Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Diplomaattisuhteiden kehitys
Suomi oli Tanskan ja Ruotsin rinnalla ensimmäisiä Kiinan kansantasavallan tunnustaneita ja sen kanssa diplomaattiset suhteet solmineita länsimaita. Suomi tunnusti Kiinan kansantasavallan 13. tammikuuta 1950 ja diplomaattiset suhteet valtioiden välillä solmittiin 28. lokakuuta 1950.
Suomen ensimmäinen suurlähettiläs oli Hugo Valvanne, joka oli akkreditoitu Pekingiin New Delhistä käsin. Valvanne matkusti Pekingiin esittämään valtuuskirjettä vuoden 1951 helmikuussa ja pääsi pää- ja ulkoministeri Zhou Enlain [tshou enlai] vastaanottamaksi.
Pekingin lähetystön toiminta käynnistyi helmikuussa 1952 suomalaisen henkilökunnan saavuttua kaupunkiin. Suomen ensimmäinen residentti Kiinan suurlähettiläs Helge von Knorring jätti valtuuskirjansa maan johtajalle Mao Zedongille [mau tsötung] 9. toukokuuta 1952.
Pekingin lähetystön yhteyteen avattiin kaupallisen neuvoksen Olavi J. Mattilan johdolla toiminut kaupallinen osasto vuonna 1952 käynnistämään kauppaa maiden välillä. Kauppasuhteet Suomen ja Kiinan välillä alkoivat kehittyä nopeasti suurlähettiläs Carl-Johan Sundströmin johdolla ja vuonna 1953 Suomi solmi ensimmäisenä kapitalistisena maana kahdenvälisen kauppasopimuksen Kiinan kanssa.
Kauppasopimus ja varhainen tunnustaminen tarjosivat Suomelle erikoisaseman suhteessa Kiinaan, mitä vahvisti Suomen systemaattinen tuki Kiinan YK-jäsenyydelle. Suomen 1950-luvulla saavuttama vakaa maine loi pohjan kahdenvälisille suhteille aina 1980-luvulle saakka.
Suomen ulkopolitiikkaa hallitsivat suhteet Neuvostoliittoon, minkä vuoksi 1960-luku ja 1970-luvun alku oli hiljaiseloa Suomen ja Kiinan suhteissa johtuen Kiinan ja Venäjän välien viilentymisestä. Presidentti Kekkonen kuitenkin visioi 1960-luvulla proaktiivisempaa lähestymistä Kiinaan lähettiläs Joel Toivolan innostamana, mutta kulttuurivallankumouksen puhkeaminen vuonna 1966 lopetti nämä suunnitelmat. Vaikka politiikka oli verraten passiivista, Suomi kuului kuitenkin niihin harvalukuisiin Länsi-Euroopan maihin, jotka eivät missään vaiheessa jäädyttäneet tai katkaisseet suhteitaan Kiinaan.
Suhteiden uusi kehittämisvaihe alkoi 1970-luvun lopulla Kiinan ryhdyttyä harjoittamaan uudistus- ja avautumispolitiikkaa. Kiinan pääministeri Geng Biao [köng piau] avasi korkean tason yhteydenpidon vierailemalla Suomessa vuonna 1979. Ulkoministeri Paavo Väyrynen teki ensimmäisen korkean tason ministerivierailun Suomesta Kiinaan vuonna 1984. Tämä oli käännekohta, joka aloitti avoimien ovien kauden maiden suhteissa. Väyrysen vierailua seurasivat myös pääministeri Kalevi Sorsan (1986) ja presidentti Mauno Koiviston (1988) vierailut.
Kiinan presidentin ensimmäinen vierailu Suomeen oli presidentti Jiang Zeminin [dsiang tsömin] vierailu vuonna 1995. Presidentit Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen vierailivat Kiinassa vuosina 1996 ja 2002. Pääministeri Matti Vanhanen teki virallisen vierailun huhtikuussa 2009. Entinen eduskunnan puhemies Sauli Niinistö vieraili Kiinassa maaliskuussa 2010 ja uudelleen presidenttinä huhtikuussa 2013. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma vieraili Kiinassa toukokuussa ja pääministeri Jyrki Katainen syyskuussa 2013.
