Kallis energia asettaa haasteen Espanjan elpymiskehitykselle

Kallis energia asettaa haasteen Espanjan elpymiskehitykselle

Korkea sähkön hinta rokottaa Espanjassa niin yksityistä kulutusta kuin yritysten tuotantoa. Maan hallitus pyrkii hillitsemään kuluttajahintoja sähköyhtiöiden tuottoja leikkaamalla, veroja ja maksuja alentamalla sekä haavoittuvia kuluttajia tukemalla. Elinkeinoelämässä sähköyhtiöihin kohdistuvat toimet herättävät kuitenkin närää. Pahimmillaan jännite voi uhata Espanjan elpymisen kannalta tärkeitä reformeja.

Nopeasti nousseet energiahinnat ovat olleet yksi syksyn suurista poliittisista ja taloudellisista kysymyksistä Espanjassa. Kyse on ennen kaikkea sähköstä, jonka hinta on lyönyt kaikki aiemmat ennätykset ja kohonnut korkeimmillaan lokakuun alussa 289 euroon megawattitunnilta. Vaikka ongelma ei ole vain Espanjan, maa on keikkunut ainakin viimeisen vuosikymmenen ajan Euroopan kalliimpien joukossa, kun tarkastellaan sähkön kuluttajahintoja. Osaltaan korkeaan hintaan ovat vaikuttaneet sähköön kohdistuvat verot ja muut lisämaksut, mutta pitkälti kyse on Espanjan markkinarakenteesta, jossa sähköntuottajat ovat asemoituneet vertikaalisesti. Näin kilpailu on jäänyt vähäiseksi, mitä sähköyhtiöiden on epäilty hinnoittelussaan hyödyntäneen.

Espanjan talouskehitykselle sähkön hinta on keskeinen haaste. Pandemian aiheuttama syöksy oli maassa huomattavan jyrkkä, ja sähkön kalleus uhkaa nyt vauhtiin päässyttä toipumista. Sähkölaskuun kuluvat rahat ovat lähtökohtaisesti suoraan pois yksityisestä kulutuksesta, jonka varassa Espanjan talouden elpyminen vielä monilta osin on. Osa espanjalaisista kärsii myös suoranaisesta energiaköyhyydestä: Vuoden 2021 alussa noin 12 %:lla kotitalouksista raportoitiin olleen vaikeuksia kustantaa riittävää energiansaantia, ja määrän pelätään nykyhinnoilla kasvavan.

Kallis sähkö iskee luonnollisesti myös yrityksiin. Lokakuussa useampi espanjalainen metalli- ja kemianteollisuuden yritys on ilmoittanut keskeyttävänsä tuotantonsa sähkön hinnan vuoksi, mikä on herättänyt maassa erityistä huolta. Moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna espanjalaisyrityksillä on vain vähän kiinteähintaisia sähkösopimuksia ja ne ovat siksi haavoittuvia hintavaihtelulle. Tuoreimmissa elokuun tilastoissa sähkön kallistuminen aiheutti myös teollisuuden tuottajahintoihin suurimman vuosittaisen nousun (18 %) sitten vuoden 1980.

Totutuista poikkeaviin lukemiin on kiihtynyt lisäksi yleinen inflaatio, joka ylsi Espanjassa syyskuussa 4 %:iin. Ostovoiman ja yritysten kilpailukyvyn heikentämisen ohella inflaatio kasvattaa valtion menoja, kun indeksisidonnaiset eläkkeet ja julkisen sektorin palkat nousevat. Valtion kassaa kuormittavat yhtä lailla toimet, joilla energian hinnannousua yritetään hillitä. Koska Espanja on energian nettotuoja, tilanne vaikuttaa negatiivisesti myös maan kauppataseeseen. 

Hallitus leikkaa sähköyhtiöiden tuottoja, alentaa veroja ja tukee haavoittuvassa asemassa olevia kuluttajia

Espanjan hallituksen vastaus(Linkki toiselle verkkosivustolle) hinnannousuun saatiin syyskuussa, kun se julkisti useita väliaikaisia toimenpiteitä kuluttajahintojen alentamiseksi. Nopeasti räätälöity paketti kohdistuu valtion säätelemään sähkönhintaan, jonka piirissä on 10,5 miljoonaa kotitaloutta. Varsinaisen lain sijaan toimenpiteet toteutetaan nopeammin voimaanastuvana asetuksena, joka vahvistettiin Espanjan parlamentissa 14.10.

Toimenpiteistä keskeisimpiä on sähköyhtiöiden ansaitsemattomina pidettyjen, niin sanottujen windfall-tuottojen rajoittaminen ja niiden ohjaaminen kuluttajien sähkölaskun alentamiseen. Kyse on ennen kaikkea ydin- ja vesivoimalla, mutta jossain määrin myös tuuli- ja aurinkovoimalla tuotetusta sähköstä, jonka hinnassa päästömaksujen vaikutus on mukana, vaikkeivat maksut sitä rasita. Prosentuaalisesti suurta tuottoleikkausta sovelletaan 31.3.2022 asti, johon mennessä hallitus on arvioinut keräävänsä 2,6 miljardin euron tulot. Toimet tulevat aiemman niin sanotun CO2-lain päälle, jolla säädetään maltillisemmasta windfall-tuottojen rajoittamisesta ja joka on parhaillaan parlamentin käsittelyssä.

