Kahdenväliset suhteet
Suhteet
Suomella ja Kanadalla on paljon yhteistä niin kielipolitiikan, hallinnon kuin maantieteen ja luonnonvarojen alalla. Molemmat maat ovat innovatiivisia huipputeknologian yhteiskuntia ja maat omaavat yhteisiä arvoja muun muassa kehitysyhteistyössä, ihmisoikeuksien ja ympäristöasioiden osalta.
Suomi ja Kanada tekevät paljon yhteistyötä eri aloilla ja kansainvälisissä järjestöissä, kuten YK:ssa, WTO:ssa ja OECD:ssa. Maat ovat ETYJ:n ja Arktisen neuvoston jäseniä. Suomi ja Kanada ovat molemmat myös aktiivisia kansainvälisen rauhanturvaamisen alalla.
Koulutuksen ja kulttuurin alalla maiden välillä on merkittävää ja yhä aktiivisempaa yhteistyötä. Suomalaiset ja kanadalaiset yliopistot tarjoavat vastavuoroisia etä- ja vaihto-ohjelmia. Erityisesti Albertan provinssin kanssa Suomella on ollut yhteistyötä myös lukio- ja ammattikoulutasolla.
Kaupallis-taloudelliset suhteet
Suomen ja Kanadan taloudet toimivat jo maantieteestä johtuen paljolti samoilla aloilla. Sekä Suomessa että Kanadassa on vahva metsäteollisuus sekä metalli- ja konepajateollisuutta. Maat ovat näin ollen kilpailijoita maailmanmarkkinoilla.
Viime vuosina Kanadan vienti Suomeen on kasvanut huomattavasti voimakkaammin kuin Suomen vienti Kanadaan. Silti Suomen vienti Kanadaan on huomattavasti suurempaa kuin tuonti Kanadasta. Yhdysvaltojen läheisyys ja Nafta-vapaakauppasopimus helpottaisivat suomalaisia yrityksiä laajentamaan toimintaansa myös Kanadan puolelle. Toistaiseksi suomalaisyritykset eivät ole hyödyntäneet täysin Kanadan tarjoamia mahdollisuuksia vaikka se tarjoaisi vauraana ja kehittyneenä taloutena paljon yhteistyömahdollisuuksia.
Tällä hetkellä tärkeimpiä sekä vienti- että tuontituotteita Kanadan ja Suomen välillä ovat
Viime vuosina Kanadan vienti Suomeen on kasvanut huomattavasti voimakkaammin kuin Suomen vienti Kanadaan. Silti Suomen vienti Kanadaan on huomattavasti suurempaa kuin tuonti Kanadasta. Yhdysvaltojen läheisyys ja Nafta-vapaakauppasopimus helpottaisivat suomalaisia yrityksiä laajentamaan toimintaansa myös Kanadan puolelle. Toistaiseksi suomalaisyritykset eivät ole hyödyntäneet täysin Kanadan tarjoamia mahdollisuuksia vaikka se tarjoaisi vauraana ja kehittyneenä taloutena paljon yhteistyömahdollisuuksia.
Tällä hetkellä tärkeimpiä sekä vienti- että tuontituotteita Kanadan ja Suomen välillä ovat
- koneet,
- laitteet,
- kuljetusvälineet ja
- poltto- ja voiteluaineet.
Kanadasta tuodaan Suomeen myös paljon malmeja. Vuonna 2013 Suomen vienti Kanadaan oli 740 miljoonaa euroa ja tuonti Kanadasta Suomeen 247 miljoonaa euroa. Suomalaisyritykset ovat perinteisesti investoineet Kanadaan merkittävästi enemmän kuin kanadalaisyritykset Suomeen. Perinteisesti kanadalaiset ovat investoineet Suomessa kaivosteollisuuteen.
Loppumetreillä olevat EU:n ja Kanadan väliset neuvottelut laajasta talous- ja kauppasopimuksesta (CETA) johtavat toteutuessaan siihen, että lähes kaikki Suomen vientituotteet tulisivat Kanadassa tuonnin vapautumisen piiriin.
Loppumetreillä olevat EU:n ja Kanadan väliset neuvottelut laajasta talous- ja kauppasopimuksesta (CETA) johtavat toteutuessaan siihen, että lähes kaikki Suomen vientituotteet tulisivat Kanadassa tuonnin vapautumisen piiriin.
Kulttuurisuhteet
Kiinnostus suomalaista kulttuuria kohtaan on Kanadassa tasaisen aktiivista. Angry Birds-ilmiö jatkaa valtavaa suosiotaan, jonka lisäksi kiinnostus myös muita suomalaisia mobiili- ja tietokonepelejä ja –sovelluksia kohtaan on selvässä nousussa. Suomalainen elokuvataide on vuosittain myös hyvin edustettuina Hot Docs – dokumenttielokuvafestivaaleilla ja TIFF – elokuvafestivaaleilla Torontossa. Musiikista erityisesti suomalaiset metalliyhtyeet kiertävät paljon Kanadaa. Suosiosta kertoo konserttien kasvava määrä.