Ministeritason ja muita virallisia ja epävirallisia vierailuja tapahtuu nykyään runsaasti. Viimeisen vuosikymmenen aikana Suomesta Kiinaan ja Kiinasta Suomeen on vieraillut yli 80 korkean tason vierasta.
Suhteiden nopeaa kehitystä on siivittänyt myös suomalaisten yritysten etabloituminen Kiinaan, joka alkoi 1980-luvun alussa ja on kiihtynyt 1990-luvun alusta aina näihin päiviin asti. Manner-Kiinassa asuu pysyvästi yli tuhat suomalaista, joiden suurimmat keskittymät ovat Pekingissä ja Shanghaissa sekä niiden lähialueilla.
Suomella on vuodesta 1999 ollut residentti sotilasasiamies Pekingissä.

Yhteistyö eri sektoreilla

Poliittiset suhteet
Suomen ja Kiinan väliset poliittiset suhteet ovat laaja-alaiset. Suomi ja Kiina keskustelevat säännöllisesti kahdenvälisistä suhteista ja kansainvälisistä aiheista. Korkean tason vierailuja on usein.
Maiden välisen yhteistyön kehikon muodostaa kumppanuus presidenttien Xi Jinping ja Sauli Niinistö Helsingissä 2017 sopima kumppanuus ( Joint Declaration on Establishing and Promoting the Future-oriented New-type Cooperative Partnership). Presidentti Niinistön Kiinan-vierailulla 2019 presidentit sopivat kumppanuuden toimintaohjelman vuosille 2019-2023. Poliittiseen vuoropuheluun kuuluvat kysymykset muun muassa kansainvälisestä turvallisuudesta, kestävästä kehityksestä, ilmastonmuutoksesta, asevalvonnasta, ihmisoikeuksista, sukupuolten tasa-arvosta ja kansainvälisestä oikeudesta.
Talous, tiede ja teknologia
Suomen ulkoministeriön (UM) ja Kiinan kauppaministeriö MOFCOMin välisessä taloudellisen, teollisen ja teknisen yhteistyön komiteassa käydään läpi Kiinan ja Suomen välisen kaupan mahdollisuuksia ja ongelmakohtia. Lisäksi Suomen työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ja MOFCOM perustivat innovatiivisen liiketoiminnan komitean 2017 presidentti Xin Suomen-vierailun aikana kehittämään ja syventämään konkreettista ja pragmaattista liiketoiminnan yhteistyötä maiden ja erityisesti yritysten välillä. Komitealla on neljä temaattista työryhmää: energia, metsäteollisuus, puhdas ilma ja merilogistiikka.
Tieteellis-teknistä yhteistyötä tehdään Suomen työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja Kiinan tiede- ja teknologiaministeriö MOSTin välillä. Teknologia- ja innovaatioyhteistyötä tehdään myös suoraan Kiinan maakunnallisten tiede- ja teknologiakomissioiden kanssa, esimerkiksi Jiangsun ja Zhejiangin provinssien kanssa. Suomella on tieteellis-teknillistä yhteistyötä koskevan yhteistyösopimuksen kattamien toimien lisäksi merkittävää tutkimusyhteistyötä muun muassa Kiinan luonnontiedesäätiön, Kiinan tiedeakatemian ja Kiinan yhteiskuntatieteiden akatemian kanssa. Tieteellis-teknillinen yhteistyö on viime vuosina tiivistynyt ja laajentunut entisestään.
Oikeudellinen yhteistyö
Suomen ja Kiinan oikeusalan yhteistyö käynnistyi vuonna 1995. Tuorein yhteistyöpöytäkirja vuosille 2018–2021 allekirjoitettiin presidentti Xin vieraillessa Suomessa 2017. Ohjelman puitteissa järjestetään seminaareja sekä luennointi- ja tutustumisvierailuja. Seminaareissa on käsitelty muun muassa oikeusvaltiota, rikostentorjuntaa, yhdyskuntaseuraamuksia, rikosprosessia, oikeusapua, vankeinhoitoa, yhdyskuntaseuraamusta ja korruption vastaista työtä.
