Kiina: Guangdongin talouskehitys vuonna 2006

Guangdong on taloudeltaan Kiinan johtava provinssi. Talous kasvoi vuonna 2006 noin 14,1 prosenttia. Tavoitteena oli "vain" yhdeksän prosentin kasvu, joten tavoite ylitettiin viidellä prosentilla. Kasvun moottereina toimivat investoinnit ja vienti. Bruttokansantuote on 1/8 koko Kiinan bruttokansantuotteesta. Kiinan viennistä Guangdongin osuus on lähes 1/3.

Guangdongin vienti oli yli 300 miljardia dollaria ja se kasvoi yli 27 prosenttia. Yli 58 000 yksityistä yritystä käy ulkomaankauppaa. Ulkomaiset suorat investoinnit olivat 14,5 miljardia dollaria. Ne olivat Jiangsun provinssin jälkeen toiseksi suurimmat Kiinassa.

Sähköpula haittasi edelleen yrityksiä Helmijoen suistossa ja työvoimasta oli myös pulaa erityisesti matalapalkkasektoreilla. Ympäristön tila näytti kehittyneen huonommaksi hallituksen päinvastaisista lupauksista huolimatta. Ilman saasteet lisääntyivät ennätysmäisesti. Myös rikollisuus suurissa kaupungeissa on vakava ongelma. Moottoripyörät kiellettiin Kantonissa, koska niitä käytettiin apuna ryöstöissä.

Suomen vienti Guangdongiin laski viisi prosenttia ollen 352 mijoonaa dollaria. Tärkeimmät vientituotteet olivat paperi, teräs ja paperikoneet. Suomalaisia yrityksiä on provinssissa noin 30, joista suurimmat ovat Nokia, Perlos ja Salcomp.

Kiinan talous kasvoi viime vuonna 10,7 prosenttia eli kasvu oli nopeinta yhteentoista vuoteen. Viimeksi vuonna 1995 kasvu oli hieman nopeampaa, jolloin kasvuksi saatiin 10,9 prosenttia. Kiinan ulkomaankauppa oli 1 761 miljardia dollaria ja kaupan ylijäämä 178 miljardia dollaria. Valuuttavaranto viime vuoden lopussa oli 1 066 miljardia dollaria, joka oli 247 miljardia dollaria suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Ulkomaista velkaa Kiinalla on noin 300 miljardia dollaria.

Bruttokansantuote voimakkaassa kasvussa

Kiinan bruttokansantuote on neljänneksi suurin maailmassa ja se on nykyisellä kasvuvauhdilla saavuttamassa Saksan jo kuluvan vuoden lopussa. Kiinan bruttokansantuotteen nopeaan kasvuun myötävaikuttivat kasvanut vienti ja suuret investoinnit. Keskushallitus yritti viime keväästä lähtien hidastaa talouskasvua nostamalla korkoja, kiristämällä rahapolitiikkaa, nostamalla liikepankkien varantovaatimuksia, säätelemällä maakauppoja ja kiristämällä projektien hyväksymistä tiettyjen teollisuudenalojen osalta. Tästä huolimatta talouskasvu ylitti selvästi kasvulle asetetun kahdeksan prosentin tavoitteen. Huolimatta nopeasta kasvusta kuluttajahinnat nousivat vain 1,5 prosenttia. Hintojen vakauteen myötävaikutti osaltaan se, että energian hinnat ovat säännösteltyjä.

Etelä-Kiinan neljässä provinssissa eli Guangdongin, Fujianin, Guangxin ja Hainanin provinsseissa, joissa on yhteensä noin 200 miljoonaa asukasta mukaan luettuina siirtotyöläiset, talouskasvu oli selvästi nopeampi kuin Kiinassa keskimäärin. Kasvu vaihteli 12,5-14,1 prosentin välillä.

