Kahdenväliset suhteet
Diplomaattisuhteiden historia
Suomi tunnusti Kiinan kansantasavallan 13. tammikuuta 1950 ensimmäisten länsimaiden joukossa. Diplomaattisuhteet Suomi ja Kiinan kansantasavalta solmivat 28. lokakuuta 1950 ja päättivät edustustojen vastavuoroisesta avaamisesta Pekingissä ja Helsingissä.
Ensimmäiset lähettiläät aloittivat tehtävissään seuraavana vuonna. Kiinaa edusti Suomessa Tukholmasta käsin myöhemmin erittäin näyttävän poliittisen uran tehnyt kenraali Geng Biao. Suomea puolestaan edusti Hugo Valvanne New Delhissä. Valvanne matkusti Pekingiin esittämään valtuuskirjansa ulkoministeri Zhou Enlaille helmikuussa 1951. Vasta hänen seuraajansa Helge von Knorring pääsi toimimaan suoraan paikan päällä Pekingissä jätettyään valtuuskirjansa Mao Zedongille 9. toukokuuta 1952.
Pekingin edustuston yhteyteen avattiin vuonna 1952 kaupallinen osasto, jota johti kaupallinen neuvos Olavi J. Mattila. Seuraavana vuonna virkaan astuneen Carl-Johan Sundströmin johdolla Kiinan ja Suomen kauppasuhteet alkoivat kehittyä entistä nopeammin ja Suomi solmi vuonna 1953 ensimmäisenä kapitalistisena maana kahdenvälisen kauppasopimuksen Kiinan kanssa.
Kauppasopimus ja varhainen tunnustaminen tarjosivat Suomelle erikoisaseman Kiinassa, mitä vahvisti Suomen systemaattinen tuki Kiinan YK-jäsenyydelle. Suomen 1950-luvulla saavuttama vakaa maine loi pohjan kahdenvälisille suhteille aina 1980-luvulle saakka.
Suomen ulkopolitiikkaa hallitsivat suhteet Neuvostoliittoon. 1960-luku ja 1970-luvun alku olivat hiljaiseloa Suomen ja Kiinan suhteissa johtuen Kiinan ja Neuvostoliiton välien viilentymisestä. Presidentti Urho Kekkonen kuitenkin visioi 1960-luvulla proaktiivisempaa lähestymistä Kiinaan suurlähettiläs Joel Toivolan innostamana. Lopulta kulttuurivallankumouksen puhkeaminen vuonna 1966 hautasi nämä suunnitelmat. Vaikka politiikka oli verraten passiivista, Suomi kuului kuitenkin niihin harvalukuisiin Länsi-Euroopan maihin, jotka eivät missään vaiheessa jäädyttäneet tai katkaisseet suhteitaan Kiinaan.
Suhteiden uusi kehittämisvaihe alkoi 1970-luvun lopulla Kiinan aloittaman uudistus- ja avautumispolitiikan myötä. Nyt Kiinan varapääministeriksi noussut Geng Biao avasi korkean tason yhteydenpidon vierailemalla Suomessa vuonna 1979. Ulkoministeri Paavo Väyrynen teki ensimmäisen korkean tason ministerivierailun Suomesta Kiinaan vuonna 1984. Väyrysen vierailua seurasivat myös pääministeri Kalevi Sorsan (1986) ja presidentti Mauno Koiviston (1988) vierailut.
Jiang Zemin oli ensimmäinen Suomessa vieraillut Kiinan presidentti (1995). Presidentit Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen taas vierailivat Kiinassa vuosina 1996 ja 2002 ja pääministeri Matti Vanhanen huhtikuussa 2009. Entinen eduskunnan puhemies Sauli Niinistö vieraili Kiinassa maaliskuussa 2010 sekä uudelleen presidenttinä huhtikuussa 2013 ja tammikuussa 2019. Presidentti Xi Jinping vieraili Suomessa vuonna 2017 Suomen itsenäisyyden juhlavuonna.
Suomella on vuodesta 1999 ollut puolustusasiamies Pekingissä.
Poliittiset suhteet
Suomen ja Kiinan väliset poliittiset suhteet ovat laaja-alaiset. Suomi ja Kiina keskustelevat säännöllisesti kahdenvälisistä suhteista ja kansainvälisistä aiheista.
Maiden välisen yhteistyön kehikon muodostaa presidenttien Sauli Niinistö ja Xi Jinping Helsingissä 2017 sopima kumppanuus (Joint Declaration on Establishing and Promoting the Future-oriented New-type Cooperative Partnership). Presidentti Niinistön Kiinan-vierailulla 2019 presidentit sopivat kumppanuuden toimintaohjelman vuosille 2019-2023. Poliittiseen vuoropuheluun kuuluvat kysymykset muun muassa kansainvälisestä turvallisuudesta, kestävästä kehityksestä, ilmastonmuutoksesta, asevalvonnasta, ihmisoikeuksista, sukupuolten tasa-arvosta ja kansainvälisestä oikeudesta. EU toimii Suomen Kiinan politiikan tärkeänä kehikkona.
Kaupallis-taloudelliset suhteet
Kiina oli vuonna 2021 Suomen suurin kauppakumppani Aasiassa sekä globaalisti Suomen neljänneksi tärkein tuontimaa ja viidenneksi suurin vientimaa. Suomen vienti Kiinaan vuonna 2021 muodosti 5 prosenttia Suomen ulkomaanviennistä. Tuonnissa Kiinan osuus oli 8 prosenttia. Suomesta Kiinaan suuntautuneen viennin arvo oli noin 4,7 miljardia euroa vuonna 2021 (noin 9 prosentin kasvu vuoteen 2020 verrattuna, luku sisältää tavarat ja palvelut). Suomen tuonti Kiinasta kasvoi 7,6 miljardiin euroon (20 prosenttia kasvua vuoteen 2020 verrattuna, luku sisältää tavarat ja palvelut).
Tällä hetkellä Kiinassa toimii lähes 400 suomalaisyritystä tai niiden edustustoa, tytäryhtiötä tai yhteisyritystä. Niiden suora tai epäsuora työllistävä vaikutus on merkittävä ja liikevaihto moninkertainen Kiinaan suuntautuvan viennin arvoon verrattuna.
Suomen investoinnit Kiinaan ovat arviolta yli 11 miljardia euroa ja Kiinan sijoitukset Suomeen noin 10 miljardia euroa.
Kiina tarjoaa edelleen paljon mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Toimintaympäristö on kuitenkin haastava poliittisten jännitteiden, kilpailun kiristymisen, Kiinan omavaraisuuspainotuksen ja sääntely-ympäristön epävarmuuksien takia. Kiina on vakiintuneen retoriikkansa mukaisesti luvannut jatkaa taloutensa avaamista, mutta tilanne vaihtelee sektoreittain. Markkinoillepääsyä ja tasavertaisia toimintaedellytyksiä vahvistavien toimenpiteiden olisi jatkuttava ja syvennyttävä, jotta ulkomaisten yritysten kohtelua voisi pitää tasaveroisena kotimaisten kanssa. EU ja Suomi ovat peräänkuuluttaneet uudistuksia pitkään.
Yritysten tukena on Team Finland Kiinan koordinoima laaja suomalaisten toimijoiden verkosto.
Ympäristö- ja energia-alan yhteistyö
Ympäristö- ja energia-alan yhteistyö on Suomen ja Kiinan välillä tärkeää ja aktiivista. Molemmat sektorit olivat esillä sekä presidentti Xin vuoden 2017 valtiovierailun että presidentti Niinistön vuoden 2019 valtiovierailun yhteydessä. Ilmastoa ja kestävää kehitystä koskevat globaalit sekä Suomen ja Kiinan omat tavoitteet muodostavat vahvan pohjan yhteistyölle.
Energia-alan yhteistyö rakentuu Suomen työ- ja elinkeinoministeriön ja Kiinan kansallisen energiahallinnon (National Energy Administration NEA) väliselle yhteisymmärryspöytäkirjalle. Yhteisymmärryspöytäkirjan puitteissa on käynnistetty niin Suomen ja Kiinan välinen energiatyöryhmä kuin myös energiapilottiprojekteja Kiinan markkinoilla. Päivittäinen energiayhteistyö Suomen ja Kiinan välillä on Team Finland -työtä parhaimmillaan, jossa Business Finlandin energiaohjelman rooli on keskeinen. Myös Suomen ympäristöministeriö ja Kiinan ympäristön ja ekologian ministeriö ovat tiivistäneet yhteistyötä.
Hallintojen välistä yhteistyötä tukee ja täydentää kansainvälisesti merkittävä suomalainen osaaminen suomalaisen elinkeinoelämän, tutkijayhteisön sekä kansalaisjärjestöjen osalta.
Kulttuurisuhteet
Suomen ja Kiinan välinen kulttuurivaihtosopimus allekirjoitettiin vuonna 1984. Sen puitteissa laaditaan monivuotisia kulttuurivaihto-ohjelmia. Maaliskuussa 2010 Helsingissä allekirjoitettiin Suomen ja Kiinan välinen yhteistyöpöytäkirja koskien yhteistyötä koulutuksen, kulttuurin, tieteen, liikunnan ja nuorison aloilla. Yhteistyöpöytäkirja täydentää kulttuurivaihtosopimusta ja sen puitteissa pyritään lisäämään muun muassa eri kulttuurilaitosten, kuten museoiden ja teattereiden, välistä yhteydenpitoa ja yhteistyötä. Tammikuussa 2019 allekirjoitettiin yhteistyöpöytäkirja myös kulttuurimatkailun osalta Kiinan kulttuuriministeriön laajennuttua kulttuuri- ja matkailuministeriöksi. Pandemia on haitannut yhteistyötä.
Suomalaista kulttuuria on tehty tunnetuksi Kiinassa erityisesti kulttuuritapahtumien ja -vaihdon kautta. 2000-luvun alusta lähtien kulttuuriyhteydet Suomen ja Kiinan välillä ovat alkaneet kehittyä suoriksi taiteilijoiden, kulttuuriorganisaatioiden ja -tuottajien välisiksi yhteyksiksi. Suomalaisten ja kiinalaisten kulttuurin tekijöiden ja tuottajien kiinnostus yhteistyöhön on kasvanut. Erityisesti musiikin, muotoilun, arkkitehtuurin sekä kuva- ja elokuvataiteen alat tarjoavat yhteistyömahdollisuuksia.
Vierailut
Suomen ja Kiinan virallinen korkean tason vierailuvaihto 2010- ja 2020-luvulla:
|