Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Espanjan poliittiset suhteet ovat perinteisesti olleet hyvät.  EU-politiikassa mailla on ollut samanlaisia linjauksia muun muassa oikeus- ja sisäasioissa, kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan kehittämisessä, vakauspolitiikassa ja siviilioikeuden kehittämisessä.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen ja Espanjan välinen tavarakauppa oli huipussaan vuonna 2007 ja Suomen vienti Espanjaan oli tuolloin lähes kaksinkertainen tuontiin verrattuna. Talouskriisiä seuranneiden vuosien aikana maiden välinen kauppavaihto putosi lähes puoleen. Vuodesta 2014 molempien maiden talouden elpymisen myötä suunta on kääntynyt ylöspäin, vaikkei samoihin lukemiin.
Siinä missä Espanjan vienti Suomeen on jo toipunut vanhalle tasolle, Suomen vienti on edelleen vain noin 50 prosenttia huippuvuodesta. Vuonna 2017 tavarakaupan kokonaisarvo oli Tullin tilastojen mukaan 2,27 miljardia euroa, josta vienti Espanjaan oli 1,07 miljardia euroa ja tuonti Espanjasta 1,2 miljardia euroa. Merkittävimmät vientiartikkelit Suomesta Espanjaan ovat perinteisesti vahvat paperi ja pahvi, teollisuuden koneet, laitteet ja moottorit sekä kemian teollisuuden tuotteet. Tuontia Espanjasta hallitsevat moottoriajoneuvot, rauta ja teräs sekä elintarvikkeet, ennen kaikkea hedelmät ja kasvikset.
Palvelukauppa maiden välillä on Tilastokeskuksen mukaan kasvanut tasaisesti ja vuonna 2017 se oli arvoltaan yhteensä n. 1,36 miljardia euroa. Palveluissa tase on Suomelle voimakkaasti alijäämäinen (tulot 360 milj./menot 1 mrd. euroa). Yleisesti Suomen palveluviennistä suurin osa koostuu televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalveluista, tuonnista matkailu- ja kuljetuspalveluista. Espanjan osalta voi suurella varmuudella sanoa matkailupalvelujen roolin tuonnissa olevan erityisen merkittävä.
Suomalaisia yrityksiä on toiminut Espanjassa merkittävämmässä määrin 1960-luvulta alkaen. Maassa on toimintaa arviolta 250 suomalaisyrityksellä, joista noin 70 on edustettuna tytäryrityksen kautta. Espanjan Aurinkorannikolla toimii tämän lisäksi yli satoja suomalaisia, lähinnä alueen suomalaissiirtokunnalle palveluja tuottavia mikroyrityksiä. Viime vuosina muutamat suomalaisyritykset ovat myös ulkoistaneet asiakaspalvelutoimintojaan Aurinkorannikolle.
Suomesta tehdään vuosittain noin 800 000 tuhatta matkaa Espanjaan. Myös espanjalaisten turismi Suomeen on kasvanut viime vuosina merkittävästi.

Suomalaiset, suomen kieli

Suomalaisia asuu Aurinkorannikolla arviolta 25 000–30 000 ja Costa Bravalla noin 5 000. Suurin osa suomalaisista on niin sanottuja talvituristeja. Vuoden 2019 tietojen mukaan Espanjassa asuu 14 934 oleskelunsa rekisteröinyttä suomalaista (lähde: Espanjan työministeriö, 31.12.2018).
Espanjassa toimii useita suomalaisia sanomalehtiä, jotka ovat keskittyneet lähinnä Aurinkorannikolle. Aurinkorannikolla Fuengirolassa toimii suomalainen peruskoulu ja lukio. Lisäksi joillakin paikkakunnilla toimii noin kerran viikossa kokoontuvia Suomi-kouluja.

Historia

Suomi solmi diplomaattiset suhteet Espanjaan 26. helmikuuta 1918 ja nimitti ensimmäiseksi va. asiainhoitajaksi Madridiin prokuraattori Lorenzo Kihlmanin. Espanjan ensimmäinen konsuli Suomessa Enrique Sánchez Martínez nimitettiin heinäkuussa 1918.
Kenraali Francisco Francon johdolla armeija aloitti kapinan 18. heinäkuuta 1936. Syyskuussa Suomen asiainhoitaja siirtyi Portugaliin. Sodan päätyttyä tappion kärsinyt Espanjan tasavallan hallitus lähti maanpakoon ja kenraali Francosta tuli Espanjan diktaattori. Suomi solmi diplomaattisuhteet uudelleen 31. maaliskuuta 1939.
Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen Suomi ei katkaissut virallisesti diplomaattisia suhteitaan Francon Espanjaan, mutta joulukuusta 1942 lähtien Suomella oli vain konsuliedustus Espanjassa. Espanjan lähettiläs Helsingissä taas oli virallisesti poissaoleva 1946-1952. Suomi nimitti uuden asiainhoitajan Espanjaan vuonna 1955.
Vuodesta 1957 lähtien Suomea on edustanut Madridissa suurlähettiläs.

Suomen Espanjan-edustajat

  • Mauritz Lorenzo Kihlman, va. asiainhoitaja 1918-1919
  • Onni Eugen Alexander Talas, va. asiainhoitaja 1919-1921
  • Yrjö Herman Saastamoinen, va. asiainhoitaja 1921-1923
  • Georg Achates Gripenberg, asiainhoitaja 1923-1929
  • Niilo Yrjö Gideon Orasmaa, asiainhoitaja 1929-1933
  • George Arvid Winckelmann, va.asiainhoitaja 1933-1934,
    asiainhoitaja 1934-1940, lähettiläs 1940-1945
  • Karl Henrik Brotherus, asiainhoitaja 1955-1957
  • Tapio Voionmaa, suurlähettiläs 1957-1960
  • Lauri Hjelt, suurlähettiläs 1961-1966
  • Aaro Pakaslahti, suurlähettiläs 1966-1969
  • Jussi Montonen, suurlähettiläs 1969-1972
  • Heikki Hannikainen, suurlähettiläs 1972-1978
  • Joel Pekuri, suurlähettiläs 1978-1984
  • Carolus Lassila, suurlähettiläs 1984-1987
  • Heikki Kalha, suurlähettiläs 1988-1990
  • Eeva-Kristiina Forsman, suurlähettiläs 1990-1996
  • Pekka J. Korvenheimo, suurlähettiläs 1996-2001
  • Kaarlo (Charles) Murto, suurlähettiläs 2001-2005
  • Maija Lähteenmäki, suurlähettiläs 2005-2009
  • Markku Keinänen, suurlähettiläs 2009-2013
  • Roberto Tanzi-Albi, suurlähettiläs 2013- 2017
  • Tiina Jortikka-Laitinen 2017-