Aktiivinen urheilukulttuuri, erityisesti jääkiekko, on Kanadaa ja Suomea ehdottomasti eniten yhdistävä tekijä. Suomalainen jääkiekko ja NHL:n suomalaispelaajat tunnetaan hyvin Kanadassa.
Kanadalaiset televisio-ohjelmatuottajat ja journalistit ovat usein kiinnostuneita suomalaisesta teknologiasta ja innovaatiosta sekä Suomen matkailusta. Myös kanadalaiset sanomalehdet esittelevät säännöllisesti suomalaisia kaupunkeja, pääasiassa Helsinkiä, ja Suomen Lappia kiehtovina matkailukohteina.
Lisää liite
Suomalaiset, suomen kieli
Suomalaistaustaisten kokonaismäärä Kanadassa on noin 136 000 henkilöä vuoden 2011 väestölaskennan mukaan. Näistä pelkästään suomalaistaustaisten osuus oli noin 27 000 ja monitaustaisten osuus noin 109 000. Lukumääräisesti eniten suomalaistaustaisia kanadalaisia tai suomalaisia maahanmuuttajia asuu Ontariossa. Siellä asuu yli puolet suomalaistaustaisesta väestöstä eli noin 74 000 henkilöä. Kaupunkikohtaisesti suomalaisia on eniten Torontossa, Vancouverissa ja erityisesti Pohjois-Ontarion alueella Thunder Bayssa, Sudburyssa, Timminsissä ja Sault Ste Mariessa.
Suomalaisia ja Kanadan suomalaisia palvelee kattava verkosto suomalaisia yhteisö- ja kulttuurijärjestöjä. Järjestöt ylläpitävät myös suomenkielisiä sanomalehtiä:
- Kanadan Sanomat on Toronton kanadansuomalaisten julkaisema ja riippumaton, kerran viikossa ilmestyvä päivälehti, jonka levikki on noin 3000.
- Länsirannikon uutiset on Vancouverissa kerran viikossa ilmestyvä lehti, jonka levikki on noin 1000.
Suomi-toiminta on varsin aktiivista ja kaupungeissa, joissa on suomalaisia. Suomalaisille tai Suomesta kiinnostuneille löytyy myös järjestötoimintaa. Lisäksi Kanadassa toimii myös Suomi-kouluja, joissa lapset voivat harjoitella suomen kieltä ja joissa opetetaan myös suomalaista kulttuuria Kanadassa syntyneille suomalaisille tai Kanadaan muuttaneiden perheiden lapsille. Kanadansuomalaiset järjestävät vuosittain suurjuhlat, jonne kokoontuu suomalaistaustaista väkeä eri puolilta Kanadaa. Suurjuhlat tarjoavat suomalaista kulttuuria ja mahdollisuuden verkostoitua muiden suomalaistaustaisten kanssa.
Kanadassa on kaksi yliopistoa, jotka tarjoavat Suomeen liittyviä opintoja. Toronton yliopistossa on Suomi-aiheinen koulutusohjelma ja professuuri ja Lakeheadin yliopistossa Thunder Bayssa on Suomi-opintojen professuuri.
Lisää ajankohtaista tietoa Kanadan Suomi-toiminnasta löytyy muun muassa kanadansuomalaisten sanomalehtien sekä Canadian Friends of Finlandin verkkosivuilta:
- Kanadan Sanomat(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) (http://finnishcanadian.com/)
- Canadian Friends of Finland (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) (http://www.canadianfriendsoffinland.ca/)
- Länsirannikon uutiset(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) (http://www.vcn.bc.ca/vfc/the_west_coast_news.htm)
Sopimukset
Suomen ja Kanadan väliset kahdenväliset sopimukset
|
14.12.1923
02.12.1948
|
Suomen ja Ison-Britannian välisen kauppa- ja merenkulkusopimuksen 23. artiklan 2. kohdan soveltaminen
|
29/1923
40/1925
34/1948
|
|
31.03.1933
|
Sopimus postiosoitusten vaihdosta
17.4.1948 Sopimuksen uusiminen
|
12/1994
9/1948
|
|
11.08.1933
|
Sopimus oikeudellisesta menettelystä siviili- ja kaupallisluontoisissa asioissa
17.4.1948 Sopimuksen uusiminen
|
3/1934
5/1936
9/1948
|
|
09.12.1958
|
Viisumivapaussopimus
|
32/1958
|
|
05.06.1963
|
Sopimus kauppa-alusten mittakirjojen tunnustamisesta
|
30/1963
|
|
09.09.1966
|
Sopimus sopimusvaltioiden vastavuoroisesta vapauttamisesta diplomaattiselle edustustolle ostettujen ja vuokrattujen kiinteistöjen tai asunto-osakkeiden leimaverosta
|
36/1966
|
|
05.03.1976
|
Suomen ja Kanadan välillä siirrettyjen ydinmateriaalien, laitteiden, laitoksien ja tietoaineiston käyttöä koskeva sopimus
Sopimuksen soveltamisesta tehdyt sopimukset
