Maahanmuutto vauhdittaa Espanjan talouskasvua- EU-elpymisrahoja ohjataan syksyllä 2024 sähköautotuotantoon ja teollisuuden vähähiilistämiseen
Espanjan talouskasvu jatkuu odotettua parempana ja pysynee EU-keskiarvon yläpuolella myös vuonna 2025. Keskeinen kasvun vauhdittaja on maahanmuutto. Valtion vuoden 2024 talousarviosta ei sisäpoliittisten herkkyyksien vuoksi päästy sopuun, mutta Espanja onnistunee pienentämään budjettivajettaan EU:n edellyttämällä tavalla. Kiire EU-elpymisvaroilla toteutettavien hankkeiden toimeenpanemisessa jatkuu. Tuoreimmat elpymisvarapanostukset suuntautuvat muun muassa teollisuuden vähähiilistämiseen, kiertotalouteen ja pk-yritysten digitalisaatioon.
Espanjan talous jatkaa kasvuaan – vauhdittajina palvelusektori, maahanmuutto ja EU-elpymisvarat
Espanjan taloudessa positiiviset yllätykset jatkuvat. Vuoden 2024 talouskasvu on ollut odotettua nopeampaa, ja niin EU-komissio, IMF kuin maan talouskehitystä seuraavat kansalliset instituutiotkin ovat nostaneet vuoden kokonaiskasvuennusteensa 2,1-2,5 %:iin. Lukema ylittää EU-keskiarvon ja tehnee niin myös vuonna 2025, vaikkakin ensi vuodelle povataan hieman matalampaa 1,9-2,1 % kasvua.
Espanjan talouden tukipilari on tällä hetkellä palveluvienti. Veturina toimii ennen kaikkea verrokkimaita nopeammin kasvava turismi, mutta kasvuluvut ovat pysyneet hyvinä myös muissa palveluissa. Sen sijaan Espanjan tavaravienti on polkenut paikallaan, joskin odotukset globaalin kysynnän elpymisestä luovat toivoa loppuvuodelle. Teollisuustuotannossa rekisteröitiin 0,8 % lasku vuonna 2023. Espanjan sisäistä kulutusta on tukenut inflaatiota nopeammin noussut palkkataso, joskin inflaatio on kuluvana vuonna ollut lievässä noususuunnassa. Kesäkuussa 2024 yleinen inflaatio oli 3,4 % ja pohjainflaatio 3 %.
Talouskasvua selittää ja kulutusta lisää myös ennätyslukemiin kohonnut työllisyys. Vuonna 2023 Espanjassa luotiinkin noin 40 % euroalueen uusista työpaikoista. Huomionarvoista on se, että ennätysten taustalla on maahanmuutto: Viime vuoden espanjalaistyöpaikoista yli 70 % meni ulkomailla syntyneille, ja vuoden 2022 alusta lukien ulkomaalaisten työllistyminen on ollut 12-kertaisesti kantaväestöä nopeampaa. Eroa maahanmuuttajien ja kantaväestön työllisyysasteen välillä ei enää ole, mitä johtuu osaltaan siitä, että Espanjaan virtaa Latinalaisesta Amerikasta helposti integroitavaa työvoimaa. Ensimmäisten arvioiden mukaan maahanmuuttajien tekemän työn talouskasvuvaikutus on 0,5 prosenttiyksikköä vuoden 2024 aikana. Maahanmuuttajien lisäksi myös naisten työllisyysaste kasvaa. Kokonaisuudessaan työttömyyden arvioidaan Espanjassa laskevan 11,6 %:iin vuoden 2024 aikana.
Myös Espanjan perinteinen Akilleen kantapää, työn tuottavuus on työtuntia kohden laskettuna kasvanut viime vuosina muuta euroaluetta nopeammin, mikä tukee tämänhetkistä talouskasvua. Sen sijaan, että maassa olisi siirrytty kohti tuottavampia aloja, kyse on kuitenkin ennen kaikkea tuottavuuden kasvusta kunkin sektorin sisällä esimerkiksi teknologisen kehityksen ja resurssien uudelleenjärjestelyn myötä. Matalan tuottavuuden aloilla on Espanjan taloudessa edelleen suuri paino, ja työllistä kohden laskettuna tuottavuus alittaa euroalueen keskiarvon sekä edelleen myös pandemiaa edeltäneen tason.
EU-elpymisvarainvestointien pitkään odotetut talousvaikutukset tuntuvat lisäksi näkyvän Espanjassa aiempaa selvemmin. Oletuksena on, että elpymisvarojen toimeenpano kiihtyy vuonna 2024 ja vauhdittaa reaalitaloutta edellisvuosia enemmän. Keskeisenä huolenaiheena ovat kuitenkin yksityiset investoinnit, jotka laahaavat edelleen alempana kuin ennen pandemiaa. Talouskasvun turvaamiseksi Espanjan tulisi keksiä ratkaisuja erityisesti yksityisten liikenne- ja rakentamisinvestointien lisäämiseksi.
