Generatiivinen tekoäly kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa

Aue-säätiö järjesti Zürichin yliopistossa 20. marraskuuta 2024 kansainvälisen symposiumin, jonka aiheena oli generatiivisen tekoälyn vaikutus kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Tapahtuma kokosi asiantuntijoita Suomesta ja saksankielisestä Euroopasta pohtimaan tekoälyn mahdollisuuksia ja haasteita monitieteisessä keskustelussa.

Ryhmäkuva
Kuvassa vasemmalta oikealle: Jana Pejoska, Ruth Fulterer, Noah Bubenhofer ja Geraldine de Bastion / Kuva: Henna Honegger / © Aue-säätiö

Generatiivisen tekoälyn haasteet ja mahdollisuudet

Symposiumin(Linkki toiselle web-sivustolle.) teema, "Generative AI – Between Enthusiasm, Skepticism and a Levelheaded Perspective", tarkasteli tekoälyn vaikutusta kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa. Keskustelu toi esiin tekoälyn eettiset kysymykset, kuten algoritmien puolueellisuuden, väärän tiedon levittämisen ja yksilöllisten tarpeiden huomioimisen. Puheenvuoroissa korostettiin tarvetta läpinäkyvälle ja vastuulliselle tekoälylle, joka voi palvella ihmiskuntaa oikeudenmukaisesti.

 

 

Kuva: Henna Honegger

Symposiumin avasi Suomen Sveitsin ja Liechtensteinin suurlähettiläs Valtteri Hirvonen. Aue-säätiön(Linkki toiselle web-sivustolle.) hallituksen puheenjohtaja, tohtori Annamari Arrakoski-Engardt, piti tervetuliaispuheen. Arrakoski-Engardt muistutti muun muassa kielten oppimisen merkityksestä ja siitä, ettei kaikkea pysty eikä tarvitse korvata tekoälyllä.

 

 

Kuva: Henna Honegger

Keynote-puheenvuorossaan Aalto-yliopiston Jana Pejoska käsitteli generatiivisen tekoälyn luomaa "totuutta" ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan ja tiedonvälitykseen. Pejoska myös korosti puheessaan disinformaation tunnistamisen ja kriittisen medialukutaidon olevan entistä hankalampaa tekoälysovellusten käytön yleistymisen myötä. 

 

Näkökulmia tulevaisuuden tekoälysovelluksista 

Kuva: Henna Honegger

Paneelikeskusteluun osallistuivat Pejoskan lisäksi Geraldine de Bastion, Konnektivin toimitusjohtaja, ja Noah Bubenhofer, Zürichin yliopiston professori, ja keskustelun moderoi Neue Zürcher Zeitungin Ruth Fulterer. Keskustelussa nousi esille esimerkiksi tekoälyn kasvava merkitys tulevaisuudessa ja sen yleistymisen vaikutukset muun muassa tasa-arvoon. Panelistit pohtivat myös päättäjien ja yksilöiden vastuuta tekoälysovellusten kehittämisessä ja käyttämisessä. 

 

Kuva: Henna Honegger


Tapahtuma huipentui avoimeen keskusteluun ja vastaanotolle, jossa osallistujat pääsivät jakamaan ajatuksiaan ja luomaan uusia verkostoja kulttuurien ja tieteen edistämiseksi. Kuvassa oikealla on Aue-säätiön puheenjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.

 

 

Symposium järjestettiin yhteistyössä Finnland Institutin, Zürichin yliopiston ja Suomen Bernin suurlähetystön kanssa.

 

Aue-säätiö

Vuonna 1985 perustettu Aue-säätiö(Linkki toiselle web-sivustolle.) pyrkii edistämään saksankielisen Euroopan kulttuuria ja tiedettä sekä niiden vuorovaikutusta Suomen ja Itämeren alueen kanssa. Säätiön perusarvot korostavat eurooppalaisen monimuotoisuuden, kestävän kehityksen ja liberaalin demokratian puolustamista. Tämän vuoden symposium oli osa säätiön Culture - archive of the future -sarjaa, jossa syvennytään Suomea ja saksankielistä Eurooppaa yhdistäviin kulttuurisuhteisiin.

 

Niini Toivola - harjoittelija, Suomen suurlähetystö, Bern

Lisätietoja: Philipp Jordi - neuvonantaja, Suomen suurlähetystö, Bern