08.06.1984
22.11.1991
21.12.1995
|
42-43/1976
43/1984
6/1992
2/1996
|
|
21.06.1978
|
Rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskeva sopimus
|
6/1985
|
|
28.10.1986
30.10.1986
|
Sosiaaliturvasopimus ja Québecin kanssa tehty sosiaaliturvasopimusjärjestely
02.11.1994 Pöytäkirja sosiaaliturvasopimuksen muuttamisesta
12.07.1995 Québecin kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimusjärjestelyn muutos
|
5-6/1988
11/1988
97-98/1996
97-98/1996
69/1998
|
|
17.01.1989
|
Virkamiesten perheenjäsenten työskentelyä koskeva sopimus
|
12/1989
|
|
28.05.1990
|
Sopimus Suomen ja Kanadan alueiden välisestä ja niiden kautta edelleen tapahtuvasta lentoliikenteestä
01.09.1999 Muutossopimus
|
16/1992
102/1999
|
|
28.05.1990
|
Sopimus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi
|
80-81/1992
|
|
02.07.1990
|
Elatusapujen perintään liittyvät vastavuoroisuusjärjestelyt Ontarion kanssa
|
33/1990
|
|
31.03.1998
|
Elokuva- ja televisioalan yhteistuotantosopimus
|
24/1999
|
Historia
Vaikka Suomi itsenäistyi vasta 6. joulukuuta 1917, varhaisimmat yhteydet Suomen ja Kanadan välillä solmittiin jo Suomen ollessa osa Ruotsi-Suomen kuningaskuntaa ja sittemmin Venäjän autonominen suuriruhtinaskunta. Ensimmäisen maailmansodan aikana suomalaissiirtolaiset osoittivat lojaalisuuttaan Kanadalle tarjoutumalla palvelemaan Kanadan asevoimissa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen liittoutuneet, myös Iso-Britannia dominioineen, tunnustivat Suomen itsenäisyyden ulkoministerien neuvostossa Pariisissa 3. toukokuuta 1919. Vastaitsenäistyneessä Suomessa tunnustettiin hyvien Kanadan-suhteiden ja maan kasvavan suomalaissiirtolaisväestön merkitys.
Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen 30. marraskuuta 1939 sota nousi Kanadassa heti otsikoihin. Yleinen mielipide tuki vahvasti "urhoollista Suomea". Noin 250 suomalaissiirtolaista lähti Kanadasta puolustamaan Suomea ja he liittyivät "amerikkalaislegioonaan”.
Suomen ja Kanadan väliset suhteet viilenivät kevään ja kesän 1941 aikana Suomen yhteistyön lisääntyessä Kanadan vihollismaan Saksan kanssa. Britannian Helsingin-edustusto, joka hoiti myös Kanadan etuja Suomessa, suljettiin 1. elokuussa 1941. Viikkoa myöhemmin Suomen konsulaatit Kanadassa määrättiin suljettaviksi. Neuvostoliitto painosti Isoa-Britanniaa julistamaan sodan Suomea vastaan. Iso-Britannia puolestaan painosti Brittiläistä kansainyhteisöä liittymään sodanjulistukseen. Kanada oli aluksi vastahakoinen julistamaan sotaa Suomelle. Lopulta, 6. joulukuuta 1941 Suomen itsenäisyyspäivänä, Iso-Britannia julisti sodan Suomea vastaan. Kanada seurasi päivää myöhemmin.
Saksan antauduttua toukokuussa 1945 Suomen ja Kanadan suhteet alkoivat palautua normaaleiksi. Syyskuussa 1945 Kanada poisti vaatimuksen suomalaisten rekisteröitymisestä ja joulukuussa pienten avustuserien sekä henkilöpostin kuljetus Suomeen jatkui. Pariisin rauhansopimus ratifioitiin Kanadan parlamentissa 19. syyskuuta 1947 ja Suomen vihollisstatus kumottiin. Diplomaattiset suhteet palautettiin 21. marraskuuta 1947.
Sodanjälkeisellä kaudella siirtolaisuus Suomesta Kanadaan lisääntyi jälleen. Sotaa edeltävän kauden hyvät suhteet maiden välillä palautuivat ennalleen. Matkailu lisääntyi, ja vuoden 1959 alussa viisumivaatimukset poistettiin. Vuonna 1960 Suomen Ottawan-lähetystö muuttui suurlähetystöksi ja Artturi Lehtinen (1959—1964) nimitettiin suurlähettilääksi. Vuotta myöhemmin Kanada avasi suurlähetystön Helsingissä ja sen johtoon tuli suurlähettiläs John Harrison Cleveland.
Siitä lähtien maiden väliset suhteet ovat kukoistaneet niin yhteisissä YK-tehtävissä ulkomailla, urheilu-, taide-, tiede- ja opiskeluvaihdossa, lisääntyneessä kaupassa kuin virallisissa kulttuuri-, talous-, sosiaali- ja poliittisissa sopimuksissakin.