Kuhunkin nelivuotiseen yhteistyöohjelmaan valitaan temaattiset alueet ja kaksi Kiinan maakuntaa, joihin yhteistyö erityisesti painottuu. Ohjelmaan liittyviin vierailuihin on osallistunut oikeusalan ammattilaisia aina asianajajista korkeimpien oikeuksien jäseniin. Lisäksi korkeimpien oikeuksien välillä sovittiin yhteistyön aiepöytäkirja (2018–2021) korkeimman oikeuden presidentti Eskon vieraillessa Kiinassa 2018. Myös yliopistot ovat järjestäneet oikeustieteen alalla vaihto-ohjelmia ja vierailuja.
Kehitysyhteistyö
Suomen ja Kiinan välinen vuonna 1983 alkanut kahdenvälinen kehitysyhteistyö on päättynyt Kiinan noustessa keskituloiseksi maaksi. Viimeiseksi päättyivät korkotukihankkeet Kiinan ylitettyä OECD:n vientiluottosääntöjen mukaisen tulorajan vuonna 2010. Kiinassa ei myöskään ole enää suomalaisia kansalaisjärjestöhankkeita.
Suomi tukee kiinalaisia kansalaisjärjestöjä paikallisen yhteistyön määrärahalla. Hankkeet tukevat ihmisoikeuksia Kiinassa ja ne keskittyvät sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Suomen ja Kiinan välistä oikeusalan yhteistyötä on myös rahoitettu kehitysyhteistyövaroin.
Ympäristö- ja energiayhteistyö
Ympäristö- ja energia-alan yhteistyö on Suomen ja Kiinan välillä tärkeää ja aktiivista. Molemmat sektorit ovat olleet esillä sekä presidentti Xin vuoden 2017 valtiovierailun että presidentti Niinistön vuoden 2019 valtiovierailun yhteydessä. Sektoreiden yhteistyötä alleviivaa Suomen ja Kiinan yhteinen tavoite yhteiskunnallisesta ja ekologisesta kestävästä kehityksestä.
Energia-alan yhteistyö rakentuu Suomen työ- ja elinkeinoministeriön ja Kiinan kansallisen energiahallinnon (National Energy Administration) väliselle yhteisymmärryspöytäkirjalle. Yhteisymmärryspöytäkirjan puitteissa on käynnistetty niin Suomen ja Kiinan välinen energiatyöryhmä kuin myös neljä ensimmäistä yhteistä energiapilottiprojektia Kiinan markkinoilla. Päivittäinen energiayhteistyö Suomen ja Kiinan välillä on Team Finland -työtä parhaimmillaan, jossa Business Finlandin energiaohjelman rooli on keskeinen.
Presidenttien Xi ja Niinistön toiveesta Suomen ympäristöministeriö ja Kiinan ympäristön ja ekologian ministeriö ovat aloittaneet prosessin yhteistyön tiivistämiseksi. Ensimmäisen yhteisen tapaamisen perusteella mahdollisiksi yhteistyöalueiksi on valikoitumassa ilmastonmuutoksen vastaiset toimet, kiertotalous, ilmanlaatu ja luonnon monimuotoisuus. Suomi on lisäksi liittynyt Kiinan silkkitiealoitteen alla toimivaan BRI International Green Development Coalition -koalitioon, joka lanseerattiin 25. huhtikuuta 2019.  
Hallintojen välistä yhteistyötä tukee ja täydentää kansainvälisesti merkittävä suomalainen osaaminen suomalaisen elinkeinoelämän, tutkijayhteisön sekä kansalaisjärjestöjen osalta.