Guangdongin provinssin talous

Guangdong on taloudeltaan Kiinan suurin ja tärkein provinssi. Sen talous on kasvanut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana keskimäärin 15 prosenttia vuosittain. Viime vuonna talouskasvu oli 14,1 prosenttia. Provinssin talouskasvulle asettama tavoite oli yhdeksän prosenttia, joten tavoite ylitettiin peräti viidellä prosentilla. Provinssin johto on korostanut laadullista talouskasvua määrällisen sijasta, mutta näyttää ilmeiseltä, että määrällisestä kasvusta ei haluttu tinkiä. Nopeutunut kasvu on sitäkin merkittävämpi, kun provinssissa esiintyi edelleen kesäaikana sähköpulaa. Tekstiili- ja kenkätehtaat kärsivät myös työvoimapulasta. Provinssin bruttokansantuote oli noin 260 miljardia euroa, joka oli 1/8 koko Kiinan bruttokansantuotteesta. Per capita BKT oli provinssissa 3 509 dollaria ja Kantonissa jopa 10 000 dollaria. Kaupunkilaisten käytettävissä olevat tulot olivat noin 1 600 euroa ja maaseutuväestön tulot noin 500 euroa. Molemmat kasvoivat runsaat kahdeksan prosenttia. Talouden nopea kasvu johtui pääasiassa investoinneista sekä viennistä. Guangdongin osuus Kiinan koko viennistä oli runsaat 31 prosenttia.

Investoinneissa pääpaino edelleen liikenteessä ja energiassa

Investoinit kasvoivat 17 prosenttia ja olivat 81 miljardia euroa. Runsaat puolet investoinneista suuntautui palvelusektorille. Teollisuus on kehittynyt entistä kilpailukykyisemmäksi ja innovatiivisemmaksi. 1/5 kiinalaisten yritysten hakemista patenteista tuli viime vuonna Guangdongista. Lähes 3/4 teollisista investoinneista tehtiin yhdeksälle avainsektorille, joita ovat elektroniikkateollisuus ja informaatioteknologia, koneenrakennus ja sähkölaitteet, petrokemiallinen teollisuus, tekstiili- ja vaatetusteollisuus, elintarvike- ja juomateollisuus, rakennusmateriaaliteollisuus, paperiteollisuus sekä autoteollisuus. Erityisen nopeasti kehittyi elektroniikkateollisuus sekä informaatioteknologia, jotka kasvoivat 27 prosenttia. Mm. suomalaiset telekommunikaatioyritykset Nokia, Perlos ja Salcomp laajensivat toimintaansa.

Julkiset ja yksityiset investoinnit provinssihallituksen painopisteprojekteihin olivat 11 miljardia euroa. Pääasiassa investoinnit käsittivät liikenne- ja voimalaitosprojekteja. Kaikkiaan 38 suurta projektia valmistui viime vuonna. Näistä tärkeimmät olivat Toyotan uusi autotehdas Kantonissa, etyleeniä tuottava tehdas Maominissa, provinssin länsiosassa, jonka vuosituotanto on 1 miljoonaa tonnia sekä LNG-kaasuterminaali Shenzhenissä, johon nesteytetty kaasu tuodaan Australiasta. Viime vuonna aloitettiin lisäksi 32 suurprojektin rakennustyöt. Näistä tärkeimpinä mainittakoon Sinopecin suuri öljynjalostamo, jonka kapasiteetti tulee olemaan 12 miljoonaa tonnia. Jalostamo rakennetaan Huizhouhun, noin 60 km Hongkongista pohjoiseen. Federal Express rakentaa Kantonin Baiyun lentokentälle Aasian-Tyynenmeren alueen pääjakelupisteen. Rautatielinjoja on parhaillaan rakenteilla lähes 900 km ja maanalaista rautatietä laajennetaan merkittävästi sekä Kantonissa että Shenzhenissä. Samoin nopeita junayhteyksiä lisätään Helmijoen suiston kaupunkien välillä.

Kantonilla haastavia tavoitteita

Provinssin pääkaupungilla Kantonilla on haastavia tavoitteita. Kaupunginjohtaja Zhang Guangningin mukaan vuoteen 2011 mennessä kaupungin bruttokansantuotteen on määrä saavuttaa 100 miljardia euroa, jolloin per capita BKT olisi 13 000 dollaria. Kaupunki tulee kehittämään erityisesti korkean teknologian teollisuuksia, kuten ohjelmistoja, biolääketiedettä sekä tulee vahvistamaan edelleen auto- ja petrokemiallista teollisuutta. Kantonin tavoitteena on tulla Etelä-Kiinan ja vieläpä koko Kiinan teknologiseksi innovaatio-, ohjelmisto- ja biolääketiedekeskukseksi.

