Hobitti – ei hoppeli
Tolkienin teoksia englannista suomeen kääntänyt Kersti Juva jakaa aikansa Oxfordin ja Helsingin välillä. Hobitti – odottamaton matka -elokuvan suosio on nostanut Tolkienin teokset taas kirjastojen lainauslistojen kärkipäähän. Miten helppoa oli kääntää Tolkienin maailmaa suomeksi – ja miten Bilbo Baggins kääntyi Bilbo Reppuliksi? Kersti Juva kertoo kokemuksistaan.
Suomen tunnetuimpiin ja arvostetuimpiin kääntäjiin kuuluva taiteilijaprofessori Juva on suomentanut englanninkielistä kirjallisuutta 70-luvulta asti. Tolkienin tuotannon lisäksi Juva on kääntänyt suomeksi monia muitakin klassikkoteoksia, suomentanut näytelmiä ja kuunnelmia muun muassa Radioteatteriin sekä julkaissut useita suomen kieltä ja kääntämistä käsitteleviä teoksia.
Hobitin elokuvaversio sai ensi-iltansa joulukuussa. Alkuperäisteoksen kääntäjänä Juva sai kutsun Suomen ensi-iltaan Helsingin Tennispalatsiin.
"Olihan se hienoa, yleensä olen mukana lähinnä teatterin ensi-illoissa, paljon näytelmien käännöksiä muun muassa Kansallisteatteriin tekevä Juva sanoo."
Seuralaisena ensi-illassa oli sisarenpoika, joka Juvan mukaan oli elokuvasta aivan haltioissaan.
Elokuvan suomenkielinen tekstitys noudattelee mahdollisimman tarkasti Juvan alkuperäistä käännöstä, kerrotaan elokuvaa levittävästä FS-Film -yhtiöstä. Suomennuksen on elokuvaa varten tehnyt Eeva Heikkonen, mutta pohjalla on käytetty Juvan käänöksen termejä.
" En osallistunut elokuvaversion suomentamiseen. Mikael Ahlström WSOY:ltä piti huolen, että se stemmaa alkuperäisen kanssa", Juva sanoo.
Elokuvaa Juva ei osaa arvioida. Ohjaaja Peter Jacksonin versiossa alun perin yhden kirjan mittainen Hobitti on kasvanut trilogiaksi. Sarjan jokaisen osan kesto on lähes kolme tuntia.
" No eihän se kirjan kanssa samanlainen ole. Mutta tähän aikaan on aika tavallista, että elokuva lähtee elämään omaa elämäänsä. Hienostihan se on tehty. En vain itse kestä väkivaltaa, jota elokuvaan on lisätty. Taru sormusten herrasta -elokuvissa se on eri asia, sillä kirjassa on oikeasti enemmän väkivaltaisia taistelukohtauksia."
Kalpa Kassinen vai Bilbo Reppuli
Juva Hobitti-suomennos on monelle tutuin, mutta ei suinkaan ainoa käännös. Hobitti suomennettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1973, jolloin se ilmestyi Tammen kustantamana ja Risto Pitkäsen kääntämänä nimellä Lohikäärmevuori. Käännös on nykyään lähes keräilyharvinaisuus. Pitkäsen käännös ilmestyi samaan aikaan WSOY:n julkaiseman Juvan ja Pennasen kääntämän Taru sormusten herrasta -trilogian ensimmäisen osan kanssa. Juvan käännös Hobitista ilmestyi vuonna 1985.
"Siis varhaisempi suomennos ei ole millään lailla huono. Siinä on kuitenkin eri nimistö, joten kustantaja katsoi, että olisi tarvetta uudelle käännökselle joka olisi yhtenäisempi muiden Tolkienin käännösten kanssa."
Lohikäärmevuoressa seikkailee Kalpa Kassinen -niminen hoppeli, Juvan suomalaisille tutuksi tekemässä Tolkien-tuotannossa Kontua asuttavan hobitit, ja päähenkilön nimi on Bilbo Reppuli.
Juvan mukaan Hobitin kääntäminen oli muuta Tolkienin tuotantoa helpompaa, sillä suurin osa käännöstyöstä esimerkiksi nimistön osalta oli hoidettu jo Taru sormusten herrasta -käännöksen aikana.
"Jokainen käännös on aina haaste, miten sen saa kuulostamaan suomen kieleltä. Hobitissa on loppujen lopuksi oikeastaan aika yksinkertaista kieltä. Meillä oli Tarua sormusten herrasta varten Tolkienin ohjeet nimistön kääntämiseen. Tolkien halusi, että ainoastaan englanninkieliset nimet käännetään."
Tolkienin teokset vilisevät viehättäviä ja erikoisia nimiä. Juvan käännökset ovat vähintään yhtä mielikuvituksekkaita ja selvästi vaivalla mietittyjä.
"Oli hirveän hauska keksiä tai etsiä vastaavia suomenkielisiä nimiä. Bilbo Reppulin nimi tuli Repunpäästä. Aioin ensin kääntään Bilbon Reppuriksi, mutta pyörittelin sitä, ja minusta Reppuli kuulosti hauskemmalta. Muista nimistä tykkään tosi paljon myös Voivalvatista. Se on joku takiainen."
Juvan käännökset ovat Suomen Tolkien-fanien keskuudessa lähes kulttiasemassa.
"Se ehkä harmittaa, että Rivendell jäi kääntämättä. Nimen elementit ovat englantilaista alkuperää, joten se olisi pitänyt kääntää vaikkapa muotoon Kurualho tai Rotkonpohja."
Tolkien – ja Juva – ovat jättäneet jälkensä myös suomen sanastoon.
