Hongkong satsaa jätteiden hyötykäyttöön
Hongkongilainen tuottaa tuplasti jätettä verrattuna tokiolaiseen. Alueen hallitus pyrkii uudella ohjelmallaan paitsi vähentämään roskaamista, myös lisäämään jätteiden hyötykäyttöä esimerkiksi energiantuotannossa. Tavoitteisiin pyritään lainsäädännön, modernin infrastruktuurin sekä valistuksen keinoin.
Roskapussi pienemmäksi
Hongkongin ympäristöministeriö on laatinut ohjelman jätteen vähentämiseksi ja uusiokäytön lisäämiseksi vuosina 2013–22. Haasteina ovat suuri jätetuotanto ja puutteellinen infrastruktuuri jätteenkäsittelyssä. Lainsäädännön tukemalla ympäristöpolitiikalla on tarkoitus saada vähennettyä ennen kaikkea kaatopaikkajätteen määrää. Tämä voi tapahtua suosimalla useaan kertaan käytettäviä tuotteita kertakäyttöisten sijaan, käyttämällä jätettä uusiotuotteiden raaka-aineena ja polttamalla jätteeksi päätyvää materiaalia energiaksi.
Hongkongilaisen päivittäin tuottaman jätesäkin paino, 1,36 kiloa, on melkein kaksinkertainen verrattuna tokiolaisen tuottamaan (0,77 kg) ja kolmasosan suurempi kuin soulilaisen (0,95 kg) tai taipeilaisen (1,00 kg). Hongkongilaisen jätesäkki koostuu pääosin ruokajätteestä (44 %), paperista (22 %) ja muovista (19 %).
Hongkongin hallituksen suunnitelmien mukaan kaupunkilaisen päivittäisen kiinteän jätteen määrää voidaan vähentää yhteen kiloon vuoteen 2017 ja 0,8 kiloon vuoteen 2022 mennessä. Pääasiallisina keinoina hallituksen suunnitelmassa ovat kansalaisten mobilisoiminen kierrättämään, ympäristöpolitiikka ja lainsäädäntö sekä moderni infrastruktuuri.
Hongkongin hallitus aikoo Taipein ja Etelä-Korean tavoin ottaa käyttöön jätteentuottomäärään perustuvan jätteenkäsittelymaksun. Se näyttää kääntäneen näiden kahden maan jätteentuoton määrät laskuun samaan aikaan, kun Hongkongin jätemäärät ovat pysyneet samalla tasolla. Muita Taipeilta ja Etelä-Korealta omaksuttavia keinoja ovat muovituotteiden käytön vähentäminen, ruokajätteen sekä juomapullojen kierrätyksen tehostaminen ja jätteiden erottelun yleistäminen.
Tällä hetkellä kiinteästä yhteiskuntajätteestä kierrätetään 48 prosenttia, loput päätyvät kaatopaikalle. Hongkong tähtää siihen, että vuonna 2022 sen jätteestä 55 prosenttia kierrätetään, 23 prosenttia muutetaan energiaksi ja jäljellä oleva osa päätyy kaatopaikalle.
Tavoitteena on myös, että vuonna 2022 maa pystyy muuttamaan 1 500 tonnia lietettä ja 3 000 tonnia kiinteää jätettä energiaksi sekä vähentämään kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää 3 900 tonnia. Lisäksi 500 tonnia ruoka- ja biojätettä pyritään kompostoimaan sekä käyttämään biokaasun raaka-aineena.
Niin ikään vuoteen 2022 mennessä Hongkong tavoittelee rahallista säästöä 400 miljoonan Hongkongin dollarin (noin 40 miljoonaa euroa) arvosta vuodessa paremmalla jätteen kokoamisella. Toiset 400 miljoonaa Hongkongin dollaria halutaan hankkia paremmalla jätteensiirrolla kuljetuskapasiteettia lisäämällä ja järkeistämällä. Kaatopaikkojen aiempaa paremmalla hallinnolla säästetään 600 miljoonaa Hongkongin dollaria. Myös tehokkaampi jätteenkäsittely toisi 520 Hongkongin dollaria säästöä jokaista jätetonnia kohti.