Vuonna 2010 Kantonissa pidetään Aasian kisat, joissa urheilulajeja on jokseenkin yhtä paljon kuin olympialaisissa. Kaupunkiin on rakenteilla maanalaisen laajennuksen lisäksi muun muassa lukuisia luksushotelleja, jotka valmistuvat ennen kisoja.

Sosiaalinen kehitys

Kuvernööri Huang Huahua antoi helmikuussa raportin provinssin kansankongressille provinssihallituksen vuoden 2006 toiminnasta. Talousasioihin painottuneen positiivisen raportin mukaan Guangdong rakentaa keskushallituksen prioriteetin mukaisesti "harmoonisen yhteiskunnan" ja tukee merkittävästi köyhien ja maanviljelijöiden taloudellista asemaa provinssin itä-, länsi- ja pohjoisosissa. Erityisesti vierastyöläiset hyötyivät viime vuonna siitä, että minimipalkkoja korotettiin toisena vuonna peräkkäin huomattavasti, nyt noin 18 prosenttia. Tarkoituksena on houkutella työvoimaa muista provinsseista ja saada myös alhaisen palkkatason ja jalostusasteen omaavia yrityksiä siirtymään muualle. Siirtotyövoimasta on Guangdongilla myös melkoisia ongelmia, sillä rikollisuutta ei yrityksistä huolimatta ole saatu kuriin. Kun muitakaan keinoja ei Kantonissa enää ollut lukuisten kameroiden lisäksi, kiellettiin moottoripyöriltä pääsy kaupungin keskiosiin tammikuussa 2007. Shenzhenin kaupunki suunnittelee tekevänsä lähiaikoina samoin.

Keskushallituksen ohjeiden mukaisesti myös Guangdongissa ulkomaiset yritykset ovat olleet pakotettuja hyväksymään ammattiyhdistysliikkeen perustamisen yrityksiin. Ensimmäisiä suuria yrityksiä, jotka joutuivat hyväksymään työntekijöidensä liittymisen ammattiyhdistykseen olivat amerikkalainen WAL-Mart sekä taiwanilainen Foxconn Electronics. Kuluvan vuoden loppuun mennessä tulee kaikkien monikansallisten yritysten perustaa ammattiyhdistysliike. Guangdongilla on jo 137 000 ammattiyhdistystä ja lähes 15 miljoonaa rekisteröityä jäsentä. Kuuluminen ammattiyhdistykseen ei ainakaan vielä ole tuonut työntekijöille merkittäviä oikeuksia.

Yhteiskunnallista vakautta ovat ajoittain uhanneet paikalliset kiistat maanomistusoloista sekä ongelmat, kun yritykset ovat jättäneet palkat maksamatta. Maaseudun levottomuuksien seuraaminen on muodostunut vaikeaksi, sillä South China Morning Postin toimittaja, joka seurasi ja raportoi aktiivisesti paikallisista levottomuuksista, siirrettiin Kiinan viranomaisten painostuksesta toisiin tehtäviin.

Ympäristöongelmat

Guangdongin suurin ja vaikein ongelma näyttää olevan ympäristön saasteet. Huolimatta provinssihallituksen lukuisista lupauksista panostaa ympäristönsuojeluun, Guangdongin ilman saasteet lisääntyivät ennätysmäisesti. Guangdongin virallisen tilastoraportin mukaan provinssissa esiintyi savusumua 75 päivänä viime vuonna. Kantonissa vastaava luku oli 120 päivää ja hengitystieongelmista kärsivien asukkaiden ongelmat ovat lisääntyneet vastaavasti. Kantonin viranomaiset julkaisivat viime vuonna kuusi varoitusta, jolloin näkyvyys vakavan savusumun johdosta alitti kaksi kilometriä. Happosateet ovat myös lisääntyneet Helmijoen suistossa. Tilastoraportissa vuonna 2002 niiden esiintymistiheys oli 40 prosenttia ja vuonna 2005 noin 55 prosenttia. Viime vuoden osalta ei lukuja enää julkaistu, mutta erään toisen raportin mukaan happosateiden esiintymistiheys oli 74 prosenttia. Suunnitelmien mukaan vuosina 2006-2020 provinssin johto on luvannut puhdistaa ympäristön vähentämällä teollisuuden päästöjä ja puhdistamalla ilman. Vuoteen 2010 mennessä provinssin johto on luvannut, että puolet Guangdongin kaupungeista täyttävät "mallikaupungin normit".

