Kahdenväliset suhteet

Diplomaattisuhteiden kehitys

Suomi tunnusti Kiinan kansantasavallan 13. tammikuuta 1950 ensimmäisten länsimaiden joukossa. Diplomaattisuhteet Suomi ja Kiinan kansantasavalta solmivat 28. lokakuuta 1950 ja päättivät edustustojen vastavuoroisesta avaamisesta Pekingissä ja Helsingissä.

Ensimmäiset lähettiläät aloittivat tehtävissään seuraavana vuonna. Kiinaa edusti Suomessa Tukholmasta käsin myöhemmin erittäin näyttävän poliittisen uran tehnyt kenraali Geng Biao. Suomea puolestaan edusti Hugo Valvanne New Delhissä. Valvanne matkusti Pekingiin esittämään valtuuskirjansa ulkoministeri Zhou Enlaille helmikuussa 1951. Vasta hänen seuraajansa Helge von Knorring pääsi toimimaan suoraan paikan päällä Pekingissä jätettyään valtuuskirjansa Mao Zedongille 9. toukokuuta 1952.

Pekingin edustuston yhteyteen avattiin vuonna 1952 kaupallinen osasto, jota johti kaupallinen neuvos Olavi J. Mattila. Seuraavana vuonna virkaan astuneen Carl-Johan Sundströmin johdolla Kiinan ja Suomen kauppasuhteet alkoivat kehittyä entistä nopeammin ja Suomi solmi vuonna 1953 ensimmäisenä kapitalistisena maana kahdenvälisen kauppasopimuksen Kiinan kanssa.

Kauppasopimus ja varhainen tunnustaminen tarjosivat Suomelle erikoisaseman Kiinassa, mitä vahvisti Suomen systemaattinen tuki Kiinan YK-jäsenyydelle. Suomen 1950-luvulla saavuttama vakaa maine loi pohjan kahdenvälisille suhteille aina 1980-luvulle saakka.

Suomen ulkopolitiikkaa hallitsivat suhteet Neuvostoliittoon. 1960-luku ja 1970-luvun alku olivat hiljaiseloa Suomen ja Kiinan suhteissa johtuen Kiinan ja Neuvostoliiton välien viilentymisestä. Presidentti Urho Kekkonen kuitenkin visioi 1960-luvulla proaktiivisempaa lähestymistä Kiinaan suurlähettiläs Joel Toivolan innostamana. Lopulta kulttuurivallankumouksen puhkeaminen vuonna 1966 hautasi nämä suunnitelmat. Vaikka politiikka oli verraten passiivista, Suomi kuului kuitenkin niihin harvalukuisiin Länsi-Euroopan maihin, jotka eivät missään vaiheessa jäädyttäneet tai katkaisseet suhteitaan Kiinaan.

Suhteiden uusi kehittämisvaihe alkoi 1970-luvun lopulla Kiinan aloittaman uudistus- ja avautumispolitiikan myötä. Nyt Kiinan varapääministeriksi noussut Geng Biao avasi korkean tason yhteydenpidon vierailemalla Suomessa vuonna 1979. Ulkoministeri Paavo Väyrynen teki ensimmäisen korkean tason ministerivierailun Suomesta Kiinaan vuonna 1984. Väyrysen vierailua seurasivat myös pääministeri Kalevi Sorsan (1986) ja presidentti Mauno Koiviston (1988) vierailut.

Jiang Zemin oli ensimmäinen Suomessa vieraillut Kiinan presidentti (1995). Presidentit Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen taas vierailivat Kiinassa vuosina 1996 ja 2002 ja pääministeri Matti Vanhanen huhtikuussa 2009. Entinen eduskunnan puhemies Sauli Niinistö vieraili Kiinassa maaliskuussa 2010 sekä uudelleen presidenttinä huhtikuussa 2013 ja tammikuussa 2019.  Presidentti Xi Jinping vieraili Suomessa vuonna 2017 Suomen itsenäisyyden juhlavuonna.

