Onko jo liian myöhäistä mennä Kiinaan?
Vielä kymmenen vuotta sitten kysymys monen yrityksen kohdalla oli milloin pitää mennä Kiinaan. Tänä päivänä moni suomalaisyritys pohtii, josko on jo liian myöhäistä. Kilpailu Kiinassa on kovaa, joten sinne täytyy lähteä määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Kiina-toimijat kävivät läpi maan haasteita ja mahdollisuuksia 20.5. järjestetyssä seminaarissa.
Kiina – maailman työpajasta vihreäksi osaamistaloudeksi
Ulkoasiainministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö järjestivät seminaarin Kiinan 12. viisivuotissuunnitelmasta 20.5.2011. Tilaisuuteen saapui toistasataa suomalaista valtionhallinnon, yrityselämän ja tutkimusorganisaatioiden Kiina-toimijaa. Ulkoasiainministeriön valtiosihteeri Pertti Torstila ja työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen toimivat tilaisuuden suojelijoina.
Seminaaripäivän alkupuolisikolla kuultiin valtiosihteeri Torstilan, kansliapäällikkö Virtasen, suurlähettiläs Lars Backströmin ja ulkopoliitisen instituutin tutkijan, KTT Matti Nojosen puheenvuorot. Niiden lisäksi ohjelmassa oli liike-elämän edustajien paneeli, johon osallistuivat Cargotec Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin, MPS China Management Consulting Co, Ltd -yrityksen managing director Tero Kosonen, Nokia Oyj:n Vice President (Business Environment) Erkki Ormala ja Oilon International Oy:n toimitusjohtaja Eero Pekkola - sekä moderaattorina FinNoden Kiinan-johtaja Jaani Heinonen. Iltapäivällä oli ohjelmavuorossa FinNoden, Tekesin ja Finpron yhteistyössä valmistelemat teemakohtaiset työpajat, joissa pohdittiin viisivuotissuunnitelman tarjoamia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille ja innovaatioille.
Valtava talouskasvu
Kiinasta puhuttaessa on vaikea välttyä vauhtisokeudelta. Yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys on ollut kaikilla mittareilla hurjaa. Kiinan kaupungistuminen etenee sellaisella vauhdilla, että kaupunkilaisväestön määrä kasvaa Rooman väkiluvulla kahdessa viikossa. Viimeisen 30 vuoden aikana Kiinan bruttokansantuote on kasvanut keskimäärin 10 prosenttia vuodessa. Kiina nousi viime vuonna maailman toiseksi suurimmaksi taloudeksi ja vuoden 2020 tienolla Kiina ohittanee Yhdysvallat nousten maailman suurimmaksi taloudeksi.
Huima talouskasvu on paisuttanut Kiinan valuuttavarannot 3000 miljardin dollarin suuruiseksi. Tällä summalla pyöritettäisiin Suomen valtion taloutta 60 vuotta. Kiinalaiset ovat hyödyntäneet valtavia valuuttavarantoja muuan muassa ostamalla länsimaista osaamista (esimerkiksi Volvo) ja kehittämällä Afrikassa paikallista infrastruktuuria palvelemaan kiinalaisille tärkeiden teollisuudenalojen intressejä. Kiinalaiset ovat nopeita oppimaan ja osaamisesta ollaan valmiita myös maksamaan.
Julkisrahoitteiset investoinnit talouskasvun perustana
Kiinan talouskasvu on perustunut pitkälti julkisrahoitteisiin investointeihin, joista osa on ollut kannattamattomia virheinvestointeja, mistä ovat todisteena tyhjät moottoritiet maaseudulla. Investointipainotteinen kasvu näkyy siinä, että kun vuonna 1980 50 prosenttia Kiinan bruttokansantuotteesta perustui omaan kulutukseen niin vuonna 2010 luku oli vain 36 prosenttia.
Talouskasvun ansiosta Kiina on onnistunut nostamaan yli 200 miljoonaa ihmistä köyhyydestä ja arvioiden mukaan vuoteen 2020 mennessä Kiinassa jo yli 400 miljoonaa ihmistä kuuluu keskiluokkaan. Kansan keskiluokkaistuminen näkyy muuan muassa siinä, että viime vuonna Kiina ohitti Yhdysvallat jätteiden määrässä.