Ympäristöongelmat ovat pahimmat Helmijoen suiston alueella, jonne teollisuus on keskittynyt. Helmijoki on erittän saastunut eikä joen pohjaa liene edes mahdollista enää puhdistaa raskasmetalleista. Guangdong on viime vuosina investoinut pääasiassa raskaaseen teollisuuteen, joten teollisuuden päästöt ovat entisestään kasvaneet. Erityisesti ympäristöasiantuntijat ovat kritisoineet hallituksen toimenpiteitä keskittää raskasta ja petrokemiallista teollisuutta Kantonin eteläosaan Nanshan syvänmerensataman alueelle, josta ympäristösaasteet leviävät helposti muihin alueen kaupunkeihin.

Ulkomaankauppa ja ulkomaiset investoinnit

Guangdongin ulkomaankauppa kasvoi viime vuonna yli 23 prosenttia. Sen arvo oli 527 miljardia dollaria, josta vienti oli 302 miljardia (+27 %) ja tuonti 225 miljardia (+19 %). Guangdongin vienti koko Kiinan viennistä oli runsaat 31 prosenttia. Provinssin viennissä niin sanottujen päivittäistavaroiden vienti kasvoi nopeimmin eli peräti 50 prosenttia. Näiden viennin arvo oli noin 80 miljardia dollaria. Suurin syy päivittäistavaroiden viennin kasvuun oli, että kaikkiaan yli 58 000 yksityistä yritystä on saanut luvan käydä ulkomaankauppaa. Niistä kolmasosa sai vientiluvan viime vuonna. Yksityisten yritysten vienti kasvoikin peräti 57 prosenttia. Koneiden ja elektroniikkatuotteiden vienti oli 204 miljardia dollaria eli runsas 2/3 koko viennistä. Niiden osuus kasvoi neljänneksen. Korkean teknologian tuotteiden vienti kasvoi myös neljänneksen.

Ulkomaiset investoinnit kehittyivät myös erittäin hyvin. Kiina vastaanotti suoria ulkomaisia investointeja noin 69,5 miljardia dollaria. Guangdong vastaanotti toteutuneita ulkomaisia suoria investointeja 14,5 miljardia dollaria eli kasvua edelliseen vuoteen oli 17 prosenttia. Guangdongin osuus Kiinan saamista investoinneista oli siten 21 prosenttia. Jiangsun provinssi vastaanotti eniten ulkomaisia investointeja 17,4 miljardin dollarin arvosta. Kolmannella sijalla oli Shandong 10,0 miljardilla dollarilla. Guangdongissa allekirjoitettiin uusia ulkomaisten yritysten investointisopimuksia kaikkiaan 8 452, joiden sopimusten arvo oli lähes 25 miljardia dollaria. Näistä palvelusektorilla sopimuksia oli lähes kahdeksan miljardia dollaria. Guangdongissa on 91 talousaluetta, jonne lähinnä teolliset ulkomaiset investoinnit ovat sijoittuneet. Ulkomaisista investoinneista edellä mainituille talousalueille on sijoittunut noin kolmannes.

Kaikkiaan 108 provinssin yritystä sai viime vuonna luvan perustaa yhteisyrityksen ulkomaille. Näiden investointien yhteinen arvo oli 600 miljoonaa dollaria. Ulkomaisten toteutuneiden projektien ja työvoimasopimusten arvo oli 3,8 miljardia dollaria ja uusien vastaavien sovittujen projektien ja työsopimusten arvo oli viisi miljardia dollaria.

Guangdongin kuvernööri Huang Huahua on vuodesta 2003 lähtien aktiivisesti johtanut provinssin vientiä ja kansainvälistymistä edistäviä valtuuskuntia ulkomailla. Viime vuonna kuvernööri Huangin johtama valtuuskunta vieraili loka-marraskuussa Suomessa, Sveitsissä ja Ranskassa. Vientiä edistettiin myös Saudi Arabiassa, Turkissa sekä Venäjällä. Guangdongin tärkeimmät kauppakumppanit olivat Hongkong 112 miljardia dollaria, USA 79 miljardia dollaria ja EU 58 miljardia dollaria.