Suomella on vuodesta 1999 ollut puolustusasiamies Pekingissä.

Yhteistyö eri sektoreilla

Koronaviruspandemia on huomattavasti vaikeuttanut matkustamista Kiinan ja Suomen välillä 2020-2022, mutta yhteistyötä on siitä huolimatta jatkettu kaikilla sektoreilla eri keinoin.

Poliittiset suhteet

Suomen ja Kiinan väliset poliittiset suhteet ovat laaja-alaiset. Suomi ja Kiina keskustelevat säännöllisesti kahdenvälisistä suhteista ja kansainvälisistä aiheista.

Maiden välisen yhteistyön kehikon muodostaa presidenttien Sauli Niinistö ja Xi Jinping Helsingissä 2017 sopima kumppanuus (Joint Declaration on Establishing and Promoting the Future-oriented New-type Cooperative Partnership). Presidentti Niinistön Kiinan-vierailulla 2019 presidentit sopivat kumppanuuden toimintaohjelman vuosille 2019-2023. Poliittiseen vuoropuheluun kuuluvat kysymykset muun muassa kansainvälisestä turvallisuudesta, kestävästä kehityksestä, ilmastonmuutoksesta, asevalvonnasta, ihmisoikeuksista, sukupuolten tasa-arvosta ja kansainvälisestä oikeudesta. EU toimii Suomen Kiinan politiikan tärkeänä kehikkona.

Talous, tiede ja teknologia

Suomen ulkoministeriön (UM) ja Kiinan kauppaministeriö (MOFCOM) välisessä taloudellisen, teollisen ja teknisen yhteistyön komiteassa käydään läpi Kiinan ja Suomen välisen kaupan mahdollisuuksia ja ongelmakohtia. Lisäksi Suomen työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ja MOFCOM perustivat innovatiivisen liiketoiminnan komitean 2017 presidentti Xin Suomen-vierailun aikana kehittämään ja syventämään konkreettista ja pragmaattista liiketoiminnan yhteistyötä maiden ja erityisesti yritysten välillä. Komitealla on neljä temaattista työryhmää: energia, metsäteollisuus, puhdas ilma ja merilogistiikka.

Tieteellis-teknistä yhteistyötä tehdään Suomen työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja Kiinan tiede- ja teknologiaministeriö MOSTin välillä. Suomella on tieteellis-teknillistä yhteistyötä koskevan yhteistyösopimuksen kattamien toimien lisäksi merkittävää tutkimusyhteistyötä muun muassa Kiinan luonnontiedesäätiön, Kiinan tiedeakatemian ja Kiinan yhteiskuntatieteiden akatemian kanssa. Tieteellis-teknillinen yhteistyö on aktiivista.

Ympäristö- ja energia-alan yhteistyö

Ympäristö- ja energia-alan yhteistyö on Suomen ja Kiinan välillä tärkeää ja aktiivista. Molemmat sektorit olivat esillä sekä presidentti Xin vuoden 2017 valtiovierailun että presidentti Niinistön vuoden 2019 valtiovierailun yhteydessä. Ilmastoa ja kestävää kehitystä koskevat globaalit sekä Suomen ja Kiinan omat tavoitteet muodostavat vahvan pohjan yhteistyölle.

Energia-alan yhteistyö rakentuu Suomen työ- ja elinkeinoministeriön ja Kiinan kansallisen energiahallinnon (National Energy Administration NEA) väliselle yhteisymmärryspöytäkirjalle. Yhteisymmärryspöytäkirjan puitteissa on käynnistetty niin Suomen ja Kiinan välinen energiatyöryhmä kuin myös energiapilottiprojekteja Kiinan markkinoilla. Päivittäinen energiayhteistyö Suomen ja Kiinan välillä on Team Finland -työtä parhaimmillaan, jossa Business Finlandin energiaohjelman rooli on keskeinen. Myös Suomen ympäristöministeriö ja Kiinan ympäristön ja ekologian ministeriö ovat tiivistäneet yhteistyötä.