Yhteistyö koulutus-, tutkimus- ja opetusalalla
Suomen ja Kiinan koulutusyhteistyö on vilkasta ja monimuotoista ja sitä tapahtuu kaikilla koulutuksen asteilla. Suomella ja Kiinalla on useita yhteisymmärrysmuistioita (MOU) koulutus- ja tiedeyhteistyön tukemiseksi. Alueellista sisarkaupunki/-provinssiyhteistyötä tapahtuu sisarkouluista tutkimusyhteistyöhön. Usealla suomalaisella korkeakoululla on pitkäaikaisia kumppanuuksia kiinalaisten yliopistojen kanssa niin koulutus- kuin tutkimusyhteistyön merkeissä. Lisäksi suomalaiset korkeakoulut ja muut toimijat ovat aktiivisesti kehittämässä koulutusvientiä Kiinaan.
Vuonna 2017 suomalaisissa korkeakouluissa opiskeli yli 1600 kiinalaista tutkinto-opiskelijaa. Vaihto-opiskelu ja vierailut Kiinasta Suomeen ovat kasvaneet tasaisesti niin korkeakouluissa kuin peruskoulu- ja toisen asteen koulutuksessa sekä opettajavaihdossa. Kiinan opetusministeriön tukiessa korkeakoulujen yhteistyömalleja, joissa ulkomainen kumppaniyliopisto osallistuu opetukseen paikan päällä, moni suomalainen professori ja yliopisto-opettaja vierailee Kiinassa opetustehtävissä.
Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on pitkä historia yhteistyöstä Kiinan tiede- ja opetusviranomaisten, erityisesti opetusministeriön (MoE) ja tiede- ja teknologiaministeriön (MoST:n) kanssa.  Suomen TEMin ja MOSTin vetämä tiede- ja teknologiadialogi pidetään vuosittain.  Kiinan opetusministeriön kanssa on sovittu koulutuspolittisen dialogin aloittamisesta.  Suomen Akatemia on niin ikään tehnyt jo pitkään yhteistyötä kiinalaisen tiedeyhteisön kanssa, erityisesti Kiinan tiedesäätiön (NSFC), Kiinan tiedeakatemian (CAS) ja Kiinan yhteiskuntatiedeakatemian (CASS) sekä myös Shanghain yhteiskuntatieteiden akatemian (SASS) kanssa).  
Suomen Pekingin-suurlähetystön koulutus- ja tiedeneuvos sekä Opetushallituksen Shanghain-toimistossa työskentelevä projektikoordinaattori tukevat suomalaisia korkeakouluja ja yhdessä Business Finlandin kanssa koulutusvientitoimijoita Kiinassa.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Kiina oli vuonna 2018 Suomen neljänneksi suurin kauppakumppani ja suurin kauppakumppani Aasiassa. Suomen ja Kiinan välinen kauppa vuonna 2018 oli noin 8,2 miljardia euroa (noin 2 prosenttia kasvua vuoteen 2017 verrattuna). Suomen tuonti Kiinasta kasvoi 4,6 miljardiin euroon (0,5 prosenttia kasvua vuoteen 2017 verrattuna). Suomesta Kiinaan suuntautuneen viennin arvo oli 3,5 miljardia euroa vuonna 2018 (noin 4 prosenttia kasvua vuoteen 2017 verrattuna).
Tällä hetkellä Kiinassa toimii noin 350 suomalaisyritystä tai niiden edustustoa, tytäryhtiötä tai yhteisyritystä. Niiden suora tai epäsuora työllistävä vaikutus on arviolta yli 60 000 henkilöä ja liikevaihto moninkertainen Kiinaan suuntautuvan viennin arvoon verrattuna. Suurin osa suomalaisyrityksistä sijoittuu Pekingin ja Shanghain alueille sekä Hongkongin ympäristöön.
Suomen investoinnit Kiinaan (arviolta yli 11 miljardia euroa) ovat toistaiseksi suuremmat kuin Kiinan sijoitukset Suomeen, mutta kiinalaisinvestoinnit ovat olleet vuodesta 2016 lähtien voimakkaassa kasvussa ja ovat vuoden 2018 loppuun mennessä kivunneet jo noin 10 miljardiin euroon. Suomessa kiinalaisinvestoinnit ovat kohdistuneet ICT-alalle ja luonnonvaroihin.
