johtajana hierarkkisessa YK-kulttuurissa, sekä presidentin luontevuus suhteessa suurvaltajohtajiin.”

Sauer sai olla mukana Oslossa vuonna 2008, kun Ahtisaari vastaanotti Nobelin rauhanpalkinnon. 

Suomen Saksan suurlähettiläänä hänellä on kolme pääteemaa, joita hän haluaa edistää: turvallisuuspolitiikkaa, EU-yhteistyötä sekä taloutta. Saksa on Suomen tärkein kauppakumppani.

Saksa on ollut Suomelle tärkeä kautta aikojen. Suomen historian taitekohdissa Saksalla on aina ollut jonkinlainen rooli. Suomen kansallisen heräämisen vaikutteita J.V. Snellman sai 1800-luvulla Hegelin filosofiasta. Saksa liittyi ratkaisevasti Suomen sisällissotaan ja toisen maailmansodan kuluessa suhteemme Saksaan kävi läpi useita vaiheita. Yhdistynyt Saksa tuki Suomea sekä EU- että Nato-jäseneksi. 

Berliini on ennestään tuttu Kai Sauerille. Hän opiskeli Freie Universitätissä 1990-luvun alkupuolella. Silloin kaupunki näytti erilaiselta. Nyt hän tutustuu Berliiniin uudestaan juoksemalla.

”Esimerkiksi Tiergartenin puisto on hieno. Viime viikonloppuna juoksin Gleisdreieck-puiston läpi aina Lankwitziin saakka. Kaupungissa on mahtavia paikkoja ja kaunis luonto.”

Tähtäimessä on Antwerpenin maraton 22. lokakuuta. Tämä on kymmenes maraton. Sauer osallistui viidesti New Yorkin maratonille työskennellessään kahteen otteeseen Suomen YK-edustustossa.

Ohessa linkki suurlähettiläs Sauerin cv:hen: https://finlandabroad.fi/documents/20152/122278/264560.pdf/4adfb02c-739e-3ee5-35b4-b46bec3bbf8d?version=1.0&t=1695812825760

 

Dan Ekholm

Sini-Tuuli Saaristo