Hallintojen välistä yhteistyötä tukee ja täydentää kansainvälisesti merkittävä suomalainen osaaminen suomalaisen elinkeinoelämän, tutkijayhteisön sekä kansalaisjärjestöjen osalta.

Yhteistyö koulutus-, tutkimus- ja opetusalalla

Suomen ja Kiinan koulutusyhteistyö on perinteisesti ollut vilkasta ja monimuotoista ja jakautuen kaikille koulutuksen asteilla. Suomella ja Kiinalla on useita yhteisymmärrysmuistioita (MOU) koulutus- ja tiedeyhteistyön tukemiseksi.

Alueellista ystävyyskaupunki- ja maakuntayhteistyötä tapahtuu sisarkouluista tutkimusyhteistyöhön. Usealla suomalaisella korkeakoululla on pitkäaikaisia kumppanuuksia kiinalaisten yliopistojen kanssa niin koulutus- kuin tutkimusyhteistyön merkeissä. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä puolestaan on pitkä historia yhteistyöstä Kiinan tiede- ja opetusviranomaisten, erityisesti opetusministeriön (MOE) ja tiede- ja teknologiaministeriön (MOST) kanssa.  Suomen Akatemia on niin ikään tehnyt jo pitkään yhteistyötä kiinalaisen tiedeyhteisön kanssa, erityisesti Kiinan tiedesäätiön (NSFC), Kiinan tiedeakatemian (CAS) ja Kiinan yhteiskuntatiedeakatemian (CASS) sekä myös Shanghain yhteiskuntatieteiden akatemian (SASS) kanssa.

Pandemia on kuitenkin merkittävästi vaikuttanut kansainväliseen yhteistyöhön ja sitä on monissa tapauksissa pidetty yllä online-yhteistyön keinoin sekä Kiinassa toimivien Suomen edustajien työllä. Suomalaisia korkeakouluja ja koulutusvientitoimijoita tukevat Kiinassa Suomen Pekingin-suurlähetystön koulutus- ja tiedeneuvos, Opetushallituksen Shanghain-toimiston projektikoordinaattori sekä Business Finland.

Suomessa opiskelee edelleen merkittävä määrä kiinalaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta suomalaisten opiskelijoiden mahdollisuus opiskella paikan päällä Kiinassa on pandemian myötä vaikeutunut huomattavasti. Kiina keskeytti uusien opiskelijaviisumeiden myönnön pandemian aikana, mutta palautti palvelun elokuussa 2022.

Oikeudellinen yhteistyö

Suomen ja Kiinan oikeusalan yhteistyö käynnistyi vuonna 1995. Tuorein yhteistyöpöytäkirja vuosille 2018–2021 allekirjoitettiin presidentti Xin vieraillessa Suomessa 2017. Ohjelman puitteissa on järjestetty seminaareja sekä luennointi- ja tutustumisvierailuja. Seminaareissa on käsitelty muun muassa oikeusvaltiota, rikostentorjuntaa, yhdyskuntaseuraamuksia, rikosprosessia, oikeusapua, vankeinhoitoa, yhdyskuntaseuraamusta ja korruption vastaista työtä.

Kuhunkin nelivuotiseen yhteistyöohjelmaan valitaan temaattiset alueet ja kaksi Kiinan maakuntaa, joihin yhteistyö erityisesti painottuu. Ohjelmaan liittyviin vierailuihin on osallistunut oikeusalan ammattilaisia aina asianajajista korkeimpien oikeuksien jäseniin. Lisäksi korkeimpien oikeuksien välillä sovittiin yhteistyön aiepöytäkirja (2018–2021) korkeimman oikeuden presidentti Eskon vieraillessa Kiinassa 2018. Myös yliopistot ovat järjestäneet ennen pandemiaa oikeustieteen alalla vaihto-ohjelmia ja vierailuja.

