Kiinan julkiset hankinnat Euroopan näkökulmasta
Juuri julkaistun EU-kauppa- kamarin selvityksen mukaan Kiinan julkisissa hankinnoissa suositaan sikäläisiä valtionyrityksiä; hakuprosessit eivät ole läpinäkyviä; hankintoja koskeva lainsäädäntö on hyvin fragmentoitunutta - ja muutoksenhakumahdollisuudet koetaan puutteellisiksi. Selvityksen mukaan eurooppalaiset yritykset jäävät järjestelmän luonteen vuoksi Etelä-Korean talouden kokoisen markkina-alueen ulkopuolelle.
Valtava hyödyntämätön markkina
Länsimaisten yritysten huomio on kiinnittynyt viime aikoina entistä enemmän Kiinan julkisten hankintojen markkinoihin.
Tämä ei ole mikään ihme, sillä niiden arvioidaan olevan n. 1 000 miljardin dollarin arvoiset (n. 20 % Kiinan taloudesta). Tämän suuruusluokan liiketoimintamahdollisuudet houkuttelevat luonnollisesti yrityksiä kokoon katsomatta.
Kiinan julkisten hankintojen markkinat ovat kuitenkin monelle yritykselle odotettua hankalampi toimintaympäristö.Yritykset ovat syyttäneet Kiinan julkisten hankintojen järjestelmää muun muassa ulkomaalaisia syrjiväksi ja jopa korruptoituneeksi. Lisäksi julkisia hankintoja koskevat lait koetaan hyvin vaikeasti tulkittaviksi.
Kiinassa toimivan EU-kauppakamarin (EUCCC) 20.4. julkistaman selvityksen mukaan eurooppalaiset yritykset jäävät julkisten hankintojen järjestelmän luonteen vuoksi Etelä-Korean talouden kokoisen markkina-alueen ulkopuolelle.
Epäjohdonmukainen oikeuskäytäntö ja läpinäkyvyys
Kiinassa toimiva EU-kauppakamari on toiminut melko aktiivisesti julkisiin hankintoihin liittyvissä kysymyksissä. Sen julkisten hankintojen työryhmän tekemä selvitys pyrkii lisäämään tietoa Kiinan hankintojen järjestelmästä. 54-sivuinen tutkimus sisältää muun muassa tapauskohtaisia esimerkkejä järjes-telmän ongelmallisiksi koetuista kohdista. EUCCC:n selvityksen pääasiallisena tarkoituksena on kui-tenkin antaa Kiinan viranomaisille julkisten hankintojen järjestelmää koskevia suosituksia.
Hankintajärjestelmää koskevat lait ovat selvityksen mukaan hyvin fragmentoituneita, sillä julkisten hankintojen markkinat toimivat käytännössä kahden erillisen lain puitteissa.
Julkisten hankintojen laki (Government Procurement Law, GPL) kattaa ministeriöiden ja muiden valtiollisten organisaatioiden hankinnat (mm. toimistotarvikkeet, rakennukset ja ajoneuvot), kun taas tarjouskilpailulaki (Bidding Law, BL) koskee suuren mittakaavan projekteja (esim. patohankkeet ja suuret liikennehankkeet) sekä valtio-omisteisten ja kansainvälisten rahoituslaitosten (IMF, World Bank, Asian Development Bank) lainoittamia projekteja.
Fragmentoitunutta ja kaksijakoista lainsäädäntöä alleviivaa se seikka, että eri organisaatiot ovat vastuussa lakien implementoinnista. GPL asettuu valtiovarainministeriön (MOF) vastuulle, kun taas BL:sta ovat vastuussa Kansallinen kehitys- ja reformikomissio (NDRC), sekä pai-kalliset kehitys- ja reformikomissiot. Eri organisaatioiden kerrotaan implementoivan lakeja eri tavalla.
Lainsäädännön monimutkaisuutta lisäävät edellä mainitun lisäksi asunto- ja aluekehitysministeriön (MOHURD) kaltaisten valtiollisten elinten epäsuorat määräykset sekä muiden lakien julkisiin hankin-toihin vaikuttavat lausekkeet ja ehdot (mm. budjettilaki, sopimuslaki, hintalaki jne.).
EU-kauppakamarin mukaan ulkomaisten yritysten osallistumismahdollisuudet paikallishallinnon järjes-tämiin tarjouskilpailuihin ovat hyvin niukat. Paikallistason julkiset hankinnat ovat tarjouskilpailulain sääntelyn alaisia, joka tarjoaa huomattavasti epäselvemmän kuvan tarjousvaatimuksista, kuin julkisten hankintojen laki.
Eräs työryhmän haastattelema tuulivoimayrityksen myyntiedustaja totesi tarjous-kilpailulaista seuraavaa: ”Itse säännöissä ei ole mitään vikaa, vika on siinä ettei sääntöjen sisällöllä ole mitään merkitystä. Valtio-omisteinen malliyritys (National Champion) voittaa aina.”
Haasteet eurooppalaisille yrityksille
EUCCC:n mukaan eurooppalaisten yritysten kohtaamat haasteet voidaan tiivistää seuraaviin kohtiin:
- Hankintoja koskevaa tietoa hankala saada ja tieto usein epätarkkaa.
- Projektien evaluointikriteereitä koskevan tarkan tiedon vähyys.
- Tarjouskilpailujen pilkkominen pienempiin osiin (enemmän vastuussa olevia viranomaisia), johtaa kustannusten kasvuun ja läpinäkyvyyden vähenemiseen.
- Tarjouskilpailuissa käytetyt epäoikeudenmukaiset valintakriteerit.
- Muutoksenhakuprosessissa käytetyt epäjohdonmukaiset ja puutteelliset menettelytavat.
EUCCC:n suositukset
Kauppakamarin tutkimus antaa Kiinan hallinnolle seuraavia suosituksia:
1) Kaikkien tarjouksentekijöiden tulisi saada yhdenvertainen mahdollisuus saada tarjouskilpailua kos-kevaa tietoa.
2) Läpinäkyvän ja oikeudenmukaisen evaluaatiokriteeristön muodostaminen.
3) Hallinnon tulisi huomioida julkisten hankintojen vaikutukset muihin politiikkatoimenpiteisiin.
4) Julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön yhtenäistäminen.
EU-kauppakamarin mukaan tarjouskilpailujen suurin ongelma piilee kaksijakoisessa ja epäselvässä lainsäädännössä. Sen mukaan julkisten hankintojen laki ja tarjouskilpailulaki tulisi liittää yhteen, jotta tarjouskilpailujen säännöt muodostuisivat selkeämmiksi ja läpinäkyviksi. Lainsäädännön yhtenäistä-minen edesauttaisi EUCCC:n mukaan myös hallinnon tehokkuutta ja näin ollen myös Kiinan kansan-taloutta.
Selvitys on luettavissa osoitteesta: http://www.europeanchamber.com.cn/images/documents/marketing_department/beijing/publications/2011/PP%20Study%20EN%20Final_0421.pdf