Uusi viisivuotissuunnitelma pureutuu yhteiskunnallisiin haasteisiin
Talouskasvun hyödyt eivät ole jakaantuneet tasaisesti alueittain tai sosiaaliryhmittäin. Kiinan tuottavuus on kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa, kun taas palkat ovat vain kaksinkertaistuneet. Uudessa viisivuotissuunnitelmassa yritetään kiinnittää huomiota elintasokuilun kasvuun muuan muassa palkankorotuksin. Tavoitteena on, että palkat nousevat seuraavan viiden vuoden aikana 80 prosenttia. Tämä lisännee kotimaista kulutusta, mikä on myös yksi viisivuotissuunnitelman tavoite.
Ympäristön suojelu ja energiansäästö ovat myös kysymyksiä joihin viisivuotissuunnitelmassa pureudutaan. Hallinnon tavoitteena on kasvattaa vihreätä teknologiaa 70 prosenttia. Tiede ja kehitystoimintaan suunnattuja varoja pyritään myös nostamaan 25 prosenttia seuraavan 5 vuoden kuluessa. Vihreän teknologian rinnalla jatketaan ydinvoiman rakentamista. Kiina rakentaa seuraavan viiden vuoden aikana 10 uutta ydinreaktoria joka vuosi.
Lisäksi väestön ikääntyminen edellyttää Kiinalta hyvinvointi- ja sosiaalipalveluiden kehittämistä. Tällä hetkellä kiinalaisten tulevaisuus ei näytä valoisalta, sillä kansa ehtii harmaantua ennen kuin se ehtii rikastua.
Suomen ja Kiinan kaupallistaloudelliset suhteet nousussa
Kiina on nykyään Suomen neljänneksi suurin kauppakumppani kauppavaihdolla mitattuna. Suomen Kiinan-viennin arvo vastasi viime vuonna viittä prosenttia Suomen kokonaisviennistä ja vastaavasti tuonti 7 % kokonaistuonnista. Suomen kokonaisinvestoinnit Kiinaan yltänevät jo kymmeneen miljardiin euroon. Sitä vastoin kiinalaisten investoinnit Suomeen ovat toistaiseksi hyvin vaatimattomalla tasolla.
Ulkoasiainministeriö julkaisi viime vuonna Suomen Kiina-toimintaohjelman, joka on laadittu yhteistyössä keskeisten suomalaisten Kiina-toimijoiden kanssa. Toimintaohjelmassa tarkastellaan Suomen ja Kiinan yhteistyön tavoitteita sekä kehittämismahdollisuuksia.
Suomen ja Kiinan välisen yhteistyön tiivistämiselle on aitoa tarvetta. Selvää synergiaa sisältäviä aloja ovat muun muassa energiatehokkuutta lisäävien ja ympäristöä säästävien ratkaisujen soveltaminen sekä koulutus ja tutkimus.
Suomi ei ole ainoa valtio, joka tarjoaa kiinalaisille osaamistaan ja yhteistyötään. Suomen pitää fokusoitua aloille, josta voi saada konkreettisia asioita aikaiseksi. Lisäksi Suomen Kiina-osaamista pitää kehittää.
Suomalaistoimijoiden yhteistyön merkitys
Pienen maan julkinen sektori ei voi ylläpitää toisistaan irrallisia verkostoja, vaan voimavarat pitää yhdistää. Ulkoasiainministeriön strategiana on keskittää kaikki suomalaisia palveleva toiminta yhden katon alle kussakin maassa. Tällainen House of Finland -konsepti on jo kokeiluasteella Shanghaissa.
Yhteistyö myös kotimaassa on tärkeää ja tästä on jo hyviä kokemuksia. Ulkoasiainministeriön Kiina-verkosto kokoaa eri sektoreiden Kiina-toimijat yhteen. EK ylläpitää elinkeinoelämän edustajien muodostamaa Kiina-verkkoa.
Yhteistyö on usein hedelmällistä myös muiden kuin oman alan toimijoiden kesken. Poikkisektoraalinen lähestymistapa tuottaa Kiinan kaltaisessa maassa usein parhaat tulokset. Esimerkiksi ystävyyskaupunkiyhteistyössä kannattaa huomioida kaupallistaloudelliset mahdollisuudet. Viranomaiset voivat avata ovia liiketoimijoille ja kaupallinen toiminta vuorostaan luo uutta dynamismia viranomaissuhteisiin.
Suomalaisyritykset Kiinassa – joukossa pienikin on suurta
Yli 80 prosenttia ulkomaalaisista yrityksistä tekee tänä päivänä voittoa Kiinassa, minkä ovat havainneet myös hyvin Kiinassa menestyneet suomalaisyritykset. Ilman Kiinaa moni suomalaisyritys ei olisi menestynyt näinkään hyvin. Kiinassa toimii yli 250 suomalaista yritystä, jotka työllistävät arviolta yli 50 000 henkilöä.