Lisäksi hallitus laskee väliaikaisesti sähköveron nykyisestä reilusta 5 %:sta EU-minimiin eli 0,5 %:iin ja poistaa käytöstä sähköyrityksiin kohdistuvan 7 %:in sähköntuottoveron vuoden loppuun asti. Jo aiemmin Espanjassa alennettiin sähkön arvonlisäveroa 21 %:sta 10 %:iin erityisesti pienten kuluttajien osalta. Hallitus leikkaa myös huomattavasti sähkölaskuun vaikuttavia, valtion säätelemiä lisämaksuja, joilla rahoitetaan muun muassa uusiutuvaa energiaa ja sähköntuotantoa Espanjan saarilla. Pakettiin sisältyy lisäksi päästökauppaoikeuksien huutokaupasta saatujen 900 miljoonan euron lisätulojen käyttäminen sähkön hinnan hillitsemiseen. Asetus velvoittaa suuret sähköyhtiöt myös energianostosopimusten huutokauppoihin, joilla osa sopimuksista myydään itsenäisille jälleenmyyjille tai suurille kuluttajille. Tavoitteena on lisätä likviditeettiä sähkömarkkinoilla, jotta pienemmillä toimijoilla olisi mahdollisuus pitkän aikavälin sopimuksiin.

Osana asetusta hallitus jatkaa kuudella kuukaudella mekanismia, joka on luotu haavoittuvien kuluttajien ja pk-yritysten suojelemiseksi. Toimenpide estää sähkön katkaisemisen maksujen laiminlyönnistä johtuen ja takaa sen minimitehon. Samoin hallituksen säätelemän, pienille kuluttajille suunnatun kaasusopimustyypin hinnankorotuksia rajoitetaan. Kokonaisuudessaan hallitus odottaa, että sen säädöspaketti alentaa keskimääräisen kuluttajan sähkölaskua 30 %, eli noin 600 € vuodessa.

Elinkeinoelämä vastustaa hallituksen toimia ja kyseenalaistaa liiketoimintaympäristön vakauden

Hallituksen ehdotus sähköyhtiöiden tuottojen leikkaamisesta on johtanut erimielisyyksiin elinkeinoelämän kanssa. Sähköyhtiöt vastustavat toimenpidettä ja ovat leimanneet sen ”kirveeniskuksi” toimintaansa kohtaan. Reaktio on jokseenkin ymmärrettävä, sillä suurimpien yhtiöiden pörssiarvosta suli hallituksen ilmoituksen jälkeen kahdessa päivässä jopa yli kymmenen prosenttia.

Tuottorajoituksista johtuen sähköyhtiöiden tuotantokustannukset ovat niiden mukaan vaarassa nousta tuottoja suuremmiksi. Yhtiöt muistuttavat, että suurin osa vuosien 2021 ja 2022 sähköstä on jo myyty kiinteähintaisilla sopimuksilla, ja oletus tuottojen kasvamisesta hintojen noustessa on siksi virheellinen. Sähköyhtiöiden argumenttina on myös, että päästöttömän energian tuottoleikkaukset uhkaavat uusiutuvan energian hankkeita sekä niihin kohdistuvia sijoituksia ja asettavat näin vaakalaudalle koko vihreän siirtymän. Ydinvoima-alan etujärjestö on puolestaan todennut hallituksen toimenpiteiden vaarantavan ydinvoimaloiden käynnissä pitämisen. Yhtiöt pelkäävät myös, että lupauksista huolimatta toimet vaikutuksineen eivät jää vain väliaikaisiksi.

Hallitus onkin joutunut muokkaamaan asetustaan. Energiaintensiivisten alojen tuotanto kärsii jo nyt pahasti kalliista sähköstä, ja hallitusta kohtaan esittämänsä kritiikin lisäksi sähköyhtiöt ovat todenneet nostavansa yrityssopimusten hintoja tuottoleikkausten vuoksi. Hallitus ilmoittikin lokakuun puolivälissä, että se tarkastelee mahdollisuutta rajata sähköyhtiöihin kohdistuvia toimia niin, että yhtiöt voisivat vastineeksi tarjota teollisuudelle edullisempia, pitkän aikavälin sopimuksia. Monimutkaiseen asetukseen saatetaan tehdä jatkossa muitakin muutoksia.

Hallituksen toimet ovat nostaneet Espanjassa esiin kysymyksen liiketoimintaympäristön vakaudesta ja lainsäädännön ennustettavuudesta. Espanjalaisyritysten etujärjestö CEOE ja kansainväliset sijoitusrahastot ovat kritisoineet hallitusta liiallisesta interventionismista ja yhtäkkisen markkinaepävarmuuden luomisesta. Sähköyhtiöitä puolustavien tahojen lausunnot on kuitenkin myös kyseenalaistettu: Asiantuntijapuheenvuoroissa Espanjan ja muiden EU-maiden on nähty toteuttaneen vastaavan kaltaisia toimenpiteitä ennenkin ilman, että ne olisivat rikkoneet markkinasääntöjä.

Vaarana joka tapauksessa on, että energiakriisin hoitoon liittyvät erimielisyydet johtavat hallituksen ja elinkeinoelämän suhteiden vahingoittumiseen. Pahimmillaan jännite osapuolten välillä voi uhata Espanjan elpymistä ja yhteiskunnallisia reformeja, kuten työlainsäädäntö- ja eläke-uudistuksia, joille elinkeinoelämän tuki on tärkeää. Nyt hallituksen intresseissä lieneekin rauhoittaa tilannetta ja sovitella välejä yrityksiin.

 

Otso Salvi

Vastuuvirkamies, taloudelliset ulkosuhteet, Suomen Madridin-suurlähetystö