Kiina tarjoaa edelleen paljon mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Toimintaympäristö on kuitenkin haastava kilpailun kiristymisen ja sääntely-ympäristön epävarmuuksien takia. Kiina on vakiintuneen retoriikkansa mukaisesti luvannut jatkaa taloutensa avaamista. Esiteltyjen toimenpiteiden olisi kuitenkin jatkuttava ja syvennyttävä, jotta ulkomaisten yritysten kohtelua voisi pitää tasaveroisena kotimaisten kanssa. EU ja Suomi ovat peräänkuuluttaneet uudistuksia pitkään ja Kiinan epäreilut käytännöt ja kotimaisten yritysten suosiminen ovat myös Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppakiistan taustalla.
Yritysten tukena on Team Finland Kiinan koordinoima laaja suomalaisten toimijoiden verkosto.
Kiinan presidentti Xin Suomen-valtiovierailun yhteydessä huhtikuussa 2017 perustettiin innovatiivisen liiketoiminnan komitea edistämään yhteistyötä suomalaisten ja kiinalaisten yritysten välillä.

Kulttuurisuhteet

Suomen ja Kiinan välinen kulttuurivaihtosopimus allekirjoitettiin vuonna 1984. Sen puitteissa laaditaan monivuotisia kulttuurivaihto-ohjelmia. Maaliskuussa 2010 Helsingissä allekirjoitettiin Suomen ja Kiinan välinen yhteistyöpöytäkirja koskien yhteistyötä koulutuksen, kulttuurin, tieteen, liikunnan ja nuorison aloilla. Yhteistyöpöytäkirja täydentää kulttuurivaihtosopimusta ja sen puitteissa pyritään lisäämään muun muassa eri kulttuurilaitosten, kuten museoiden ja teattereiden, välistä yhteydenpitoa ja yhteistyötä. Tammikuussa 2019 allekirjoitettiin yhteistyöpöytäkirja myös kulttuurimatkailun osalta Kiinan kulttuuriministeriön laajennuttua kulttuuri- ja matkailuministeriöksi.
Suomalaista kulttuuria on tehty tunnetuksi Kiinassa erityisesti kulttuuritapahtumien ja –vaihdon kautta. 2000-luvun alusta lähtien kulttuuriyhteydet Suomen ja Kiinan välillä ovat alkaneet kehittyä suoriksi taiteilijoiden, kulttuuriorganisaatioiden ja -tuottajien välisiksi yhteyksiksi. Suomalaisten kulttuurin tekijöiden ja tuottajien kiinnostus Kiinaa kohtaan on nopeasti kasvamassa. Myös kiinalaiset kulttuuripiirit ovat etsimässä uusia yhteistyökumppaneita ja kiinnostus suomalaista kulttuuria kohtaan on kasvamassa. Erityisesti musiikin, muotoilun, arkkitehtuurin ja kuvataiteen sekä elokuvan alat ovat lupaavia yhteistyöaloja.
Suomen Kulttuurirahastolla on ollut taiteilijaresidenssiyhteistyötä pekingiläisen Institute for Provocationin kanssa keväästä 2019 lähtien.

Vierailut

Suomen ja Kiinan virallinen korkean tason vierailuvaihto 1994–2013

1994:
  • Suomessa: poliittisen neuvoa-antavan komitean puheenjohtaja Li Ruihuan, ulkoministeri Qian Qichen
  • Kiinassa: eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen, pääministeri Esko Aho, kehitysyhteistyöministeri Toimi Kankaanniemi, kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen, puolustusvoimien komentaja Jan Klenberg, oikeuskansleri Jorma S. Aalto
1995:
  • Suomessa: presidentti Jiang Zemin, varapääministeri Li Lanqing, puolustusministeri Chi Haotian, siviiliasiainministeri Doje Cering
  • Kiinassa: oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki, maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
1996:
  • Suomessa: varapääministeri Zou Jiahua
  • Kiinassa: tasavallan presidentti Martti Ahtisaari, kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki, liikenneministeri Tuula Linnainmaa, KHO:n presidentti Pekka Hallberg
1997:
  • Suomessa: varapääministeri Wu Bangguo, tarkastusministeri Cao Qingze, kemian teollisuuden ministeri Gu Xiulian, valtiovarainministeri Liu Zhongli, kansan vapautusarmeijan yleisesikunnan päällikkö kenraali Fu Quanyou
  • Kiinassa: puolustusministeri Anneli Taina, ulkomaankauppaministeri Ole Norrback; tasavallan presidentti Martti Ahtisaari
1998: 
  • Kiinassa: puolustusvoimien komentaja Gustaf Hägglund, maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä, ulkoministeri Tarja Halonen, pääministeri Paavo Lipponen, valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki
1999:
  • Suomessa: ulkoministeri Tang Jiaxuan
  • Kiinassa: liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen, tasavallan presidentti Martti Ahtisaari, kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja
2000:
  • Suomessa: politbyroon pysyväiskomitean jäsen Wei Jianxing, oikeusministeri Gao Changli, pääprokuraattori Han Zhubin.