Kehitysyhteistyö

Suomen ja Kiinan välinen vuonna 1983 alkanut kahdenvälinen kehitysyhteistyö on päättynyt Kiinan noustessa keskituloiseksi maaksi. Viimeiseksi päättyivät korkotukihankkeet Kiinan ylitettyä OECD:n vientiluottosääntöjen mukaisen tulorajan vuonna 2010. Kiinassa ei myöskään ole enää suomalaisia kansalaisjärjestöhankkeita.

Suomi on tukenut kiinalaisia kansalaisjärjestöjä paikallisen yhteistyön määrärahalla. Hankkeet tukevat ihmisoikeuksia Kiinassa ja ne keskittyvät sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Suomen ja Kiinan välistä oikeusalan yhteistyötä on myös rahoitettu kehitysyhteistyövaroin.

Kiina oli vuonna 2021 Suomen suurin kauppakumppani Aasiassa sekä globaalisti Suomen neljänneksi tärkein tuontimaa ja viidenneksi suurin vientimaa. Suomen vienti Kiinaan vuonna 2021 muodosti 5 prosenttia Suomen ulkomaanviennistä. Tuonnissa Kiinan osuus oli 8 prosenttia. Suomesta Kiinaan suuntautuneen viennin arvo oli noin 4,7 miljardia euroa vuonna 2021 (noin 9 prosentin kasvu vuoteen 2020 verrattuna, luku sisältää tavarat ja palvelut). Suomen tuonti Kiinasta kasvoi 7,6 miljardiin euroon (20 prosenttia kasvua vuoteen 2020 verrattuna, luku sisältää tavarat ja palvelut).

Tällä hetkellä Kiinassa toimii lähes 400 suomalaisyritystä tai niiden edustustoa, tytäryhtiötä tai yhteisyritystä. Niiden suora tai epäsuora työllistävä vaikutus on merkittävä ja liikevaihto moninkertainen Kiinaan suuntautuvan viennin arvoon verrattuna.

Suomen investoinnit Kiinaan ovat arviolta yli 11 miljardia euroa ja Kiinan sijoitukset Suomeen noin 10 miljardia euroa.

Kiina tarjoaa edelleen paljon mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Toimintaympäristö on kuitenkin haastava poliittisten jännitteiden, kilpailun kiristymisen, Kiinan omavaraisuuspainotuksen ja sääntely-ympäristön epävarmuuksien takia. Kiina on vakiintuneen retoriikkansa mukaisesti luvannut jatkaa taloutensa avaamista, mutta tilanne vaihtelee sektoreittain. Markkinoillepääsyä ja tasavertaisia toimintaedellytyksiä vahvistavien toimenpiteiden olisi jatkuttava ja syvennyttävä, jotta ulkomaisten yritysten kohtelua voisi pitää tasaveroisena kotimaisten kanssa. EU ja Suomi ovat peräänkuuluttaneet uudistuksia pitkään.

Yritysten tukena on Team Finland Kiinan koordinoima laaja suomalaisten toimijoiden verkosto.

Suomen ja Kiinan välinen kulttuurivaihtosopimus allekirjoitettiin vuonna 1984. Sen puitteissa laaditaan monivuotisia kulttuurivaihto-ohjelmia. Maaliskuussa 2010 Helsingissä allekirjoitettiin Suomen ja Kiinan välinen yhteistyöpöytäkirja koskien yhteistyötä koulutuksen, kulttuurin, tieteen, liikunnan ja nuorison aloilla. Yhteistyöpöytäkirja täydentää kulttuurivaihtosopimusta ja sen puitteissa pyritään lisäämään muun muassa eri kulttuurilaitosten, kuten museoiden ja teattereiden, välistä yhteydenpitoa ja yhteistyötä. Tammikuussa 2019 allekirjoitettiin yhteistyöpöytäkirja myös kulttuurimatkailun osalta Kiinan kulttuuriministeriön laajennuttua kulttuuri- ja matkailuministeriöksi. Pandemia on haitannut yhteistyötä.