"Olen keksinyt örkki-sanan. Alkukielen sana on ’orch’, ja ensimmäinen käännökseni oli ’orkki’. ’Örkki’ kuulosti kuitenkin paremmalta. Myöhemmin kuulin, että sana on ollut joskus olemassa jossakin suomen murteessa."
Örkeistä on tullut Tolkienin teosten jälkeen fantasiakirjallisuuden kestovilhusia, ja Juvan luomasta sanasta suomennosten standardikäännös.
Ja kolossa Englannin maaseudulla asui hobitti...
Hobittia lukiessa ei voi olla miettimättä, miten paljon kirjan maisemat heijastavat Tolkienin kotiseudun luontoa, etenkin hobittien kotimaan, Konnun vehreät maisemat. Tolkien vietti lapsuutensa maaseudulla Birminghamin lähistöllä ja opiskeli myöhemmin Oxfordissa, missä myös Juvalla on puolisonsa kanssa toinen koti.
"Kyllä Kontu mielestäni vastaa hirveästi Englannin maaseutua. Jos vaikka Oxfordissa kiipeää Shotover-kukkalan päälle ja katsoo ympäröivää maisemaa, niin on aivan kuin olisi Konnussa."
Juva löytää muitakin yhtäläisyyksiä. "Koko maailmahan on täynnä metsiä, jatkuvaa kasvustoa. Keski-Maa sen sijaan on tyhjä, metsillä on rajat. Aivan kuin Englannissa, missä on ainoastaan ne metsät, jotka on jätetty jäljelle."
Talvella Juva viettää enemmän aikaa Suomessa, kuin Englannissa.
"Asun suurimman osan vuotta Suomessa. Englantilainen puolisoni opettaa Helsingin yliopistolla, mutta palaamme aina Oxfordiin heti kun lukukausi päättyy."
Suomessa asuminen on Juvan mukaan kääntäjälle välttämättömyys.
"En missään tapauksessa voisi asua kokonaan Englannissa. Suomea pitää verrytellä, suomen kieli on instrumenttini. Jos asuisin koko ajan Englannissa, se olisi sama, kuin jos olisin viulisti, ja menisin konserttiin, enkä olisi ottanut aikoihin viulua käteen."
Tolkienilla oli hyvä aloittaa
Tolkienin kääntäminen on ollut Juvalle mieluinen kokemus. Vuonna 1973 ilmestynyt Taru sormusten herrasta oli Juvan ensimmäinen käännöstyö.
"Olin vasta 22-23 -vuotias opiskelija, enkä ollut ennen kääntänyt mitään. Kirjailija Eila Pennanen oli opettajani ja oikeastaan käännökset olivat hänen toimeksiantojaan. Minä käänsin ja hän toimitti."
"Tolkienin kääntäminen on ihan omassa sarjassaan. Se on ollut kaikin puolin hieno kokemus. Erittäin hienoa on lämmin suhde lukijoihin. Tolkien todella herättää lukijoissa tunteita. Palaute on ollut tosi kannustavaa."
Juva mukaan Tolkienin kääntäminen ei juuri eroa muun kaunokirjallisuuden kääntämisestä.
"Se vain vaatii enemmän mielikuvitusta ja keksimistä, sillä tapahtumat ovat tavallista kauempana todellisuudesta. Suhtaudun kääntämiseen intohimoisesti. On kurja kääntää, jos ei arvosta teosta. Olen ollut siinä suhteessa erittäin onnekas."
Tolkienin tuotantoon oleellisena osana kuuluvia runoja ei Juva ole kuitenkaan suomentanut.
"En pärjää runojen kanssa. Ne annettiin jo Taru sormusten herrasta aikana Panu Pekkasen tehtäväksi ja olin kyllä helpottunut. Nythän on ilmestynyt myös Tom Bombadil, jonka Alice Martin on tosi hienosti riimitellyt."
Juva viittaa WSOY:n marraskuussa julkaisemaan Tom Bombadilin matkat- runoteokseen, joka sisältää myös Panu Pekkasen aiemmin julkaistuja Tolkien suomennoksia.
Tolkienin on pysynyt suomalaisten lukijoiden suosiossa jo vuosikymmeniä, mutta myös kirjailija itse oli kiinnostunut Suomesta. Tolkien jopa opetteli lukemaan suomea voidakseen tutustua paremmin Kalevalaan. Juvan mukaan alkuperäisteoksissa Tolkienin kiinnostus suomen kieleen ei kuitenkaan näy.
"Ei minusta Hobitissa tai Sormusten herrassa mitään suomalaisia vaikutteita ole. Tolkienin muusta tuotannosta Kirjeitä joulupukilta - kokoelmassa on muistaakseni muutama karhu, joilla on suomalaiset nimet. Yhden nimi on Paksu. Kielellisesti en osaa sanoa tarkemmin, jotkut sanovat että Tolkienin luomissa haltiakielissä vaikutteita on, mutta en ole opiskellut niitä sen enempää."
Kalevalan jälkiä Tolkienin tuotannossa sen sijaan näkyy enemmän.
"Esimerkiksi Silmarillionissa Túrin Turambarin tarussa Tolkien on ottanut mallia Kullervon tarinasta."
Matka jatkuu joulukuussa
Hobitti – odottamaton matka- elokuvan jatko-osa Smaugin autioittama maa saa ensi-iltansa tämän vuoden joulukuussa. Elokuvan tekstitys valmistuu jälleen WSOY:n valvonnassa ja Juvan käännökselle uskollisena. Vaikka juoni ei täysin noudatakaan alkuperäistä kertomusta, elokuva toivottavasti innostaa uusia lukijoita tarttumaan alkuperäiseen teokseen ja seuraamaan Bilbon (tai miksei myös Kalpa Kassisen) matkaa kohti lohikäärmeen vuorta.
Teksti: Anni Leisma, Suomen suurlähetystö