Vuodelle 2024 ei saatu budjettia, mutta valtiontalouden tasapainottaminen etenee
Espanjan valtiontalouden reunaehtoja määrittää se, ettei pääministeri Pedro Sánchezin hallitus onnistunut pääsemään sopuun valtion talousarviosta vuodelle 2024. Syynä olivat ennen kaikkea erimielisyydet hallituskoalition kannalta tärkeiden Katalonian itsenäisyysmielisten puolueiden kanssa, mutta neuvotteluja eivät helpottaneet myöskään kevään 2024 aikana useammalla Espanjan itsehallintoalueella järjestetyt aluevaalit. Ratkaisuna tilanteeseen on soveltaa vuoden 2023 budjettia myös kuluvan vuoden aikana. Aivan tavatonta edellisvuoden budjettiin tukeutuminen ei Espanjassa ole, joskin siihen päätyminen on usein vaatinut poikkeuksellisempia olosuhteita kuin vain hankalan hallituskoalition tai aluevaalivuoden.
Espanjan julkisen talouden kestävyyteen budjettineuvottelujen epäonnistumisella lienee kuitenkin positiivinen vaikutus. Vuoden 2023 budjetin menokatto on vuodelle 2024 suunniteltua tiukempi, eikä suurista uusista investoinneista voida nyt sopia. Julkisia investointeja voidaan kuitenkin jatkaa EU-elpymisvaroilla, minkä lisäksi hallituksella on mahdollisuus viedä yksittäisiä, budjettiin vaikuttavia toimia läpi erillisillä asetuksilla. Sinänsä hallituksen voikin katsoa päässeen helpommalla, kun sen ei tarvinnut käydä repiviä budjettiriitoja pienten tukipuolueidensa kanssa tai pyrkiä täyttämään niiden jokaista vaatimusta. Hallituksen ohjelman toimeenpanoa puuttuva budjetti kuitenkin hankaloittaa, kun pienemmätkin toimet vaativat erillisen säädösprosessin. Myös suunniteltu puolustusmenojen nostaminen 2 %:iin BKT:stä vuoteen 2029 mennessä vaikeutui, koska kasvavaa trendiä ei voida kuluvana vuonna vuoden 2023 budjetin pohjalta toteuttaa. Tämänkin osalta hallituksessa on jouduttu hakemaan erityisratkaisuja. Talousarvioon liittyvät haasteet herättävät lisäksi kysymyksen hallituksen toimintakyvystä ja kasvattavat painetta juuri käynnistyviä vuoden 2025 budjettineuvotteluja kohtaan.
Espanjan kansalaisille ja yrityksille suuntaamat miljardiluokan inflaatiotukitoimet ovat vuoden 2024 aikana rasittaneet valtion kassaa odotettua vähemmän. Vaikutuksensa on ollut erityisesti sillä, ettei sähkön arvonlisäveroalennus tullut matalan sähkön hinnan vuoksi sovellettavaksi keväällä useaan kuukauteen. Toisaalta hallitus päätti jatkaa peruselintarvikkeiden arvonlisäveron alennusta vielä vuoden loppuun asti, mistä koitunee noin 800 milj. € lisäkustannukset.
Suunniteltua tiukempi budjetti ja suurempi verokertymä näyttävät joka tapauksessa johtavan siihen, että Espanja on vuoden 2024 lopussa vastoin odotuksia pääsemässä varsin lähelle EU:n 3 %/BKT -budjettivajerajaa. Myös valtionvelka voisi painua 105-106 %:iin suhteessa BKT:hen. Tulevaisuudessa keskeinen kysymys on, millä tavalla Espanja valtiontalouden tasapainottamista jatkaa ja millaisen sopeuttamissuunnitelman se EU-komissiolle esittää. Espanjan valtiontaloutta valvova itsenäinen viranomainen AIReF on arvioinut, että seuraavan seitsemän vuoden aikana Espanjassa vaadittaisin noin 0,4 % vuosittainen BKT-sopeutus, jotta velkakertymä pysyisi laskusuunnassa. Vuonna 2025 tähän saattaisi kuitenkin riittää jo lopuista inflaatiotukitoimista luopuminen sekä hallituksen kaavailema, energiayhtiöiden ja pankkien voittoihin kohdistuvan ylimääräisen veron vakinaistaminen.