  • Kiinassa: kauppa- ja teollisuusministeri Kimmo Sasi, maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä, oikeusministeri Johannes Koskinen, opetusministeri Maija Rask, liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen.
2001:
  • Suomessa: opetusministeri Chen Zhili, valtion suunnittelukomission johtaja Zheng Peiyan.
  • Kiinassa: kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre, kulttuuriministeri Suvi Lindén, toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes, ulkoministeri Erkki Tuomioja, valtiovarainministeri Sauli Niinistö.
2002:
  • Kiinassa: tasavallan presidentti Tarja Halonen, ulkoministeri Erkki Tuomioja, ympäristöministeri Jouni Backman, ulkomaankauppaministeri Jari Vilén, liikenneministeri Kimmo Sasi, ympäristöministeri Satu Hassi, oikeusministeri Johannes Koskinen, kansliapäällikkö Kirsti Rissanen.
2003:
  • Suomessa: politbyroon pysyväiskomitean jäsen Luo Gan, oikeusministeri Zhang Fusen, ulkomaankaupan ja taloudellisen yhteistyön ministeri Shi Guangsheng, valtiovarainministeri Xiang Huaicheng.
  • Kiinassa: kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, kulttuuriministeri Tanja Karpela.
2004:
  • Suomessa: kansankongressin pysyvän komitean varapuheenjohtaja Jiang Zhenghua, ulkoministeri Li Zhaoxing, politbyroon jäsen ja Pekingin puoluesihteeri Liu Qi.
  • Kiinassa: valtiovarainministeri Antti Kalliomäki, kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen, puolustusvoimain komentaja amiraali Juhani Kaskeala, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki, eduskunnan puhemies Paavo Lipponen.
2005:
  • Suomessa: varapääministeri Hui Liangyu, kommunistisen puolueen keskuskomitean politbyroon pysyväiskomitean jäsen ja kurinpitokomission puheenjohtaja Wu Guanzheng.
  • Kiinassa: maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja, oikeusministeri Johannes Koskinen, kulttuuriministeri Tanja Karpela, puolustusministeri Seppo Kääriäinen, apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske.
2006:
  • Suomessa: pääministeri Wen Jiabao, ulkoministeri Li Zhaoxing, kauppaministeri Bo Xilai, NDRC:n puheenjohtaja Ma Kai.
  • Kiinassa: pääministeri Matti Vanhanen, sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen, valtiovarainministeri Eero Heinäluoma.
2007:
  • Kiinassa: tasavallan presidentti Tarja Halonen, kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, pohjoismaisen yhteistyön ministeri Jan Vapaavuori, eduskunnan talousvaliokunta.
2008:
  • Suomessa: Kiinan kansan neuvoa-antava poliittinen konferenssin varapuheenjohtaja Wang Gang, apulaisulkoministeri Wu Hongbo.
  • Kiinassa: tasavallan presidentti Tarja Halonen, pääministeri Matti Vanhanen, varapuhemies Kääriäinen, valtiovarainministeri Jyrki Katainen, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen, puolustusministeri Jyri Häkämies, liikenne- ja viestintäministeri Suvi Lindén, kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin, ympäristöministeri Paula Lehtomäki, sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä.
