Edustautumisen historia Kiinassa

Diplomaattisuhteiden alkuvuodet

Suomi oli Tanskan ja Ruotsin rinnalla ensimmäisiä Kiinan kansantasavallan tunnustaneita ja sen kanssa diplomaattiset suhteet solmineita länsimaita. Suomi tunnusti Kiinan kansantasavallan 13. tammikuuta 1950 ja diplomaattiset suhteet valtioiden välillä solmittiin 28. lokakuuta 1950.

Suomen ensimmäinen suurlähettiläs oli Hugo Valvanne, joka oli akkreditoitu Pekingiin New Delhistä käsin. Valvanne matkusti Pekingiin jättämään valtuuskirjeensä pää- ja ulkoministeri Zhou Enlaille helmikuussa 1951.

Pekingin lähetystön toiminta käynnistyi helmikuussa 1952 suomalaisen henkilökunnan saavuttua kaupunkiin. Suomen ensimmäinen residentti Kiinan suurlähettiläs Helge von Knorring jätti valtuuskirjansa maan johtajalle Mao Zedongille 9. toukokuuta 1952.

Kauppasuhteet Suomen ja Kiinan välillä alkoivat kehittyä nopeasti suurlähettiläs Carl-Johan Sundströmin johdolla ja vuonna 1953 Suomi solmi ensimmäisenä kapitalistisena maana kahdenvälisen kauppasopimuksen Kiinan kanssa.

Kauppasopimus ja varhainen tunnustaminen tarjosivat Suomelle erikoisaseman suhteessa Kiinaan, mitä vahvisti Suomen systemaattinen tuki Kiinan YK-jäsenyydelle. Suomen 1950-luvulla saavuttama vakaa maine loi pohjan kahdenvälisille suhteille aina 1980-luvulle saakka.

60-luvun hiljaiselosta suhteiden lämpeämiseen

Suomen ulkopolitiikkaa hallitsivat suhteet Neuvostoliittoon, minkä vuoksi 1960-luku ja 1970-luvun alku olivat hiljaiseloa Suomen ja Kiinan suhteissa johtuen Kiinan ja Venäjän välien viilentymisestä. Presidentti Kekkonen kuitenkin visioi 1960-luvulla proaktiivisempaa lähestymistä Kiinaan lähettiläs Joel Toivolan innostamana, mutta kulttuurivallankumouksen puhkeaminen vuonna 1966 lopetti nämä suunnitelmat. Vaikka politiikka oli verraten passiivista, Suomi kuului niihin harvalukuisiin Länsi-Euroopan maihin, jotka eivät missään vaiheessa jäädyttäneet tai katkaisseet suhteitaan Kiinaan.

Suhteiden uusi kehittämisvaihe alkoi 1970-luvun lopulla Kiinan ryhdyttyä harjoittamaan uudistus- ja avautumispolitiikkaa. Kiinan pääministeri Geng Biao avasi korkean tason yhteydenpidon vierailemalla Suomessa vuonna 1979. Ulkoministeri Paavo Väyrynen teki ensimmäisen korkean tason ministerivierailun Suomesta Kiinaan vuonna 1984. Tämä oli käännekohta, joka aloitti avoimien ovien kauden maiden suhteissa. Väyrysen vierailua seurasivat myös pääministeri Kalevi Sorsan (1986) ja presidentti Mauno Koiviston (1988) vierailut.

Kiinan presidentin ensimmäinen vierailu Suomeen oli presidentti Jiang Zeminin vierailu vuonna 1995. Presidentit Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen vierailivat Kiinassa vuosina 1996 ja 2002. Pääministeri Matti Vanhanen teki virallisen vierailun huhtikuussa 2009. Presidentti Sauli Niinistö vieraili huhtikuussa 2013 ja pääministeri Jyrki Katainen syyskuussa 2013.

Kiinan presidentti Xi Jinping teki valtiovierailun Suomeen huhtikuussa 2017 juhlistaen Suomen itsenäisyyden 100 vuotta. Vierailun aikana presidentit Niinistö ja Xi hyväksyivät kumppanuusjulistuksen (Joint Declaration on Establishing and Promoting the Future-oriented New-type Cooperative Partnership), jossa sovitaan Suomen ja Kiinan välisestä yhteistyöstä useilla eri aloilla. Pääministeri Sipilän vieraillessa Kiinassa kesäkuussa 2017 sovittiin kumppanuusjulistusta konkretisoivan toimeenpanosuunnitelman (Joint Action Plan Between China and Finland on Promoting the Future-oriented New-type Cooperative Partnership 2019-2023) laatimisesta. Suunnitelma julkistettiin presidentti Niinistön valtiovierailulla Kiinaan tammikuussa 2019. Samalla presidentit Xi ja Niinistö avasivat Suomen ja Kiinan välisen talviurheilun teemavuoden 2019.