Kiire EU-elpymisvarojen hyödyntämisessä jatkuu – tuoreita panostuksia vähähiilistämiseen ja kiertotalouteen
EU-komissio hyväksyi Espanjan hakemuksen EU-elpymisvarojen neljännestä maksuerästä kesäkuussa 2024. Maksu myöhästyi yli vuoden suunnitellusta aikataulusta, mikä johtui osaltaan Espanjan vuoden 2023 parlamenttivaaleista, mutta myös haasteista tiettyjen strategisiin hankkeisiin liittyvien välitavoitteiden saavuttamisessa. Maksua ei myöskään voitu tehdä ennen kuin sen ehdoksi asetetusta ja sisäpoliittisten kiistojen vuoksi viivästyneestä työttömyysturvauudistuksesta päästiin sopuun. Espanjan hakemaan 10 mrd. € kokonaissummaan tehtiin pieni vähennys, koska yhden pk-yritysten digitalisaatioon liittyneistä tavoitteista ei katsottu täyttyneen. EU-komission kommenttien mukaan on kuitenkin poikkeuksellista, että Espanjalta on tähän mennessä jäänyt täyttämättä vain yksi elpymisvaroihin liittyvä välitavoite. Yhteensä Espanjalle on tähän mennessä tilitetty EU-elpymisvaroja noin 48 mrd. €.
Viidettä maksuerää Espanja valmistautuu hakemaan syksyllä 2024. Maksun hyväksymisen kannalta keskeistä on se, katsooko EU-komissio Espanjan tehneen tarpeeksi verotuksensa uudistamiseksi. Espanjan hallitus hylkäsi ajatuksen laajemmasta verouudistuksesta ja on sen sijaan argumentoinut, että energiayhtiöihin ja pankkeihin kohdistetut lisäverot, veroluokkien indeksikorotusten jäädyttäminen sekä muut pienemmät toimet riittävät tervehdyttämään maan veropohjaa. Bryssel on kuitenkin jatkanut verouudistuksen peräänkuuluttamista ja suositellut erityisesti kulutus- ja ympäristöverojen lisäämistä.
Toukokuun 2024 loppuun mennessä EU-elpymisvaroja oli hallituksen tilastojen mukaan osoitettu hankkeisiin noin 39 mrd. €, eli melko tarkalleen puolet Espanjan saamasta suorasta tuesta. Loppusaajille asti päätyneiden maksujen määrä liikkunee kuitenkin vain 20-25 mrd. € välillä. Mikään ei ole siis muuttunut sen suhteen, että Espanjalle tulee kiire toimeenpanna elpymisvaransa elokuun 2026 määräaikaan mennessä. EU-komissio toistikin Espanjalle vastikään suosituksensa hallinnollisten prosessien sujuvoittamisesta, jotta elpymisvarojen toimeenpano vauhdittuisi. Tiettyä joustavoittamista Espanja onkin jo tehnyt: Esimerkiksi moniin suurempiin kilpailutuksiin liittyneitä vaatimuksia yrityskonsortioiden muodostamisesta on muokattu niin, että yksittäisillä yrityksillä on paremmat mahdollisuudet hakea rahoitusta.
Suorien EU-elpymisvarojen päälle Espanja saa vielä 84 mrd. € lainamuotoisen tuen. Espanja aikoo käyttää lainan täysimääräisesti, mutta kysymysmerkki on, kuinka houkuttelevana yritykset lainan kokevat. Lainainstrumenttien tarkempia ehtoja on juuri alettu julkaista. Hallitus ilmoitti vastikään myös EU-lainarahalla perustettavasta 2 mrd. € julkisesta rahastosta, jolla houkutellaan Espanjaan maan elpymissuunnitelman tavoitteita edistäviä ulkomaisia investointeja.
Suomalaisyritysten kannattaa Espanjassa pitää silmällä EU-elpymisvaroilla rahoitettavia hankkeita ja niihin liittyviä arvoketjuja. Ajankohtaisiin elpymisvarapanostuksiin kuuluu muun muassa vuoden 2024 jälkipuoliskolla toteutettava Espanjan strategisen sähköautohankkeen seuraava rahoitushaku (1,25 mrd. €). Syksyllä haettavaksi on tulossa tukia myös laajan, teollisuuden vähähiilistämiseen keskittyvän hankkeen puitteissa. Lisäksi Espanjan ympäristöministeriön alainen energia-instituutti IDAE ilmoitti alkavansa sijoittaa sellaiseen kehitysvaiheessa olevaan teknologiaan ja alkuvaiheen yritystoimintaan, joka edistää Espanjan taloussektoreiden vähähiilistämistä. EU-elpymisvararahoitusta tähän on varattu 100 milj. €. Ympäristöministeriö jakoi puolestaan juuri 100 milj. € elpymisvaroja espanjalaisille tekstiilialan toimijoille kiertotalouden edistämiseen. Espanja jatkaa lisäksi Kit Digital -ohjelmaansa, jolla tuetaan pk-yrityksiä digitaalisten ratkaisujen käyttöönottamisessa.
Teksti: Otso Salvi, vastuuvirkamies, taloudelliset ulkosuhteet, Suomen suurlähetystö, Madrid