Sveitsin taloustilanne joulukuu 2023

Sveitsin talous on vakaalla ja hyvällä pohjalla ja jatkaa kasvuaan. Inflaatio on laskenut viime kuukausina ja talouden kasvun odotetaan jatkuvan maltillisesti lähitulevaisuudessa. Muuhun Eurooppaan nähden Sveitsin talous on pysynyt erittäin vakaana, inflaatio on ollut muuta Eurooppaa matalampaa, työttömyys erittäin vähäistä ja talous on jatkanut kasvuaan.

Sveitsin talous kasvoi vuoden kolmannella vuosineljänneksellä maltillisesti, tätä auttoi erityisesti palvelusektori. Maan bruttokansantuote kasvoi 0,3 %, pysyen näin kuitenkin pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Teollisuuden arvonlisäys on kasvanut, pysyen kuitenkin normaalia hitaampana kansainvälisen toimintaympäristön pysyessä vaikeana. Kemian- ja lääketeollisuuden arvonlisäys kasvoi tällä vuosineljänneksellä normaalisti 1,2 %. Suhdanneherkemmät teollisuuden alat kehittyivät hitaammin ja niihin vaikuttaa edelleen erityisesti kansainvälisen kysynnän heikko kehitys. Tavaravienti kasvoi kuitenkin vuoden kolmannella neljänneksellä reilusti 6,2 %:lla. Palvelusektorin tilanne on hyvä. Palvelualojen kehitys näkyi erityisesti terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa, joissa arvonlisäys oli 0,7 % sekä kaupan alalla jossa se oli 1,1 %. Maltillista kasvua oli myös liikenne- ja viestintäsektorilla (0,3 %), johon vaikutti erityisesti henkilöliikenteen lisääntyminen.

Talous

Sveitsin talousasioiden valtiosihteeristö SECO:n mukaan Sveitsin talous on jatkanut kasvuaan ja maan bruttokansantuote kasvoi vuoden kolmannella neljänneksellä 0,3 %. Teollisuudessa on nähty arvonlisäystä ja erityisesti kemian- ja lääketeollisuus on kasvanut normaalilla tahdilla. Suhdanneherkillä aloilla nähdään edelleen kansainvälisen normaalia heikomman kysynnän vaikutus, mutta sekä tavara- että palveluvienti ovat molemmat kasvaneet.

Kansainvälisten markkinoiden pysyessä heikkoina, näkyy vaikutus myös Sveitsissä. Ainoastaan kemian- ja lääketeollisuudelle vuosineljännes oli positiivinen viennin ansiosta. Tämä kuitenkin kompensoi muiden suhdanneherkempien teollisuudenalojen tilannetta. Kansainvälisen kysynnän heikko tila vaikutti erityisesti kello-, auto ja koneteollisuuteen sekä sähkölaitteiden valmistukseen. Edellisen neljänneksen 0,1 % prosentin laskun jälkeen teollisuuden arvonlisäys hidastui, mutta kemian- ja lääketeollisuuden arvonlisäys kasvoi 1,2 %. Suhdanneherkillä aloilla, kuten kone- ja metalliteollisuudessa kasvu oli hitaampaa kansainvälisen kysynnän vuoksi. Vienti kasvoi kuitenkin yleisesti 6,2 % kolmannella neljänneksellä.

Palvelualoilla nähtiin tasaista kasvua. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa kasvu oli 0,7 % ja kaupan alalla 1,1 %. Liikenne- ja viestintäsektorilla kasvu oli 0,3 %, tavaraliikenne pysyi pienempänä, mutta henkilöliikenteessä nähtiin kasvua. Majoitus- ja ravintola-alalla nähtiin laskua ensimmäistä kertaa yli kahteen vuoteen laskun ollessa nyt 3,7 %. Palvelusektorin kehitys on pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella, joka selittyy palveluviennin heikohkon kehityksen ja kotimaisen loppukysynnän hitaan kehityksen kanssa. Tilanne on kuitenkin hyvä ja sektorilla nähtiin kasvua kolmannellakin vuosineljänneksellä.

Pitkän kasvun jälkeen hotelli- ja ravintola-ala kääntyi laskuun. Ulkomaisten vieraiden määrä jatkoi kasvuaan, mutta sveitsiläiset suuntasivat enemmän ulkomaille. Yöpymisten määrä pysyi ennallaan. Rahaa käytettiin ravintoloissa vähemmän, mutta lisääntynyt matkailu tuki liikenne- ja viestintäalaa ja matkustajaliikenne näki positiivista kehitystä.

Kauppa

Ulkomaankauppa vaikutti positiivisesti BKT:n kasvuun vuoden kolmannella neljänneksellä. Sekä vienti- ja tuonti kasvoivat, mutta viennin kasvu ylitti tuonnin kasvun. Tavaravienti kasvoi 1,8 % ja tuonti 0,8 %. Aiemmalla vuosineljänneksellä ne olivat laskeneet haasteellisen kansainvälisen tilanteen vuoksi. Vuoden 2020 jälkeen viennin kehitys on kuitenkin ollut kokonaisuudessaan positiivista – kemian- ja lääketeollisuus vaikuttaa tähän vahvasti, sillä suhdannemuutokset eivät vaikuta siihen suuremmin. Palvelujen vienti kasvoi 0,4 %, johon vaikutti eniten lisenssit ja patentit sekä tutkimus ja kehitys. Matkailun kehitys hidastui. Tavaroiden ja palvelujen tuonti jäi 0,7 %:iin. Vienti kasvoi kuitenkin voimakkaammin ja vaikutti myönteisesti BKT:n kasvuun.

Investoinnit ja kulutus

Rakennusinvestoinnit lisääntyivät hieman kolmannella neljänneksellä. Asuntorakentamiseen tehdyt investoinnit vähenivät, mutta kaupallisiin ja maarakentamiseen tehdyt investoinnit lisääntyivät. Rakennusinvestointien odotetaan elpyvän entisestään tulevina vuosineljänniksinä tarjontaongelmien ja ostohintojen hellittäessä. Myös asuinkiinteistöjen kysynnän odotetaan pysyvän korkeana.

Rakennusinvestoinnit lisääntyivät 0,2 % ja rakennusteollisuuden arvonlisäys laski 0,3 % talonrakentamisen myynnin laskun vuoksi. Sveitsin kiinteistömarkkinoiden perustekijät ja keskipitkän aikavälin näkymät ovat kuitenkin hyvät. Laiteinvestoinnit vähenivät toisena peräkkäisenä vuosineljänneksenä, nyt 1,1 %. Useimmilla aloilla investoinnit vähenivät, mutta tutkimuksen, elektroniikan ja ajoneuvojen osalta investoinnit lisääntyivät.

Teollisuusyritykset odottavat kysynnän kasvua ja yritykset ovat luottavaisempia suhdannetilanteeseen ja vientiin.

Julkisen kulutuksen kasvu oli pitkäaikaisen keskiarvon mukaista ja lisääntyen 0,5 %. Menojen kasvua tasoitti hintojen nousu, joka vaimensi reaalista kasvua. Yksityinen kulutus kasvoi maltillisemmin 0,2 %, tähän vaikutti erityisesti ennätyksellisen lämmin syyskuu, joka vähensi lämmityksen tarvetta ja näin kysyntää. Kotimainen kysyntä kehittyi keskimääräistä hitaammin, mutta paremmin kuin oltiin odotettu. Ravintolakäynteihin ja majoituspalveluihin käytetyt menot vähenivät, mutta vähittäiskaupassa huonekaluihin, elintarvikkeisin ja juomiin kulutettiin enemmän.

Lokakuun kuluttajatutkimuksen mukaan kuluttajaluottamus heikkeni edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Sveitsiläisten kotitalouksien odotukset talouskehityksestä ovat heikenneet viimeisen vuoden aikana. Suurempien hankintojen tekeminen on keskimääräistä alhaisempi, mutta yksityinen kulutus on kuitenkin ollut yleisesti kasvusuuntaista.

Vähittäiskaupan alalla oli keskimääräistä suurempaa kasvua (1,1 %) joka johtui tukkukaupan positiivisesta kehityksestä. Vähittäismyynti pysyi tasaisena ja sen odotetaan pysyvän samanlaisena vuoden loppuun saakka.

Työllisyys

Sveitsin työmarkkinat voivat hyvin. Työttömyys on alhaisella tasolla ja työllisyys kasvoi hieman kolmannella vuosineljänneksellä. Sveitsin työttömyysaste on kuitenkin edelleen matala. Se nousi lokakuun 2023 2,0 %:sta 2,1 %:in marraskuussa. Edellisvuodesta nousu oli 7,3 %. Suhteellisesti eniten työttömyys nousi nuorten (15-24 vuotiaat) osalta lisääntyen 10,6 % edellisvuodesta, 50-64 vuotiaiden työttömyys taas oli laskenut edellisvuotisesta.

Inflaatio

Inflaatio ja pohjainflaatio ovat pysyneet Sveitsissä lokakuuhun asti alhaisella 1,7 % ja 1,5 % tasolla. Energian ja muiden teollisuustuotteiden hinnat ovat vaikuttaneet laskuun, viime aikoina myös elintarvikkeiden hintojen nousu on hidastunut. Elokuun jälkeen inflaatio on noussut 0,1 prosenttiyksikköä. Energian hinnat ovat jälleen nousseet ja vaikuttaneet inflaation kasvuun. Pohjainflaatio nousi lokakuussa 0,2 prosenttiyksikköä. Marraskuussa inflaatioluvuissa pitäisi näkyä vuokrankorotukset, jotka liittyvät kesäkuun viitekoron korotukseen. Joulukuulle odotetaan viitekoron lisänousua joka jatkaisi vuokrankorotusten mahdollistumista. Lisäksi sähkötariffeja korotetaan tammikuussa 18 prosenttia ja julkisen liikenteen maksut nousevat myös joulukuussa. Yrityskyselyt osoittavat kuitenkin hintapaineiden lieventymiseen.

Riskit

Suuria riskejä ei nähdä, mutta geopoliittiset riskit ovat lisääntyneet Lähi-idän konfliktin myötä joka voi johtaa öljyn ja siten inflaation nousuun. Rahapolitiikan globaali kiristyminen voi vaikuttaa reaalitalouteen enemmän kuin on oletettu ja näin myös Sveitsin ulkomaankauppaan. Jos Eurooppaan tulisi laaja energiapula vaikuttaisi se myös Sveitsin talouteen.

Odotukset vuodelle 2024

Sveitsin taloudellinen tila on hieman sen pitkän aikavälin keskiarvon alla, mutta muuhun Eurooppaan nähden se on erittäin vakaalla ja hyvällä pohjalla.

SECO odottaa BKT:n kasvun pysyvän seuraavana vuonna keskimääräistä hitaampana noin 1,1 %:ssa. Maailmantalouden elpyessä odotetaan BKT:n kasvun normalisoituvan vuoteen 2025 nousten 1,7 %:iin. Euroalueen hidastuneen kehityksen odotetaan vaikuttavan negatiivisesti Sveitsin vientitalouteen vielä seuraavanakin vuonna. Korkeiden rahoituskustannusten vuoksi investointien odotetaan kehittyvän heikommin, mutta yksityisen kulutuksen odotetaan kasvavan ja työllisyyden lisääntyvän.

Inflaation laskun odotetaan jatkuvan myös tulevana vuonna, vaikka nousevat sähkötariffi, alv-korjaus ja vuokrankorotukset tulevat todennäköisesti vaikuttamaan siihen. Merkittävästi alhaisemman 1,1 prosentin inflaation odotetaan tulevan vasta vuonna 2025.

Työllisyyden odotetaan jatkavan kasvuaan vuonna 2024 ja alhaisen työttömyyden odotetaan vähenevän entisestään vuonna 2025.

Euroopan odotetaan elpyvän heikosta taloudellisesta tilanteesta vuonna 2025 ja tämän seurauksena Sveitsin viennin ja investointien odotetaan kasvavan silloin reilusti.

 

Jemina Kulju - EDUFI-harjoittelija

Philipp Jordi - neuvonantaja