2009:
  • Suomessa: varapääministeri Li Keqiang, Kiinan asevoimia johtavan keskussotilaskomission varapuheenjohtaja kenraali Guo Boxiong, kansankongressin varapuheenjohtaja Hua Jiamin.
  • Kiinassa: eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaosto, pääministeri Matti Vanhanen, työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, kenraali Ari Puheloinen, kansliapäällikkö Ritva Viljanen, oikeusministeri Tuija Brax, opetusministeri Henna Virkkunen, ilmavoimien komentaja Jarmo Lindberg, ulkoministeri Alexander Stubb. 
2010:
  • Suomessa: Kiinan varapresidentti Xi Jinping vieraili Suomessa maaliskuussa.
  • Kiinassa: eduskunnan puhemies Sauli Niinistö, elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, tasavallan presidentti Tarja Halonen, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen, ympäristöministeri Paula Lehtomäki, pohjoismainen yhteistyöministeri Jan Vapaavuori, maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, työministeri Anni Sinnemäki, sisäministeri Anne Holmlund, puolustusministeri Jyri Häkämies, pääministeri Mari Kiviniemi, kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin.
2011:
  • Suomessa: Kiinan kansankongressin varapuhemies Sang Guowei, tiede- ja teknologiaministeri Wan Gang.
  • Kiinassa: Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb.
2012:
  • Suomessa: maatalousministeri Han Changfu, kansankongressin varapuhemies Lu Yongxiang, useita mediavierailuja WDC-tapahtumassa.
  • Kiinassa: elinkeinoministeri Jyri Häkämies, opetusministeri Jukka Gustafsson, poliisiylijohtaja Mikko Paatero.
2013
  • Suomessa: Kiinan kansan neuvoa-antava poliittinen konferenssin puheenjohtaja Yu Zhengsheng.
  • Kiinassa: tasavallan presidentti Sauli Niinistö, Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb, oikeusministeri Anna-Maija Henriksson, eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma, pääministeri Jyrki Katainen, ympäristöministeri Ville Niinistö, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen, opetusministeri Krista Kiuru, eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta, eduskunnan tulevaisuusvaliokunta.
2014
  • Suomessa: varapääministeri Wang Yang vieraili marraskuussa mm. Slushissa.
  • Kiinassa: maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen, sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko, kehitys- ja omistajaohjausministeri Pekka Haavisto, maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, puolustusministeri Carl Haglund, ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen.
2015
  • Suomessa: varapääministeri Liu Yandong, puolustusministeri Chang Wanquan sekä oikeusministeri Wu Aiying.
  • Kiinassa: valtiovarainministeri Antti Rinne, Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka, eduskunnan puhemies Maria Lohela, elinkeinoministeri Olli Rehn.
2016
  • Suomessa: urheiluministeri Liu Peng ja kansankongressin puhemies Zhang Dejiang.
  • Kiinassa: ympäristö- ja maatalousministeri Kimmo Tiilikainen, presidentti Tarja Halonen, puolustusministeri Jussi Niinistö, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula.
2017
  • Suomessa: Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteeri, presidentti ja keskussotilaskomission puheenjohtaja Xi Jinpingin valtiovierailu, mukana myös ulkoministeri Wang Yi ja kauppaministeri Zhong Shan. Kiinan energiaministeri, kansallisen energiahallinnon johtaja ja kansallisen kehitys- ja uudistuskomission varajohtaja Nur Bekri.
  • Kiinassa: ulkoministeri Timo Soini, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, elinkeinoministeri Mika Lintilä, pääministeri Juha Sipilä, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, eduskunnan puhemies Maria Lohela.
2018
  • Suomessa: urheiluministeri Gou Zhongwen.
  • Kiinassa: eduskunnan puhemies Maria Lohela, oikeusministeri Antti Häkkänen, urheilu-, kulttuuri- ja Eurooppaministeri Sampo Terho, valtiovarainministeri Petteri Orpo, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen.
2019
  • Kiinassa: tasavallan presidentti Sauli Niinistö, urheiluministeri Sampo Terho, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen.