Etelä-Savo valittiin EU:n parhaaksi luomualueeksi
EU:n luomupäivänä 23. syyskuuta palkittiin Euroopan unionin luomukilpailun voittajaksi Etelä-Savo, jossa se valittiin parhaaksi luomualueeksi vuonna 2024. Tämä on ensimmäinen kerta, kun suomalainen alue on saanut tunnustusta kyseisessä koko Euroopan laajuisessa kilpailussa.
Yhteistyön voimalla luomun huipulle
Tasaisessa kilpailussa Etelä-Savo voitti Portugalin pohjoisosan Comunidade Intermunicipal do Alto Tâmega e Barroson sekä Espanjan Kastilia-La Manchan. Kilpailun tuomaristo arvioi alueita niiden edelläkävijyyden, kestävän kehityksen (ympäristö, sosiaalinen ja taloudellinen) sekä innovatiivisten ja levitettävien toimintamallien perusteella. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen korostaa, että luomu on ollut pitkään olennainen osa Etelä-Savon kehitysstrategiaa. Etelä-Savon menestys luomutuotannossa on perustunut vuosikymmenten pitkäjänteiseen yhteistyöhön viljelijöiden, tutkijoiden ja alueellisten toimijoiden välillä. Ekoneum ry:n toiminnanjohtaja Taina Harmoinen toteaa, että luomun kehittäminen on ollut osa maakunnan laajaa yhteistyöverkostoa. Etelä-Savon luomuperinteet ulottuvat 1970-luvulle, jolloin ensimmäiset viljelijät aloittivat luomutuotannon ja perustivat Saimaan Luomu ry:n edistämään tuotantotapaa.
Luomututkimuksen keskus ja luomun taloudellinen merkitys
Etelä-Savo on ollut myös merkittävä toimija luomututkimuksen kentällä. Vuonna 2000 perustettu Ekoneum ry on koonnut alueen toimijoita yhteen kehittämään ja edistämään luomua. Vuonna 2013 Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto perustivat Luomuinstituutin, joka on ollut keskeinen osa Suomen luomualan tutkimusta ja kehitystä. Luomuinstituutin perustamisen vahvana tukena olivat Etelä-Savon maakunnan toimijat.
Etelä-Savon luomutuotannon laajuus näkyy maakunnan peltoalassa ja jalostustoiminnassa. Vuonna 2023 18 % maakunnan peltoalasta oli luomua, mikä ylittää Suomen keskiarvon (14 %). Etelä-Savo on erityisen tunnettu luomuvihannesten ja -maidontuotannon edelläkävijänä. Lisäksi luomutuotanto kattaa 30 % alueen kotieläintuotannosta, ja maakunta on merkittävä luomumansikan viljelyalue Suomessa. Myös kuluttajatutkimukset tukevat Etelä-Savon luomustrategiaa: 40 % alueen kuluttajista ilmoitti halukkuutensa ostaa luomutuotteita viikoittain, kun valtakunnallinen keskiarvo on 30 %.
Etelä-Savon voitto osoittaa, kuinka tärkeä rooli paikallisilla ja alueellisilla toimijoilla on luomutuotannon kehittämisessä. EU:n vihreän siirtymän osana luomu nähdään keskeisenä osana maatalouden tulevaisuutta, ja Etelä-Savo on hyvä esimerkki siitä, miten pitkäjänteisellä työllä voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia sekä ympäristön että talouden kannalta.
EU:n luomupalkinnot
EU:n luomupalkintojen jakajina ovat useat eri toimijat, joita ovat esimerkiksi Euroopan komissio ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK). EU:n luomupalkinnot myöntävät tunnustusta innovatiivisille ja kestäville hankkeille, jotka edistävät luomutuotantoa ja kulutusta. Palkintoja jaetaan muun muassa parhaalle viljelijälle, jatkojalostajalle, kaupungille ja alueelle. Yhteensä palkintojärjestelmässä on seitsemän kategoriaa ja kahdeksan yksittäistä palkintoa.
Luomuviljely on keskeinen osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, johon kuuluvat muun muassa Farm to Fork –strategia(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja biodiversiteettistrategia(Linkki toiselle web-sivustolle.). Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä 25 % EU:n maatalousmaasta olisi luomuviljeltyjä, mutta tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää vielä lisätoimia paikallis- ja alueviranomaisilta.