Suomalaista kulttuuria on tehty tunnetuksi Kiinassa erityisesti kulttuuritapahtumien ja -vaihdon kautta. 2000-luvun alusta lähtien kulttuuriyhteydet Suomen ja Kiinan välillä ovat alkaneet kehittyä suoriksi taiteilijoiden, kulttuuriorganisaatioiden ja -tuottajien välisiksi yhteyksiksi. Suomalaisten ja kiinalaisten kulttuurin tekijöiden ja tuottajien kiinnostus yhteistyöhön on kasvanut. Erityisesti musiikin, muotoilun, arkkitehtuurin sekä kuva- ja elokuvataiteen alat tarjoavat yhteistyömahdollisuuksia.

Suomen ja Kiinan virallinen korkean tason vierailuvaihto 2000-luvulla

2021

Kiinassa: ulkoministeri Pekka Haavisto.

2019

Kiinassa: tasavallan presidentti Sauli Niinistö, urheiluministeri Sampo Terho, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen.

2018

Suomessa: urheiluministeri Gou Zhongwen.

Kiinassa: eduskunnan puhemies Maria Lohela, oikeusministeri Antti Häkkänen, urheilu-, kulttuuri- ja Eurooppaministeri Sampo Terho, valtiovarainministeri Petteri Orpo, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen.

2017

Suomessa: Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteeri, presidentti ja keskussotilaskomission puheenjohtaja Xi Jinpingin valtiovierailu, mukana myös ulkoministeri Wang Yi ja kauppaministeri Zhong Shan. Kiinan energiaministeri, kansallisen energiahallinnon johtaja ja kansallisen kehitys- ja uudistuskomission varajohtaja Nur Bekri.

Kiinassa: ulkoministeri Timo Soini, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, elinkeinoministeri Mika Lintilä, pääministeri Juha Sipilä, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, eduskunnan puhemies Maria Lohela.

2016

Suomessa: urheiluministeri Liu Peng ja kansankongressin puhemies Zhang Dejiang.

Kiinassa: ympäristö- ja maatalousministeri Kimmo Tiilikainen, presidentti Tarja Halonen, puolustusministeri Jussi Niinistö, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula.

2015

Suomessa: varapääministeri Liu Yandong, puolustusministeri Chang Wanquan sekä oikeusministeri Wu Aiying.

Kiinassa: valtiovarainministeri Antti Rinne, Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka, eduskunnan puhemies Maria Lohela, elinkeinoministeri Olli Rehn.

2014

Suomessa: varapääministeri Wang Yang vieraili marraskuussa mm. Slushissa.

Kiinassa: maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen, sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko, kehitys- ja omistajaohjausministeri Pekka Haavisto, maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, puolustusministeri Carl Haglund, ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen.

2013

Suomessa: Kiinan kansan neuvoa-antava poliittinen konferenssin puheenjohtaja Yu Zhengsheng.

Kiinassa: tasavallan presidentti Sauli Niinistö, Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb, oikeusministeri Anna-Maija Henriksson, eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma, pääministeri Jyrki Katainen, ympäristöministeri Ville Niinistö, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen, opetusministeri Krista Kiuru, eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta, eduskunnan tulevaisuusvaliokunta.

2012

Suomessa: maatalousministeri Han Changfu, kansankongressin varapuhemies Lu Yongxiang, useita mediavierailuja WDC-tapahtumassa.

Kiinassa: elinkeinoministeri Jyri Häkämies, opetusministeri Jukka Gustafsson, poliisiylijohtaja Mikko Paatero.

2011

Suomessa: Kiinan kansankongressin varapuhemies Sang Guowei, tiede- ja teknologiaministeri Wan Gang.

Kiinassa: Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb.

2010

Suomessa: Kiinan varapresidentti Xi Jinping vieraili Suomessa maaliskuussa.

Kiinassa: eduskunnan puhemies Sauli Niinistö, elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, tasavallan presidentti Tarja Halonen, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen, ympäristöministeri Paula Lehtomäki, pohjoismainen yhteistyöministeri Jan Vapaavuori, maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, työministeri Anni Sinnemäki, sisäministeri Anne Holmlund, puolustusministeri Jyri Häkämies, pääministeri Mari Kiviniemi, kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin.

2009

Suomessa: varapääministeri Li Keqiang, Kiinan asevoimia johtavan keskussotilaskomission varapuheenjohtaja kenraali Guo Boxiong, kansankongressin varapuheenjohtaja Hua Jiamin.

Kiinassa: eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaosto, pääministeri Matti Vanhanen, työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, kenraali Ari Puheloinen, kansliapäällikkö Ritva Viljanen, oikeusministeri Tuija Brax, opetusministeri Henna Virkkunen, ilmavoimien komentaja Jarmo Lindberg, ulkoministeri Alexander Stubb.

2008

Suomessa: Kiinan kansan neuvoa-antava poliittinen konferenssin varapuheenjohtaja Wang Gang, apulaisulkoministeri Wu Hongbo.

Kiinassa: tasavallan presidentti Tarja Halonen, pääministeri Matti Vanhanen, varapuhemies Kääriäinen, valtiovarainministeri Jyrki Katainen, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen, puolustusministeri Jyri Häkämies, liikenne- ja viestintäministeri Suvi Lindén, kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin, ympäristöministeri Paula Lehtomäki, sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä.

2007

Kiinassa: tasavallan presidentti Tarja Halonen, kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, pohjoismaisen yhteistyön ministeri Jan Vapaavuori, eduskunnan talousvaliokunta.

2006

Suomessa: pääministeri Wen Jiabao, ulkoministeri Li Zhaoxing, kauppaministeri Bo Xilai, NDRC:n puheenjohtaja Ma Kai.

Kiinassa: pääministeri Matti Vanhanen, sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen, valtiovarainministeri Eero Heinäluoma.

2005

Suomessa: varapääministeri Hui Liangyu, kommunistisen puolueen keskuskomitean politbyroon pysyväiskomitean jäsen ja kurinpitokomission puheenjohtaja Wu Guanzheng.

Kiinassa: maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja, oikeusministeri Johannes Koskinen, kulttuuriministeri Tanja Karpela, puolustusministeri Seppo Kääriäinen, apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske.

2004

Suomessa: kansankongressin pysyvän komitean varapuheenjohtaja Jiang Zhenghua, ulkoministeri Li Zhaoxing, politbyroon jäsen ja Pekingin puoluesihteeri Liu Qi.

Kiinassa: valtiovarainministeri Antti Kalliomäki, kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen, puolustusvoimain komentaja amiraali Juhani Kaskeala, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki, eduskunnan puhemies Paavo Lipponen.

2003

Suomessa: politbyroon pysyväiskomitean jäsen Luo Gan, oikeusministeri Zhang Fusen, ulkomaankaupan ja taloudellisen yhteistyön ministeri Shi Guangsheng, valtiovarainministeri Xiang Huaicheng.

Kiinassa: kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, kulttuuriministeri Tanja Karpela.

2002

Kiinassa: tasavallan presidentti Tarja Halonen, ulkoministeri Erkki Tuomioja, ympäristöministeri Jouni Backman, ulkomaankauppaministeri Jari Vilén, liikenneministeri Kimmo Sasi, ympäristöministeri Satu Hassi, oikeusministeri Johannes Koskinen, kansliapäällikkö Kirsti Rissanen.

2001

Suomessa: opetusministeri Chen Zhili, valtion suunnittelukomission johtaja Zheng Peiyan.

Kiinassa: kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre, kulttuuriministeri Suvi Lindén, toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes, ulkoministeri Erkki Tuomioja, valtiovarainministeri Sauli Niinistö.

2000

Suomessa: politbyroon pysyväiskomitean jäsen Wei Jianxing, oikeusministeri Gao Changli, pääprokuraattori Han Zhubin.

Kiinassa: kauppa- ja teollisuusministeri Kimmo Sasi, maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä, oikeusministeri Johannes Koskinen, opetusministeri Maija Rask, liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen.