Espanjan talous jatkaa kasvu-uralla
Vahva vienti pitää Espanjan talouskasvun EU-keskiarvoa korkeampana, mutta energia- ja inflaatiotukitoimet rasittavat valtiontaloutta. Päivitetyn elpymissuunnitelman uusissa rakenteellisissa uudistuksissa painottuvat kestävä liikenne, ympäristö ja julkishallinnon modernisoiminen. Eläkeuudistuksesta saavutettiin sopu, mutta lopputulos ei riittäne takaamaan eläkejärjestelmän kestävyyttä. Jos pääoppositiopuolue Partido Popular (PP) voittaa heinäkuun 2023 parlamenttivaalit, tiedossa on veronkevennyksiä, yritysmyönteistä politiikkaa ja jatkoaika ydinvoimaloille.
Vienti kirittää talouskasvua, mutta inflaatiotukitoimet rasittavat valtiontaloutta
EU-puheenjohtajuuskautensa vastikään aloittaneen Espanjan taloustilanne jatkuu verrattain vahvana. Tuoreiden talouskasvuennusteiden harppaukset ovat olleet jopa poikkeuksellisia, ja vuodelle 2023 povataan nyt EU-keskiarvoa korkeampaa 2,1-2,5 % kasvua. Kesäkuussa 2023 Espanjassa päästiin vihdoin iloitsemaan siitä, että maan BKT saavutti pandemiaa edeltäneen tason. Koska pandemia kuritti Espanjan palveluvaltaista taloutta monia verrokkimaita pahemmin, myös toipuminen on tapahtunut myöhemmin.
Tällä hetkellä Espanjan taloutta kannattelee ennen kaikkea vienti, joka kasvaa muita suuria EU-maita nopeammin. Erityisesti tietyillä palveluviennin sektoreilla, joista moni on muita kuin turismipalveluja, espanjalaisvienti on historiallisen vahvaa. Kansainvälisessä kilpailussa hyvin ovat pärjänneet myös espanjalaiset lääke-, tekstiili- ja kemianteollisuus, vaikkakin maan teollisuuden kokonaistuotanto on viime kuukausina lievästi laskenut. Tilastot tarjoavat kuitenkin toivottuja viitteitä siitä, että turismi ja autoteollisuus ovat saamassa rinnalleen muitakin kasvun moottoreita. Viimeisen vuosikymmenen aikana viennin osuus Espanjan BKT:sta on noussut 30 %:sta yli 40 %:iin ja vientiyritysten määrä kasvanut 30 %. Espanjan vahvistuvaan vientisektoriin kannattaa myös suomalaisyritysten kiinnittää huomiota, sillä kumppanuudet espanjalaisten vientiyritysten kanssa voivat johtaa laajemmille markkinoille esimerkiksi muualla Euroopassa, Pohjois-Afrikassa tai Latinalaisessa Amerikassa.
Kustannusten ja korkojen noususta kärsinyt Espanjan sisäinen kysyntä on sen sijaan ollut vuonna 2023 aneemista. Kulutus kuitenkin elpynee, kun inflaatio laskee ja korkohuippu alkaa häämöttää. Kesäkuussa 2023 Espanjasta tuli ensimmäinen euromaa, joka pääsi 1,9 % inflaatiollaan kahden prosentin tavoitetason alle, vaikkakin pohjainflaatio on pysynyt vielä 5,9 %:ssa. Työantaja- ja työntekijäjärjestöjen toukokuussa 2023 solmima palkkasopimuksen (ks. alla) odotetaan myös tukevan sisäistä kysyntää. Espanjan työllisyyskehitys jatkuu vahvana, ja maan perinteisesti korkea työttömyys saattaa vuoden lopussa painua lähelle 12 %:ia. Vetoapua Espanja saa ulkomaisesta kulutuksesta: Niin matkailijamäärillä kuin kulutuksella mitattuna maan turismi on vastikään palautunut pandemiaa edeltäneisiin lukemiin.