Maksulliset muovikassit ja pullopantit käyttöön?
Lakimuutos muovikassien maksullisuudesta ja pullojen kierrätyspantista on käsittelyssä. Muovikassimaksu ei ole vielä pakollinen, mutta se on jo käytössä ympäristötietoisimmissa liikkeissä. Juomavesi nautitaan yleisesti muovipulloihin pakattuna; sen enempää niiden kuin lasipullojenkaan kierrätystä ole järjestetty. Elektroniikan kierrätyksen järjestäminen on lainsäädäntövaiheessa. Ongelmajäte, paristoista sähkölaitteisiin, päätyy vielä liian suurelta osalta kaatopaikalle.
Kansalaisten mobilisointi ruokajätteen vähentämiseen on käynnistynyt. Eräs kiinalaiseen kulttuuriin kuuluva tapa on pitää tarjolla runsaasti monenlaista ruokaa. Tätä yritetään suitsia kampanjoin.
Hongkongissa on ravintola jokaista 600 asukasta kohden. Niistä vain osa on mukana ylimääräisen, mutta vielä käyttökelpoisen ruoan lahjoittamisessa tarvitseville. Osa kauppaliikkeistä osallistuu vanhentumassa olevien tuotteiden lahjoitusrinkiin, mutta huomattava määrä ruokaa päätyy edelleen kaatopaikalle. Myös kansalaisia, työpaikkoja, laitoksia ja kaupunginosia ohjataan parhaillaan ruokajätteen vähentämiseksi.
Uudenlaista ympäristöpolitiikkaa tarvitaan Hongkongissa paitsi kotitalousjätteen, myös rakennusjätteen osalta. Jälkimmäistä syntyy Hongkongissa paljon lyhytaikaiseen käyttöön tähtäävän rakentamisen myötä. Rakennukset korvataan usein uusilla ja korkeammilla kymmenen vuoden käytön jälkeen. Lisäksi toimisto- ja liiketilojen vuokrauksen sääntönä on, että tilat vuokrataan ilman väliseiniä, katto- ja lattiamateriaaleja.
Vuokralainen on velvoitettu purkamaan kaikki väliseinät, katto-, seinä- ja lattiamateriaalit vuokrasopimuksen päättyessä. Kun liike- ja toimistohuoneistojen vuokrasopimukset laaditaan yleensä kaksi–kolmevuotisiksi eli varsin lyhyiksi, tuottaa jokainen liike- tai toimistotiloja vuokraava huomattavasti rakennusjätettä melko lyhyessä ajassa.
Kertakäyttökulttuurille korkea kierrätysprosentti
Hongkongin elämäntyyliin kuuluvien kertakäyttötuotteiden ja muovipussien käytön yleisyyden huomioon ottaen kierrätysprosentti, 48, vaikuttaa korkealta. Etenkin kun biojätteen yleinen lajittelu ja keräys ovat vasta alkutekijöissään.
Varaympäristöministeri Christine Loh’n mukaan kierrätysprosentti selittyy kuitenkin erään toisen Hongkongin elämäntyyliin kuuluvan tekijän avulla. Toimeentulokseen esimerkiksi pulloja, alumiinitölkkejä tai jätepaperia kerääviä yksityishenkilöitä on määrällisesti runsaasti, ja he ovat ahkeria. Monilla on vakituiset toimintareviirit, joilta keräämänsä jätteen he myyvät säännöllisesti keräyspisteisiin. Myös myytäväksi kelpaavan materiaalin talteenotto esimerkiksi laitteita purkamalla toimii pienyrittäjien voimin. Loppujätettä löytyy kaatopaikkojen lisäksi myös luontoon hylättynä.