Suomi Kiinan suurin pohjoismainen kauppakumppani

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kiinan tilastojen mukaan oli viime vuonna 8 183 miljoonaa dollaria. Suomi oli siten Kiinan suurin pohjoismainen kauppakumppani. Suomen vienti oli 3 124 miljoonaa (+19 %) ja tuonti 4 958 miljoona (+37 %). Ruotsin ja Kiinan välinen kauppa oli 6 726 miljoonaa dollaria. Ruotsin vienti oli 3 448 miljoonaa (+ 10 %) ja tuonti 3 278 miljoonaa (+27 %). Tanskan ja Kiinan välinen kauppa oli 4 955 miljoonaa dollaria. Tanskan vienti oli 1 309 miljoonaa dollaria (+10 %).

Guangdongin ja Suomen välisen kaupan arvo vuonna 2006 oli 894 miljoonaa dollaria eli 11 prosenttia Suomen ja Kiinan välisestä kaupasta. Kauppa kasvoi vain 1,5 prosenttia. Suomen vienti oli 352 miljoonaa dollaria (-5 %) ja tuonti 542 miljoonaa dollaria (+6 %). Suomen tärkeimmät vientituotteet olivat dollareissa paperi ja pahvi 83 miljoonaa, teräs 63 miljoonaa, paperikonelaitteet 16 miljoonaa, sähkölaitteet ja komponentit 10 miljoonaa, autonosat 9,7 miljoonaa, analyysilaitteet 8 miljoonaa ja elektroniikkakomponentit 4 miljoonaa. Kiinan tärkeimmät vientituotteet Suomeen olivat tietokoneet 62 miljoona, laskukoneet 24 miljoonaa, digitaaliset kamerat 22 miljoonaa, ATK-laitteet 18 miljoonaa, ruostumattomat keittiövälineet 18 miljoonaa, ilmastointilaitteet 18 miljoonaa, vaatteet 15 miljoonaa, huonekalut 13 miljoonaa ja kasettisoittimet 13 miljoonaa dollaria.

Tavoitteet vuodelle 2007

Makrotavoitteet:

• kansantuotteen kasvu 9 prosenttia
•  energian säästäminen 3 prosenttia tuotettua BKT-yksikköä kohden
•  ympäristöpäästöjen vähentäminen vähintään kahdella prosentilla
•  kuluttajahintojen kohoaminen noin kolme prosenttia
•  paikallisten verotulojen lisäys noin 10 prosentilla
•  kaupunkiväestön rekisteröity työttömyys alle 3,8 prosenttia
•  väestön kasvu alle 0,73 prosenttia
•  kaupungiväestön käytettävissä olevien tulojen lisäys 8 prosenttia
•  maaseutuväestön nettotulojen kasvu 5,5 prosenttia

Ympäristönsuojelun tavoitteet:

•  kaupunkien jäteveden puhdistaminen ja jätteiden käsittelyn parantaminen

•  voimalaitosten rikinpoiston parantaminen
•  vaarallisten jätteiden käsittelyn parantaminen
•  varoitusjärjestelmän luominen liittyen ympäristöonnettomuuksiin

Ulkomaankaupan tavoitteet:

•  ulkomaankaupan kasvu 11 prosenttia
•  viennin kasvu 12 prosenttia
•  tuonnin kasvu 10 prosenttia
•  vientituotteiden tason ja laadun sekä niiden arvon parantaminen
•  palvelujen viennin lisääminen
•  uusien markkinoiden luominen lähinnä Venäjälle, Intiaan, Afrikkaan, Etelä-Amerikkaan ja Lähi-itään.
•  energian, tärkeiden raaka-aineiden ja korkean teknologiatuonnin lisääminen
•  valmistautuminen hyvin Kantonin tuonti- ja vientimessuille; tuontimessut ensimmäistä kertaa
•  avainprojektien kehittäminen yhdessä monikansallisten yritysten kanssa hankkimalla ulkomaista pääomaa perusteollisuuteen, nykyaikaiseen maatalouteen, palvelusektorille sekä ympäristönsuojeluun
•  tuetaan yrityksiä kehittämään liiketoimintaa ulkomailla mm. seuraavilla sektoreilla; keittiötavarat, telekommunikaatiotuotteet, tekstiilit ja vaatteet
• rohkaistaan yhteistyötä investoinneissa kehitysmaiden kanssa liittyen kivihiileen, mineraaleihin sekä öljyyn

Suomen pääkonsulaatti, Kanton