Arviot Espanjan vuoden 2024 talouskasvusta liikkuvat 2 % tienoilla. Tulevaisuutta varjostaa kuitenkin se, että kasvukapasiteetti on tietyillä sektoreilla heikompaa. Esimerkiksi maatalouden odotetaan kärsivän kuivuudesta, majoitus- ja ravintola-alan pysyvän vuoden 2019 tasolla ja rakennusinvestointien jäävän vähäisiksi. Kasvun kannalta elintärkeitä ovat Espanjan mittavat EU-elpymisvarainvestoinnit, mutta tähän mennessä nekin ovat vauhdittaneet yksityisiä investointeja odotettua vähemmän.
Espanjan finanssipolitiikka on pysynyt menoja kasvattavana, mikä on tukenut taloutta. Maan keskuspankin arvion mukaan hallituksen vuoden 2022 inflaatiotukitoimet nostivat BKT:ta 1,1 %-yksikköä ja laskivat inflaatiota 2,3 %-yksikköä. Niin keskuspankki, EU-komissio kuin OECD:kin ovat kuitenkin suositelleet tuista luopumista budjettivajeen ja korkotason nousuun liittyvien riskien hillitsemiseksi. Pandemian jälkeisen kulutuksen ja inflaation kiihdyttämä valtion tulokertymä ei myöskään enää kasva entiseen tahtiin, mikä vähentää valtiontalouden liikkumavaraa. Tulopohjan vahvistamiseksi Espanjan keskuspankki on peräänkuuluttanut verotusuudistusta, jonka hallitus lykkäsi seuraavalle vaalikaudelle. Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei Espanjan budjettivaje laske alle 4 %:iin kuluvan vuoden aikana.
Varoituksista huolimatta Espanjan hallitus päätti kesäkuussa 2023 jatkaa osaa kansalaisille ja yrityksille suunnatuista inflaatiotukitoimista. Voimassa pysyviä tukia ovat muun muassa peruselintarvikkeiden arvonlisäveron alennus, ammattiliikenteen polttoainetuki ja joukkoliikenteen lippuhintojen laskeminen. Energiaveroalennusta hallitus oli jatkanut jo aiemmin. Vuodesta 2022 lähtien Espanja on käyttänyt tukitoimiin miltei 40 miljardia euroa, ja vastikään tehtyjen jatkopäätösten kustannusvaikutukseksi arvioidaan 3,8 miljardia. Kansalaisten arkeen vaikuttavista tuista luopumista ei ole helpottanut se, että heinäkuulle 2023 aikaistuneet parlamenttivaalit ovat ovella.
Elpymissuunnitelman päivitys tuo uusia reformeja – Strategisissa PERTE-hankkeissa takaiskuja
Espanjan hallitus tarkensi kesäkuussa 2023 maan elpymissuunnitelman jatko-osaa, jolle se odottaa EU-komission hyväksyntää syyskuun 2023 aikana. Päivitetyllä suunnitelmalla Espanja hakee EU:lta aiempien tukien päälle yhteensä noin 90 miljardin euron lainamuotoista lisärahoitusta, joka on suurilta osin tarkoitus käyttää maan strategisiin PERTE-elpymishankkeisiin (Ks. VN/7150/2022-UM-30). Aiemmin ilmoitettuun verrattuna keskeinen muutos PERTE-hankkeiden rahoituksessa ovat uusiutuvan energian, vihreän vedyn ja energiavarastoinnin hankkeeseen ohjattavat lisämiljardit, jotka nostavat sen suurimmaksi PERTE:ksi 12,4 miljardin euron panostuksella. Uutena suunnitelmaan on lisätty myös Espanjan matkailusektorin modernisoimiseen tähtäävä miljardin euron rahasto.
Päivitetyssä elpymissuunnitelmassa täsmennetään myös rahoituksen ehtona olevia uudistuksia. Aiempien uudistusten lisäksi Espanja pyrkii vauhdittamaan kestävää liikennettä tätä koskevalla uudella lainsäädännöllä sekä suunnitelmalla sähköautojen määrän lisäämisestä ja latausinfrastruktuurista. Pk-yritysten tukemiseksi tehdään lakimuutoksia, joilla houkutellaan maahan ulkomaista työvoimaa. Ympäristösektorilla laaditaan aavikoitumisen vastainen strategia, tarkennetaan vesiresursseja koskevaa säätelyä ja ryhdytään toimiin teollisuuden tuottaman jätteen sekä ruokahävikin vähentämiseksi. Tekoälykehitystä vauhdittamaan ja säätelemään luodaan kansallinen tekoälyn valvontavirasto. Tärkeää on myös julkishallinnon modernisoiminen, jossa uusia toimia ovat muun muassa laki lobbaustoiminnan avoimuudesta sekä hallinnon kyberturvallisuuden vahvistaminen.
EU-elpymisvaroja Espanjalle on toistaiseksi maksettu 37 miljardia euroa. Maan seuraavaa maksuhakemusta odotettiin Brysselissä jo keväällä, mutta se näyttää parlamenttivaalien ja tiettyjen maksujen ehtona olevien uudistusten viivästymisen vuoksi lykkääntyvän. Elpymisvarainvestointien toimeenpano etenee tällä hetkellä tasaisesti, joskin EU-komissio kiinnitti tuoreissa taloussuosituksissaan huomiota siihen, että varojen täysimääräinen hyödyntäminen on Espanjalle suuri haaste. Elpymissuunnitelmansa päivityksen yhteydessä Espanja on helpottanut osaa tavoitteista ja lykännyt niiden määräaikoja, jotta tavoitteiden saavuttaminen olisi kivuttomampaa.
Haasteita on ollut myös strategissa PERTE-hankkeissa. Suurimpiin hankkeisiin kuuluvan sähköajoneuvo-PERTE:n ensimmäinen projektihaku lässähti, ja sopiviin kohteisiin onnistuttiin ohjaamaan vain vajaa kolmannes käytössä olleista resursseista. Heinäkuussa 2023 toteutetaan uusi haku, jossa sähköautojen valmistukseen on varattu 1,48 miljardia euroa ja akkutuotannon arvoketjun eri vaiheisiin 840 miljoonaa. Varojen toimeenpanoa on myös joustavoitettu: Osa hankkeeseen varatusta budjetista jaetaan vuoden 2023 aikana yrityksille sitä mukaa, kun ne esittävät ehdot täyttäviä käyttökohteita. Hitaasti on edistynyt myös reilu vuosi sitten lanseerattu strateginen mikroelektroniikka- ja puolijohdehanke (PERTE Chip). Koska hanke on tarkoitus rahoittaa miltei täysin elpymissuunnitelman päivitykseen perustuvalla lisärahoituksella, hankkeeseen ohjatut resurssit ovat toistaiseksi olleet vähäisiä ja kohdistuneet lähinnä tutkimukseen ja alan koulutukseen. Keskeiseksi tavoitteeksi asetetussa sirutuotannon houkuttelussa ei ole toistaiseksi onnistuttu, vaan investoinnit ovat menneet muihin maihin.
Eläkeuudistuksen lopputulos vesittyi
Espanjan saaman EU-elpymisrahoituksen ehdoksi asetetun eläkeuudistuksen toisesta vaiheesta saavutettiin vihdoin sopu maaliskuussa 2023. Uudistus syntyi pitkällisten neuvottelujen jälkeen ja useamman kuukauden EU-komission kanssa sovitusta takarajasta myöhässä. Hallitus vei reformin läpi ammattiliittojen tuella, mutta ei saanut sille hyväksyntää työantajaosapuolelta, joka oli tyytymätön työnantajien eläkemaksukustannusten kasvuun. Tarve vahvistaa eläkejärjestelmän kestävyyttä on ilmeinen, sillä monia maita myöhemmästä baby-boomista johtuen eläkeläisten määrä on Espanjassa kasvamassa 30 %:sta 60 %:iin suhteessa työikäiseen väestöön vuoteen 2050 mennessä.
Eläkeuudistuksen toisessa vaiheessa tavoiteltiin valtion eläkemenojen suitsimista. Eläkkeen määrän laskemisessa huomioitavien työvuosien määrää nostettiin, mikä laskee monen työntekijän eläkettä, kun huomioitavaksi tulee matalapalkkaisempia työuran alkuvuosia. Lisäksi erityisesti työnantajien eläkemaksuja korotettiin ja kaikista suurimpiin palkkoihin kohdistettiin ylimääräinen eläkemaksu. Korotus tehtiin myös eliniänodotteen huomioivan ”sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden mekanismin” eläkemaksuprosenttiin, joka kerää lisärahoitusta erityisesti nuoremmilta työntekijöiltä. Kustannusten karsimisen lisäksi uudistuksessa nostettiin kuitenkin myös minimieläkkeitä ja säädettiin aiempaa suurempi osa työelämän ulkopuolella vietetystä ajasta eläkekertymään oikeuttavaksi erityisesti naisia suosien. Uudistuksen toimet tulevat voimaan asteittain seuraavien vuosikymmenten aikana.
Vaikeiden neuvotteluiden myötä eläkeuudistuksen kestävyystoimet vesittyivät suunniteltua lievemmiksi. Tavoitteista ja toimista huolimatta näyttää siltä, ettei eläkeuudistus riitä takaamaan eläkejärjestelmän kestävyyttä. Espanjan keskuspankki on arvioinut, että EU-komission kanssa sovittu korjausmekanismi, joka viime kädessä johtaisi automaattiseen eläkemaksujen korottamiseen järjestelmän kestävyyden vaarantuessa, saattaisi tulla sovellettavaksi jo vuonna 2025. Nyt sovittu uudistus toimiikin lähinnä laastarina, ja tuleva hallitus joutuu ottamaan tehtäväkseen haavan parantamisen.
Positiivisen vastaanoton on puolestaan saanut työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen toukokuussa 2023 solmima keskitetty työmarkkinasopimus. Sopimuksen tärkeimmät kirjaukset koskevat palkkoja, jotka nousevat vuonna 2023 vähintään 4 % sekä vuosina 2024 ja 2025 kumpanakin 3 %. Mikäli inflaatio on vuosina 2024-2025 kuitenkin korotusta suurempi, minimikorotukseen lisätään vielä prosenttiyksikkö. Työmarkkinajärjestöjen sopimus ei ole velvoittava, mutta käytännössä alakohtaisissa neuvotteluissa mennään sen mukaan. Sopimusta on kehuttu kautta linjan: Niin työmarkkinaosapuolet kuin talousasiantuntijat ovat todenneet sen vakauttavan työmarkkinoita ja tuovan ennustettavuutta inflaatiokehitykseen sekä tukevan viennin kilpailukykyä ja kuluttajien ostovoimaa. Myönteistä on myös se, että työmarkkinajärjestöt ylipäänsä pääsivät sopimukseen, sillä viimeaikaisissa minimipalkkaa ja eläkeuudistusta koskevissa neuvotteluissa tämä ei ole onnistunut.
Miten Espanjan parlamenttivaalit vaikuttavat talouspolitiikkaan?
Vaalitappio toukokuun alue- ja kunnallisvaaleissa sai pääministeri Pedro Sánchezin aikaistamaan joulukuulle 2023 suunnitellut parlamenttivaalit 23.7.2023 järjestettäviksi. Keskusta-oikeistolainen pääoppositiopuolue Partido Popular (PP) on vaalien ennakkosuosikki, mutta varma sen voitto ei toki ole. Sosialistinen pääministeripuolue PSOE on pyrkinyt nostamaan vahvan talouskehityksen vaaliteemaksi, mutta joutunut pettymään siinä, etteivät positiiviset tunnusluvut ole näkyneet puolueen kannatuksessa. Mikäli PSOE jatkaa vallankahvassa, talouspolitiikan nykylinjaan ei liene odotettavissa suuria muutoksia.
PP on toistaiseksi kommentoinut talousajatteluaan varovasti. Puolue on kuitenkin todennut, että vaalit voittaessaan se keventäisi tuloverotusta, tarjoaisi verovähennyksiä uusille yrityksille sekä painottaisi talouspolitiikassa muutenkin yritysten etua. Lisäksi PP on kaavaillut muutoksia työttömyysturvaan työnteon kannustavuuden lisäämiseksi. Nykyhallituksen läpiviemiä, EU-komission kanssa sovittuja työmarkkina- ja eläkeuudistuksia puolue olisi kuitenkaan tuskin muuttamassa. EU:n elpymisvarojen kansallista kohdentamista PP on syyttänyt mielivaltaiseksi ja haluaisi siksi luoda parlamentaarisen elimen toimeenpanoa valvomaan. Lisäksi puolueen tavoitteena on suitsia sähkön hintaa jatkamalla neljän alasajettavaksi aiotun espanjalaisydinvoimalan toimintaa.
Teksti: Otso Salvi, vastuuvirkamies, Suomen Madridin-suurlähetystö