Yritysten kannalta Kiinassa tärkeää on verkottuminen. Esimerkiksi Shanghaissa suomalaiset yritykset ovat muodostaneet laivanrakennusklusterin.
Uusi viisivuotissuunnitelma tarjoaa mittaamattomat mahdollisuudet suomalaisyrityksille, etenkin ympäristön suojelun ja energiasäästön sektoreilla. Uudet vaatimukset näkyvät jo lisääntyneessä kaupoissa kyseenomaisilla sektoreilla. Energiatehokkuuden ohella on viimeisien vuosien aikana korostunut myös päästöjen vähennys. Uudenlainen ”kultakaivos” on myös jätteiden lajittelu ja hävittäminen.
Onko liian myöhäistä mennä Kiinaan?
Vielä kymmenen vuotta sitten kysymys monen yrityksen kohdalla oli, koska pitää mennä Kiinaan. Tänä päivänä moni suomalaisyritys pohtii, josko on jo liian myöhäistä mennä Kiinaan. Kilpailu Kiinassa on kovaa, joten sinne täytyy mennä määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti.
Pääkonttorin tuki on tässä prosessissa keskeistä. Kiina muuttuu nopeasti ja asiat tapahtuvat vauhdilla. Pääkonttorilla tulee olla rohkeutta antaa vastuuta Kiinassa toimiville yksiköille. Moni suomalaisyritys on havainnut, että jos pärjää Kiinassa niin pärjää muuallakin tai käänteisesti jos ei pärjää Kiinassa niin ei pärjää muuallakaan.
Miten toimia Kiinassa?
Yksi haaste Kiinassa toimimiselle on osaajien houkuttelu. Osaavista ammattilaisista käydään kovaa kilpailua ja työntekijät ovat herkkiä vaihtamaan yritystä. Tärkeää on pitää huolta henkilöstöstä. Kiinalainen johtaminen on perinteisesti autoritaarista, joten suomalaiselle työntekijää kuuntelevalle johtamistavalle on kysyntää. Suomalaista johtamista arvostetaan Kiinassa.
Kiina on haastava mutta tuottoisa ympäristö. Suomalaisyritykset ovat havainneet, että liiketoiminta Kiinassa on helpompaa, jos yrityksen oma toiminta palvelee myös jollain tavalla kiinalaista yhteiskuntaa.
Häviävätkö työt Kiinasta?
Uuden viisivuotissuunnitelmankin mukaisesti Kiinan tavoitteena on nostaa palkkoja. Tämä aiheuttaa selkeitä kustannuksia Kiinassa toimiville yrityksille, ja odotettavissa on, että ainakin ”helposti siirrettävät” tuotannon alat siirtyvät joko Kiinan länsiosiin tai kolmansiin maihin. Tuotannon logistiikka kuitenkin sanelee monen yrityksen kohdalla yrityksen sijainnin.
Tekijänoikeudet puhuttavat edelleen
Tekijänoikeuskysymykset puhututtavat aina Kiinan kohdalla. Moni yritys pelkää Kiinaan lähtiessä, että omat keksinnöt heti kopioidaan. Kuitenkin esimerkiksi patenttien kohdalla trendi on kääntymässä kiinalaisten voitoksi. Viime vuonna kiinalaiset hakivat jo eniten maailmassa patentteja. Tulevaisuudessa onkin kiinalaisten itsensä intresseissä suojella tekijänoikeuksia.
Kiinan hallinto on viime vuosina esittänyt näyttäviä toimia ongelman ratkaisemiksi, mutta ainakaan vielä toimet eivät ole johtaneet todelliseen muutokseen.
Suomalaisyritysten ei ole kuitenkaan syytä ohittaa tätä ongelmaa. Tekijänoikeuksien suojelu vaatii jatkuvaa seurantaa ja proaktiivisuutta puuttua havaittuihin ongelmiin. Patenttien ohella tärkeää on oman brändin suojelu.
**
Seminaari ja sitä seuranneet työpajat antoivat paljon eväitä suomalaisille valtionhallinnon, yritysmaailman ja tutkimuslaitosten Kiina-toimijoille valmistautua vastaamaan Kiinan uuden viisivuotissuunnitelman Suomelle asettamiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Osallistujilta kuuluikin toiveita, että vastaavanlaisia tilaisuuksia tulisi järjestää jatkossakin.