Kiinalaiseen kulttuuriin kuuluu toisen ihmisen henkilökohtaisessa käytössä olleiden esineiden uudelleenkäytön vieroksuminen. Muodin ja vaatetuskaupan keskuksessa on vain muutama käytettyjä vaatteita myyvä liike, ja vanhojen tavaroiden kauppakujilta sekä toreilta saa turhaan etsiä kirpputorivaatteita. Tarpeettomaksi käyneiden huonekalujen toimittaminen niistä kiinnostuneille on vaikeaa kauppapaikkojen vähäisyyden vuoksi. Käytetyt vaatteet ja huonekalut päätyvät enimmäkseen joko raaka-aineeksi tai kaatopaikalle.
Infrastruktuurin parantamista ja kansalaiskasvatusta vihreään elämänmuotoon
Kaatopaikoille päätyvän jätteen määrän vähentämiseksi suunnitellaan ensimmäisen jätteenpolttolaitoksen rakentamista. Sen sijoittaminen on kohdannut suurta vastustusta, mutta hallitus on päättäväinen. Se haluaa ottaa oppia Japanista, jossa jätteenpolttoprosentti on 79. Myös Singaporessa ja Taiwanissa noin puolet jätteestä päätyy poltettavaksi.
Elektroniikkajätteen purku- ja talteenottolaitos on toiminnassa vuodesta 2011, mutta se tarvitsee laajennuksen. Satamalietteen käsittelylaitos aloittaa toimintansa tämän vuoden lopussa. Biojätteen käsittelylaitoksen ensimmäinen vaihe, jonka käsittelykapasiteetti on 200 tonnia päivässä, on toiminnassa vuonna 2016. Toinen vaihe, jonka kapasiteetti on 300 tonnia, käynnistyy vuonna 2017. Kolmannelle laitokselle etsitään parhaillaan paikkaa.
Uudelleenkäsittelyyn sopivat materiaalit ovat lähes yksinomaan vientituote Hongkongissa. Jätepaperista lähtien kaikki uusiokäyttöön tavalla tai toisella sopiva aines lajitellaan ja seulotaan osittain Hongkongissa ja viedään meri-, raide- tai maantiekuljetuksena Kiinan puolelle käytettäväksi raaka-aineeksi. Kierrätysmateriaalin kuljetuspalvelut ovat pienyrittäjien käsissä. Heidän toivomuksenaan on lisää julkisia maksuttomia lastaus- ja kuormauspaikkoja nykyisten jonotusten vähentämiseksi. Hallitus on luvannut parannusta tilanteeseen.
Hallituksen kolmivuotinen pilottiprojekti yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa vihreän elinympäristön luomiseksi on käynnistymässä useassa kohteessa. Projektiin kuuluu kierrätysasemien ja tietoiskukeskusten perustaminen hyvien käytäntöjen levittämiseksi ja kierrättämisen harjoittelemiseksi käytännössä.
Kunnalliset asuinalueet ovat jo nyt varustettu kierrätysmahdollisuuksin paljon paremmin kuin alueet, joilla on pääasiassa osakehuoneistoja. Hongkongin saarella sijaitsevien kalliimpien asuinalueiden taloyhtiöissä kaikki jätteet päätyvät vielä yhteen säiliöön, joten mahdollinen lajittelu kotitalouksissa on turhaa työtä.
Hongkongin hallitus on kiinnostunut kuulemaan myös Suomen kokemuksista kierrätyksen järjestämisestä ja hallinnoimisesta kaupunkialueilla. Paitsi kustannusten jakaminen myös viranomaisten päätöksentekoprosessi ja valtuudet kiinnostavat. Tämä voisi olla sopiva aihe asunto- ja ympäristöministerin vierailulle tai seminaarin järjestämiseen suomalaisasiantuntijoiden voimin.
Annikki Arponen